Voimistelun hyödyt eri elämänvaiheissa
Voimistelu on elinkaarilaji. Harrastaa voi vauvasta vaariin, halutessaan aina huipulle saakka. Voimistelu, harrastetaan sitä sitten kerran viikossa tai tavoitteellisesti, harjoittaa erityisesti motorisia perustaitoja ja tasapainoa. Voimisteluseurojen tarjoamat ryhmäliikuntatunnit tarjoavat myös monipuolista aerobista harjoittelua. Kaikki nämä mainitaan Helsingin Sanomien artikkelissa, kun puhutaan liikunnan vaikutuksesta aivoihin.
Voimistelu on monimuotoisuutensa vuoksi loistava oheislaji, mutta miksi voimistella eri elämän vaiheissa.
Varhaislapsuus 2 – 7 vuotta
Tällöin opitaan motoriset perustaidot: tasapainotaidot, erilaiset liikkumistaidot ja esimerkiksi ensimmäiset pallon käsittelytaidot: heittäminen ja kiinniottaminen kaksin käsin. Kaikki taitoja, jotka ovat tiiviisti yhteydessä lapsen motoriseen kehittymiseen.
Samoihin perustaitoihin ja niiden kehittämiseen pohjautuvat Voimistelukoulun tuntimallit. Voimistelukoulussa opitaan liikkumaan monipuolisesti. Kääntymään, pyörähtämään, ponnistamaan, loikkaamaan esteen yli, kiipeämään, sekä käsittelemään välineitä heittämisen ja kiinnioton lisäksi pomputtaen, kierittäen ja potkaisten.
Ihminen kasvattaa liikevarastoaan syntymästään lähtien. Mitä laajempi liikevarasto on, sitä helpommin ja nopeammin ihminen oppii uusia taitoja ja liikkeitä. Siksi monipuoliset perustaidot antavat hyvän pohjan jatkaa liikunnan harrastamista lajiin kuin lajiin.
Lapsuus ja nuoruus 7 – 15 vuotta
Lapsuus ja nuoruus on lajitaitojen oppimisen vaihe. Voimistelu on varhaisen erikoistumisen laji, joka vaatii toistoja, uutteraa työntekoa ja ahkeraa harjoittelua.
Monipuolinen harjoittelu vaatii niin motoristen perustaitojen, fyysisten ominaisuuksien kuin myös lajitekniikan riittävää ja tasapainoista harjoittelua. Näin harjoitellaan voimistelulajien treeneissä, mutta sama rakenne löytyy myös muilta nuorille suunnatuilta tunneilta, oli kyseessä sitten Freegym tai tanssi.
Vaikka voimistelu on varhaisen erikoistumisen laji, voi voimisteluharrastuksen aloittaa minkä ikäisenä tahansa.
Aina oppiminen on tehokkainta, kun salilla on hauskaa.
Paljon liikkuvilla lapsilla on myös vähän liikkuvia parempi itsetunto ja vähemmän stressiä, ahdistusta ja masennusta. (HS 4.3.2019)
Aikuisikä
Ihmisen fyysinen suorituskyky on parhaimmillaan kaksikymppisenä, jolloin peruskunto rakennetaan. Mutta käyttämätön lihas surkastuu eikä saavutettu peruskunto säily ilman ylläpitoa.
Jo 30-vuotiaana on havaittavissa aineenvaihdunnan hidastumista ja lihasmassan heikkenemistä, etenkin kun suurin osa ihmisistä istuu työkseen paikoillaan. Yhä harvempi astuu suositellut 10 000 – 15 000 askelta päivässä.
Ryhmäliikunta mahdollistaa lisäaskeleita, nostattaa sykettä ja lihasmassaa, mutta huoltaa myös kehoa venyttelyjen muodossa. Sillä 40 vuoden iässä kehon joustavuus muuttuu.
Kuten voimistelulajeista voi löytää itselleen mieluisan, on voimisteluseurojen ryhmäliikuntatarjonta laaja, tarjoten jokaiselle jotakin. Unohtamatta liikkumisen sosiaalista puolta.
Ikääntyneet
Oppimisessa on kyse uusien aivojen hermoyhteyksien muodostumisesta ja olemassa olevien yhteyksien voimistumisesta. Myös ikääntyvillä liikunta edistää aivojen toimintaa ja saa aikaan fysiologisia muutoksia.
Ensimmäiset huomiot ikääntymisestä ilmenevät alavartalon hallinnan heikkenemisenä ja tasapainossa. Siksi iän myötä tulisi erityisesti treenata alaraajojen voimaa ja tasapainoa, luuliikuntaa unohtamatta.
Ikääntyessä monipuolinen liikunta ylläpitää ketteryyttä ja liikuntavarmuutta, ehkäisten myös kaatumisilta. Voimistelu auttaa ylläpitämään iäkkään henkilön liikkumis- ja toimintakykyä.
Myös aikuisten ja ikäihmisten aivoissa näkyy yhteys fyysisen kunnon ja aivojen kunnon välillä. (HS 4.3.2019)
Lähteenä on käytetty Voimisteluliiton koulutusmateriaaleja: Voimistelukoulun ohjaajan opas; Lajitaidon peruskoulutus. Joukkuevoimistelu; Aikuisten harrastevoimistelun ohjaajan opas 2, Helsingin Sanomien artikkelia 4.3.2019 sekä Jarno Purtsin pro gradu -tutkielmaa Motorinen oppiminen 55-78 -vuotiailla
