Naisten sarjojen ikäraja ylöspäin

23.8.2021 |

Kaikkien aikojen nuorin olympialaisissa kilpaillut urheilija on ollut kreikkalainen voimistelija Dimitrios Loundras. Hän oli Ateenassa 1896 kilpaillessaan vain 10 vuoden ja 218 päivän ikäinen. Loundras saavutti kyseisissä kisoissa nojapuiden joukkuepronssia.  

Suomen Voimisteluliitto tekee vaikuttamistyötä kansainvälisellä voimistelukentällä, jotta naisten sarjoissa ikärajoja nostettaisiin. Esimerkiksi telinevoimistelussa miesten ikäraja on 18, kun taas naisissa siirrytään aikuisten sarjaan kilpailemaan sinä vuonna, kun urheilija täyttää 16 vuotta.  

Voimisteluliitto tekee vaikuttamistyötä vahvassa yhteistyössä muiden Pohjoismaiden kanssa ja samaan rintamaan on liittynyt jo lähes 30 voimistelumaata. Ikärajaa nostamalla lisättäisiin voimistelun vastuullisuutta, urheilijoiden kokonaisvaltaista hyvinvointia ja turvallisuutta.  

– Voimistelu on taitolajina varhaisen erikoistumisen laji, jossa lajitaitojen oppiminen ja fyysisten edellytysten kehittyminen vaatii usean vuoden tiiviin harjoittelun. Vaikka tytöt ovat yleensä nopeita oppimaan ennen murrosikää, voi liian nopea eteneminen olla haitallista urheilijoiden terveyden ja hyvinvoinnin sekä myös taitojen oppimisen kannalta. Meille voimistelijoiden kokonaisvaltainen hyvinvointi on tärkeää, ja siksi koemme naisten sarjassa ikärajan nostamisen tärkeäksi lajikulttuurin muutostyöksi, Voimisteluliiton toiminnanjohtaja Maria Laakso perustelee liiton vaikuttamistyön taustoja.  

Ikärajojen nostaminen voimistelussa tulee olemaan pitkä prosessi ja muutosten aikaansaaminen vaatii ison kulttuurimuutoksen sääntömuutoksien lisäksi. Voimisteluliitto yhdessä muiden Pohjoismaiden kanssa ajaa muutosta nostamalla kaikkien voimistelulajien ikärajoja yhteiseen keskusteluun kansainvälisten voimistelun kattojärjestöjen eri foorumeilla muun muassa teknisten sääntömuutosten kautta.  

Suomi on toiminut kansainvälisellä voimistelukentällä voimistelun vastuullisuustoimissa suunnannäyttäjänä. Valmennuskulttuurikyselyn (2019) tulosten pohjalta rakennettu suomalaisen voimistelun vastuullisuusohjelma on herättänyt kiinnostusta myös muiden maiden lajiliitoissa, joissa Voimisteluliiton vastuullisuusohjelmaa on käytetty malliesimerkkinä. 

Ikärajan muutos telinevoimistelussa 


Suomen Voimisteluliitto on kumppaneidensa kanssa jättänyt toukokuussa Euroopan Voimisteluliiton naisten telinevoimistelun tekniseen komiteaan muutosehdotuksen koskien naisten ja nuorten sarjojen ikärajaa.  

Suomessa naisten telinevoimistelun valmennuksen johtoryhmä ja lajin kehittämisryhmä ovat myös käsitelleet asiaa ja kannattavat liiton ajamaa ehdotusta.  

– Murrosikä on monelle telinevoimistelijatytölle vaikea vaihe, sillä kehon mittasuhteen muuttuvat, palautumista tarvitaan aiempaa enemmän, koulunkäynti vaatii paljon työtä ja mieli kokee muutoksia. Murrosiän aikana osalle voimistelijoista tulee ohimenevää aiemmin opittujen taitojen katoamista, mikä aiheuttaa varmasti harmia ja turhautumista. Nopean kasvun vaihe altistaa vammoille. Hallittu luoviminen murrosiän läpi yhdessä asiantuntevan valmentajan kanssa on voimistelijan uran kannalta oleellista, lääkäri ja naisten telinevoimistelun kehittämisryhmän puheenjohtaja Jonna Salonen sanoo.  

Naisten telinevoimistelun nykyiset säännöt mahdollistavat aiempaa paremmin erilaisten voimistelijoiden menestymisen, mikä samalla antaa mahdollisuuksia urheilu-urien pidentämiseen. Ikärajan nostamisella ohjattaisiin nykyistä enemmän myös valmentajia olemaan kiirehtimättä voimistelijan kanssa huippusuorituksiin liian varhain. 

Vuoteen 1980 asti ikäraja naisten sarjassa oli 14 vuotta ja vuonna 1981 se nostettiin 15 vuoteen. Nykyinen 16 vuoden ikäraja otettiin käyttöön vuonna 1997. Ikärajan lisäksi voimistelussa on tehty muitakin sääntömuutoksia, joilla on todennäköisesti ollut vaikutusta siihen, että naisten telinevoimistelun arvokilpailuosallistujien keskimääräinen ikä on noussut vuodesta 1997 lähtien. 

Tokion olympialaisissa nähtiin 46-vuotias telinevoimistelija Oksana Tšusovitina, jonka kahdeksannet olympialaiset olivat hänen viimeisensä. Uzbekistanilaisen kaltaiset konkarit ovat olleet harvinaisuus lajissa, jossa monesti ”eläköidytään” jo alle parikymppisenä. Suomen Voimisteluliitto toivoisi huipulla voimistelevien jatkavan lajin parissa pidempään. 

Ikärajan nostoa puoltava telinevoimistelija Rosanna Ojala, 26, ei ole asettanut itselleen yläikärajaa voimistella. 

– Olen ajatellut itse voimistella niin pitkään, kuin se tuntuu hyvältä ja oikealta, kehitystä tulee ja voimistelu on mahdollista sovittaa osaksi muuta elämää.  

Ojala näkee ikärajan nostamisessa terveydellistä hyötyä mm. erilaisessa harjoittelun rytmittämisessä, mutta myös mahdollisuuden pidempijänteisempään urasuunnitteluun ja urapolkuun niin urheilijoille kuin myös valmentajille.  

– Alaikäisiä voimistelijoita on helpompi kontrolloida, jolloin voidaan mennä valmentajan ehdoilla, välittämättä voimistelijan omista mielipiteistä tai tarpeista. Kun voimistelija on paperilla aikuinen, on hänen myös itse helpompi nousta puolustamaan omia oikeuksiaan voimistelumaailmassa. On tärkeää, että voimistelija tavoittelee omia unelmiaan, eikä pelkästään valmentajan unelmaa. Ikä tuo tähänkin perspektiiviä ja oman hyvinvoinnin vahvempaa kuuntelua ja ymmärrystä, Ojala pohtii.