Strategian juttusarja 3/3: Strategia todeksi

28.2.2020 |

Seuratoiminnan vastuullisuuden vuosikellon teemana on helmikuussa toiminnan arvot ja strategia. Aihetta käydään läpi kolmiosaisessa juttusarjassa. Tässä kolmannessa osassa käydään läpi strategian toteuttamista.

Kenen tehtävä on toteuttaa strategiaa?

Arvot on määritelty, visio ja missio kirkastettu sekä strategiset valinnat tehty. Seuraavaksi on tehtävä määrätietoinen suunnitelma siitä, miten strategia eletään todeksi. On taito osata suunnitella vain sellaista, mikä aidosti johtaa toimenpiteisiin ja tekoihin. Liian usein strategia syleilee koko maailmaa tai se on kauniin kuuloista sanahelinää. Mitä konkreettisemmaksi strategia laaditaan, sen helpompi siitä on viestiä ja sen helpompaa sen toteuttaminen on. 

On harhaluulo, että strategia olisi vain hallituksen tai johdon asia. Strategia kuuluu kaikille. Parhaimmillaan koko strategiaprosessi on ollut osallistava ja onnistunut, niin että jokaisen tehtävänkuvan osalta on luontevaa keskustella työn merkityksestä strategian toteuttamisessa ja asettaa tavoitteet strategian mukaan. Kun organisaatio on otettu strategiatyöhön mukaan alusta alkaen, niin heistä on tullut loogisesti strategian viestinviejiä organisaatiossa.

Toteutusvaiheessa on pidettävä huoli siitä, ettei toiminnassa lähdetä rönsyilemään. On uskallettava rohkeasti keskittyä niihin asioihin, jotka on valittu, ja resurssit tulee suunnata näiden mukaan. Siksi toteutussuunnitelma kannattaa pilkkoa pienempiin osiin. Liikkeelle voi lähteä strategiselta tasolta eli pohdinnasta mihin panostamme esimerkiksi tänä vuonna edistääksemme visiomme toteutumista ja tästä edetään kohti arkijohtamista eli kuukausi- ja viikkotason suunnittelua. Välissä tulee tehdä päätökset resurssoinnista sekä vuosisuunnitelman tai projektisuunnitelmien myötä myös toiminnasta. 

Strategian käytäntöön vieminen edellyttää organisaation osallistumista ja sitoutumista. Strategia vaatii seurakulttuurin tuen. Vahva seurakulttuuri on hyvää strategiaakin voimakkaampi muutoksenedistäjä tai -hidastaja. Kulttuuri pitää sisällään mm. opitut asenteet, uskomukset ja toimintatavat. Kulttuuri välittyy "meidän tapoina" toimia esimerkiksi hyväksyttävällä tavalla, reagoida ja havainnoida asioita, johtaa ja valmentaa sekä vuorovaikutuksesta ja yhteistyöstä. Kulttuuri muuttuu hitaasti. Millainen on teidän seuranne kulttuuri? Mahdollistaako se nykyisen strategianne onnistumisen? 

Strategia toimintasuunnitelmaksi

Strategisen päämäärän toteuttaminen on pilkottava toimenpiteisiin, joille jokaiselle määritellään omat tavoitteet. Jokainen tavoite on purettu edelleen tehtäviksi ja näiden yhteisvaikutuksesta muodostuu organisaation toimintasuunnitelma.

Strateginen päämäärä kertoo mihin strategialla tähdätään. Päämäärät eivät ole täysin tarkkarajaisia ja ne ovatkin enemmän yleisen tason tarkoituksen määrittäviä ja jotka parhaimmillaan kuvaavat lopputilanteen, johon pyritään. Päämääränä voisi olla esimerkiksi laajentaa seuran palvelutarjontaa kilpapuolelle.

Päämäärän alle on määriteltävä riittävä määrä toimenpiteitä eli mitkä ovat ne yksittäiset toimenpiteet, jotka tulemme toteuttamaan ja jotka tukevat päämäärän saavuttamista. Toimenpiteenä voisi esimerkiksi olla uuden toimihenkilön palkkaaminen, joka vastaa kilpapuolen kehittämisestä.

Jokaiselle yksittäiselle toimenpiteelle on määriteltävä tarkat tavoitteet. Mikään toimenpide ei tule itsestään valmiiksi ja se vaatii usein useamman pienemmän tavoitteen määrittelyn.

Millainen on hyvin määritelty tavoite? Tavoitteen asettelussa voi muistisääntönä hyödyntää esimerkiksi TARMO- ajattelua (engl. SMART). TARMO muodostuu seuraavista asioista:

Tarkasti määritetty

Aikataulutettu

Realistinen

Mitattavissa oleva

Olennainen

Tätä kaikkea on hyvä tavoite. Tavoitteen tulee siis olla riittävän tarkka ja rajattu sekä realistinen. Lisäksi se tulee olla aikataulutettu eli määritelty milloin ja miten tavoitteen kanssa on edetty ja milloin tavoitteen tulee olla saavutettu. Mitattavuus konkretisoi tavoitteen. On sanottu, että jos et voi mitata asiaa, et voi johtaa sitä. Tavoitteen on tarpeen olla myös olennainen eli mielekkääksi koettu asia, jolla on saavutettavissa organisaation kannalta jokin merkityksellinen parannus asioihin.

Jokaisen yksittäisen tavoitteen alla on yksittäisiä tehtäviä. Näistä muodostuu konkreettinen tehtävälista, joiden suorittamisella tavoite täyttyy – ainakin teoreettisesti. Tehtävien kautta strategiassa on päästy arkijohtamisen tasolle ja strategia on luonteva osa työntekijöiden tehtävänkuvaa.

Suomen koripallomaajoukkueen päävalmentaja Henrik Dettman on todennut, että: ”Kun ikää tulee lisää, sitä varmempi olen siitä, että ihmiset ovat tärkeämpiä kuin strategia.” Johtamisen ja kulttuurin teemoihin palataan toukokuussa, jolloin vastuullisuuden vuosikellon teemana on henkilöstöjohtaminen ja rekrytointi.

 

Julkaisemme helmikuussa kolmiosaisen juttusarjan seurojen strategiatyön avuksi. Ensimmäisessä osassa käsittelimme seuran arvoja sekä nykytilaa ja toisessa osassa seuran visiota sekä strategian laadintaa.

ps. Olethan huomannut, että voimistelun tulevaisuus tehdään nyt – osallistu verkkodialogiin ja vaikuta!