Amerikassa voimistelijat ovat asiakkaita ja valmentajat tiimi

25.2.2020 |

Reilu vuosi sitten Tiina Vilenius pakkasi tavaransa muuttoautoon, joka suuntasi kohti Kuortanetta. Edessä oli uusi työ Urheiluopiston telinevoimisteluvalmentajana. Valmennuskokemusta Tiinalla on yli 20 vuoden ajalta, mutta vaikuttavimmat vuodet hän on elänyt ja kokenut Amerikassa työskennellessään. Näiden kahdeksan vuoden ajalta hän kaipaa etenkin yhteistyötä ja toisten valmentajien tukea toisilleen.

-Ensimmäinen vuoteni Kuortaneella on ollut monipuolinen, haastava ja hauska. Olen ollut jos jonkinlaisessa mukana, Tiina naurahtaa.

Tutuksi ovat tulleet monet lajit urheilijoineen. Tiina vetää telinevoimistelutreenejä säännöllisesti mm. lentopalloilijoille, yleisurheilijoille, kestävyysurheilijoille ja jääkiekkotytöille. Lisäksi häntä työllistävät pidennettyinä viikonloppuina Voimisteluliiton, voimisteluseurojen ja opiston omat leirit.

-Arkiviikolla teen töitä muiden lajien urheilijoiden kanssa ja valmistaudun leireihin. Kaiken suunnittelutyön teen ennakkoon, sillä leirien aikaan olen tiiviisti vain salilla, Tiina kertoo.

Tiinan tutustuminen telinevoimisteluun alkoi pikkutyttönä Tampereen Sisussa. Oman kilpauran jälkeen hän alkoi 16-vuotiaana valmentaa. Ylioppilaaksi tulon jälkeen, tie vei Tiinan Jyväskylän Liikuntatieteelliseen, josta hän valmistui pääaineenaan liikuntapedagogiikka ja sivuaineenaan valmennus.

-Jälkeenpäin ajateltuna tämä on ollut paras mahdollinen kokonaisuus. Pedagogiset opinnot antoivat hyvät valmiudet valmennustyöhön.

 

Sattuma muutti suunnan

Opintojen päätyttyä Tiina palasi Tampereen Sisuun päätoimiseksi valmentajaksi. Parin vuoden työskentelyn jälkeen yllättävä puhelinsoitto muutti kuitenkin suunnan.

-Voimistelussa tiiviisti äitinä ja aktiivina vaikuttanut Pirki Aura soitti Yhdysvalloista, jossa perhe sillä hetkellä asui, että olisi valmentajan paikka auki. En ollut tällaista vaihtoehtoa miettinyt, mutta kun mahdollisuus tuli kohdalle, niin päätin tarttua siihen, muistelee Tiina.

Tiina viettikin seuraavat viisi vuotta Kaliforniassa West Valleyn voimisteluseurassa ja vuoden Suomi-visiitin jälkeen palasi Amerikkaan takaisin kolmeksi vuodeksi, samaan osavaltioon Bay Aerials -seuraan. Näiden vuosien aikana Tiinalle selvisi, että mitään suuria salaisuuksia voimistelun valmennuksessa ei ole. Työtä vain pitää tehdä kovaa – ja oikeita valintoja.

-Meidän voimistelijamme täällä ovat ihan samanlaisia lähtökohdiltaan. Työtä vain on tehtävä ja oikealla asenteella. Amerikassa urheilijat ovat asiakkaita. Ketään ei jätetä ja kaikkiin panostetaan. Asiakkuus näkyy myös siinä, että voimisteloista halutaan jokaisesta pitää kiinni, sillä kilpailu seurojen välillä on kovaa. Siellä treenataan lujaa, mutta lasten on oikeasti tykättävä harjoittelusta.

Vanhemmat maksavat Amerikassa kaiken voimisteluun liittyvän. Seura ei tue voimistelijoista.

-Harjoitusmaksut ovat suuria, suunnilleen 500 dollaria kuussa ja päälle tulee kaikki kisamatkat ja muut. Tämä toki luo myös asiakkuussuhteen.

 

Tiimityötä joka saralla

Suuri ero Suomeen on myös se, että yksilöurheilijoita valmennetaan koko ajan joukkueena.

-Joka kilpailussa tärkeintä on aina joukkueen saavutus. Kukaan ei ole yksin, vaan joukkueen jäsenet kannustavat koko ajan toinen toistaan. Jos joukkueella on huonoja päiviä treeneissä tai kisoissa, niin sitä ei henkilöidä keneenkään yksilönä. Uskon, että sitä kautta syntyy se vahva positiivisuus, joka vallitsee, Tiina miettii.

Tiina nauttii työstään Kuortaneella, mutaa välillä hän ikävä Amerikan vuosia.

-Kaipaan sitä yhteisöllisyyttä, joka siellä vallitsi. Valmentajat olivat aina tiiminä ja toistensa tukena. Ilot ovat yhdessä suurempia ja surut pienempiä, kun tehdään ja koetaan yhdessä.

Tulevaisuudessa tätä Tiina toivoisi yhä enemmän myös Suomeen.

­-Ehkä sellainen toimintakulttuuri on täälläkin vahvistumassa. Juuri nyt esimerkiksi valmennan mukana ensimmäistä kertaa alle 14-vuotiaiden poikien maajoukkueleirillä. Koivusen Riku ja Parojärven Matti pyysivät minut leirille mukaan avuksi, ja mukavaa on ollut poikien valmentaminen. Tätä toivoisin suomalaiseen voimisteluun yhä lisää: yli rajojen tiedon jakamista, toisilta oppimista ja kokemusten vaihtoa.    

Juttu on julkaistu Voimistelu-lehdessä 2/2012, sen on kirjoittanut Sanna Mönkkönen. Lue lisää Tiinasta Voimistelu-lehdestä 1/2020.