Poikien ja nuorten maajoukkueiden yhteisleiri Japanissa

30.4.2019 |

 

Reilu vuosi sitten tammikuussa, saimme Kuortaneelle vieraaksemme Japanin nuorten maajoukkueen. Leiri oli kaikin puolin hieno kokemus suomalaisille, mutta myös japanilaisille. Halusimme ehdottamasti jatkaa yhteistyötä ja tänä vuonna saimme ainutlaatuisen tilaisuuden vierailla Tokiossa, Japanissa.

 

Lähtöpäivä:

Yksi sana; innostuneisuus. Tämä sana kiteytti tunteen kaikilla kentällä olevilla. Matkaan lähti 12 voimistelijaa, 9 valmentajaa ja mahtava tulkkimme Tomomi Mitsuhashi-Meriluoto.

Lentomatka kesti 9 tuntia, jonka jälkeen kentällä meitä oli vastassa vanha tuttu, Tanida Haruki. Hän on yksi maajoukkueen valmentajista ja oli myös vastuussa leirin järjestelyistä.

Vajaan tunnin bussimatkan päätteeksi pääsimme perille Ajinomoto National Training Centeriin.

Ensimmäisen päivän aikana majoituimme ja tutustuimme keskukseen ja sen sääntöihin. Kävimme myös tekemässä kevyen harjoituksen ja tutustumassa saliin. Sali oli todella hyvin kalustettu ja sisälsi kaiken tarvittavan.

 

Harjoitusviikko:

Harjoituspäivät olivat melkoisen samanlaiset joka päivä. Aamulla tulimme saliin 8.45, jolloin voimistelijat venyttelivät yhdessä 15 minuuttia ja klo 9.00 alkoi harjoituksen alkuverryttelyllä ja noin 30 minuutin venyttelyllä. Aamupäivät olivat enimmäkseen fysiikkaharjoittelua (liikkuvuutta ja voimaa) ja perusliikeharjoittelua telineillä. Alkuviikosta osa suomen nuorempia voimistelijoita harjoitteli aamupäivät yhdessä japanin nuorempien kanssa. Loppuviikosta taas vanhemmat pojat keskenään. Ohjelmat erosivat hieman toisistaan, mutta ne olivat suunniteltu hyvin tarkasti palvelemaan joukkueen tarpeita. Aamuharjoitus kesti klo 12.30 asti.

Iltapäivän harjoitukset alkoivat klo 14.30 omalla verryttelyllä ja olivat yleensä ns. ”open gym”-harjoitukset. Voimistelijat saivat siis vapaasti harjoitella heidän tavoiteliikkeitään/sarjoja. Harjoituksen loppuivat klo 18.30.

Asia, minkä huomasimme jo vuosi sitten, näkyi tällä leirillä vielä selkeämmin; tarkkuus. Vaatimustaso oli todella korkealla. Tulee ymmärtää se, että japanin maajoukkueen pojat olivat hyvin homogeeninen joukko poikia, jolloin eriyttäminen oli hyvin vähäistä. Valmentajien toiminta erityisesti aamuharjoituksissa oli hyvin aktiivista ja fyysistä. Japanilainen ajatusmalli on hyvin selkeä ja yksinkertainen: Se mitä aamulla opit ja vahvistat, niin iltapäivällä käytät. Toisin sanoen aamun fyysinen harjoitus valmistaa sinua liikeharjoitteluun. Tässäkin tulee ymmärtää, että sitä pohjatyötä on tehty jo vuosia ja edelleen jatketaan, jotta liikeharjoittelua voidaan kehittää edelleen haastavammaksi.

 

Observointi ja kulttuuri:

 

Ennen matkaa sovimme jokaiselle valmentajalle tehtävät leirin ajaksi. Osan tehtävänä oli kuvata, osan seurata tiettyä telinettä tai harjoituksen osa-aluetta. Itselläni tehtävänä oli saada mahdollisimman paljon tietoa eri käytänteistä, toimintatavoista ja harjoituskulttuurista. Materiaalin määrä leiriltä on hyvin kattava. Uskomme että materiaalit edesauttavat monen valmentajat toimintaa omassa työympäristössään Suomessa.  On paljon asioita mitä voimme ottaa suoraan käyttöön Suomessa, mutta kulttuurin matkiminen voi olla hyvin vaikeaa. Japanilainen kulttuuri näkyy heidän toiminnassaan hyvin selkeästi. Kunnioitus, työmoraali ja periksiantamattomuus ovat asioita, mitkä ohjaavat heidän päivittäistä elämää. Esimerkiksi tuntimäärät ovat kovia, niin koulussa kun harjoituksissakin.

 

Miksi Japanilla on niin hyvä taso verrattuna moneen muuhun?

Tämä oli kysymys minkä kysyin miltei jokaiselta japanilaiselta valmentajalta salissa. Alla kirjattuna muutamia yleisimmin esille nousseita asioita. Jokainen asia on sinällään jo hyvin kattava kokonaisuus, niin en avaa niitä tässä kovinkaan paljoa.

 

Valinta

Jokaisella valmentajalla oli omat kriteerinsä minkä mukaan he valitsevat voimistelijat lapsena. Oppimiskyky, nopeus, pituusennuste yms. Maajoukkueeseen valinnat tehdään kisatulosten perusteella. Miestelinevoimistelijoita on japanissa noin 6000, joten karsinta noin 10 pojan ryhmään on kova.

 

Kulttuuri ja tarkkuus

Kuten yllä kirjoitin, japanilaisten kova työmoraali on suuri tekijä, mutta myös suuri mielenkiinto pikkutarkkaan työskentelyyn. Kunnioitus on selkeästi nähtävissä myös salilla. Kunnioitus oli molemminpuolista valmentajan ja voimistelijan välillä, mutta myös ympäristöä kohtaan. Joka iltapäiväharjoituksen päätteeksi pojat lakaisivat salin lattiat ja paikat laitettiin tarkasti valmiiksi seuraavaa päivää varten.

 

Harjoittelutunnit

Leirillä olevat pojat harjoittelevat noin 27-32h per viikko. Runsaslukuinen harjoittelu aloitetaan jo hyvissä ajoin, jolloin voimistelijoiden pohjatyöt pyritään saamaan mahdollisimman hyväksi ennen murrosikää. Osa valmentajista kertoi, että he keventävät harjoittelun kuormitusta hieman kasvuiän aikana ja kiinnittävät paljon huomioita vuodenaikaan (kaamosajan harjoittelu).

 

Erään Osakalaisen salin tuntimalli kilpatelinevoimistelijoille:

5-6v 4 x 2,5h per viikko

6-7v 5 x 3h per viikko

8/9v-> 6 x 4-5h per viikko

 

Mitä mieltä olette suomalaisista voimistelijoista leirillä?

Japanin valmentajat kehuivat suomalaisten poikien rohkeutta ja kovaa tsemppiä, mitä he näyttivät leirillä. Leirille tuli myös japanin rytmisen maajoukkueen tytöt ja heidän valmentaja opettamaan japanin pojille perusvoimistelua. Saimme kunnian liittyä mukaan ja iloksemme huomasimme, että tässä osa-alueessa olimme jopa hieman edellä. Kiitos tästä menee tottakai Suomen valmentajille ja erityisesti Tiina Vileniukselle, joka on vetänyt poikien maajoukkueleireillä perusvoimistelua useamman vuoden ajan.

Osa valmentajista antoi myös kehitysideoita, joista selkeämpänä esiin nousivat perusteet telineillä. Niiden hallinta ja tekninen osaaminen tulisi saada paremmalle tasolle, jotta voimme saada vaikeammat liikkeet tulevaisuudessa nopeammin sarjoihin. Seuraavana esille nousi fyysisyys eli liikkuvuus ja voima.

 

Mitä jäi käteen?

Voimistelijoilla varmasti kovan leirin lisäksi mahtava kokemus. Leiri kesti 10 päivää ja ensimmäisellä viikolla harjoitustunteja kertyi 40 tuntia. Leirillä samaan aikaan harjoitteli myös itse voimistelun kuningas eli Kohei Uchimura. Leirillä päästiin myös kokeilemaan vesiharjoittelua, vierailtiin Tokion keskustassa, syötiin mitä mahtavampia ruokia Ajinomoton ruokalassa ja tietty kaikkien suosikkina oli keskuksen kylpylä kuuma-altaineen.

Valmentajien kesken saimme hyviä ideoita mukaan ja osa näistä on jo laitettu käytäntöön omilla saleilla. Tulevaisuudessa tulemme varmasti myös näkemään muutoksia leireillä ja toivon mukaan sen myötä myös tulostaululla.

 

Vastuuvalmentajan ajatukset

Henkilökohtaisesti pidin leiriä mahtavana menestyksenä. Saimme sidottua paljon uusia kontakteja ja ystävyyssuhteita. Toivon mukaan saamme japanilaiset taas pian vastavierailulle Suomeen ja pääsemme jatkamaan yhteistyötä. Itselleni leiri loi toivoa siitä, että maailman huipputaso ei ole saavuttamattomissa. Uskon että Oskarin ja Eliaksen EM-kisojen 6-ottelufinaalipaikat ja Heikin sekä Emiliin viimeaikainen menestys on vaan alkusointua. On paljon asioita missä Suomen osaaminen on jo kovalla tasolla, mutta nyt meidän tarvitsee kääriä hihat yhä ylemmäs. Positiivisena näin sen, että Suomen valmentajilla on intohimoa ja rohkeutta tehdä suuriakin muutoksia, jotta pääsemme taas lisää askelia ylöspäin. Osa näistä muutoksista saattaa olla haasteellisia, mutta uskon, että yhteistyöllä saamme ne aikaan.

Sain kunnian jutella usean japanilaisen valmentajan kanssa leirillä ja itselleni jäi hyvin selkeä kuva siitä, mitä meidän tulisi tehdä. Kuten sanoin, kulttuuria emme voi tuoda kokonaisuudessaan mukanamme, mutta on paljon asioita, mitä voimme muuttaa. Kirjoitin leirillä ja sen jälkeen paljon asioita ylös käymistäni keskusteluista ja toivon mukaan pääsen pian jakamaan näitä tietoja eteenpäin Suomen valmentajille ja voimistelijoille. Uskon silti, että paikan päällä oleminen on kaikista paras tapa oppia, joten neuvoni kaikille kunnianhimoisille valmentajille on se, että astukaa välillä ulos salilta. Me pääsimme näkemään maailman kärkijoukon työskentelyä. Itselläni ja monella muulla näkemys monesta asiasta ja niiden tasosta varmasti muuttui leirin aikana.

Olen hyvin kunnioitettu ja kiitollinen tästä mahdollisuudesta päästä harjoittelemaan yhdessä maailman parhaiden junioreiden kanssa sekä jatkamaan tätä lämmintä yhteistyötä japanilaisten valmentajien kesken. Suuri kiitos tästä menee Voimisteluliitolle sekä Japanin Voimisteluliitolle. Erityiskiitos tottakai tulkillemme Tomomille, että pidit meistä huolta, Tanidalle leirin järjestelyistä ja Kasper Holopaiselle kaikesta työstä matkan eteen.


A
rigatō gozaimasu

 

Matkalle osallistuivat:

 

Voimistelijat:

Niila Sinivuori

Akseli Karsikas

Antti Varjolaakso

Otto Kontro

Joona Reiman

Leo Lehtinen

Aleksi Vesala

Oskari Josepoff

Aaro Harju

Marcus Pietarinen

Kyösti Uusitalo

Aleksi Koivunen



Valmentajat:

Matti Parojärvi

Ville Almenoksa

Lasse Hytönen

Semir Daruish

Jonne Julin

Janne Simola

Sana Marif

Sami Aalto

Joni Tuohimaa


Tulkki: Tomomi Mitsuhashi-Meriluoto


Lue myös artikkeli vuodelta 2018, kun japanilaisten vierailivat Kuortaneella.