Voimistelijan psyyke vahvaksi

28.2.2019 |

Mikä on psyykkisen valmennuksen merkitys voimistelussa? Kuka siitä hyötyy, kenen vastuulla se on? Entä millainen on psyykkisesti vahva voimistelija?

Psyykkinen valmennus on käsitteenä erittäin laaja ja monitahoinen. Psykologia on ihmisen mieltä ja käyttäytymistä tutkiva tiede, joten psyykkinen valmennus on urheilijan mielen ja käyttäytymisen kehittämistä siten, että ne palvelisivat mahdollisimman hyvin urheilu-uraa.

Kaikki hyötyvät psyykkisestä valmennuksesta

Fyysisten taitojen ja ominaisuuksien lisäksi urheilijalla, kuten voimistelijalla, on paljon psyykkisiä taitoja, joita voi kehittää, toteaa psykologian maisteri ja urheilupsykologi Paula Thesleff Valmennustiimi SportFocuksesta.

- Esimerkiksi keskittymiskyky, paineenhallinta, motivoitumisen taito, taito tehdä mielikuvia ja jopa itseluottamus ovat kaikki taitoja, jotka tukevat kokonaisvaltaista harjoittelua ja kilpailemista. Niiden kehittäminen on taitoharjoittelua siinä missä fyysisten taitojen opettelu, hän selittää.

Psyykkisten taitojen harjoittamisen perustana on oman itsetuntemuksen lisääminen.

- Voimistelijalle on tärkeää ymmärtää, miten hän reagoi eri tilanteissa, kuten kilpailuissa ja sitä kautta opetella keinoja oman ajattelun ja toiminnan säätelyyn. Urheilussa auttaa, kun oppii esimerkiksi huolehtimaan itsestään, ennaltaehkäisemään stressiä ja käsittelemään kriisejä.

Näistä taidoista ei toki ole hyötyä vain urheilussa, vaan näitä taitoja voi hyödyntää kaikilla elämän osa-alueilla läpi elämän.

- Kukapa ei haluaisi tuntea itseään paremmin, kehittyä ja kasvattaa itseluottamustaan? Paula kysyy.

Kenen vastuulla psyykkinen valmennus on?

Voisi kuvitella, että psyykkinen valmennus on loppupeleissä jokaisen omalla vastuulla, mutta asia ei ole niin yksinkertainen. Psyykkisten taitojen kehittyminen on osa laajempaa vyyhtiä, jossa vaikuttavia tekijöitä ovat esimerkiksi kasvatus, vuorovaikutus ympäristöön ja ympäröiviin ihmisiin, muiden suhtautuminen, oma asenne ja persoonallisuus, omat kokemukset ja tavoitteet sekä ulkopuolelta tulevat paineet.

- Esimerkiksi jokainen valmennustilanne on myös psyykkistä valmennusta. Se, milloin ja millä äänensävyllä valmentaja antaa palautetta, vaikuttaa voimistelijaan. Laajemmin kaikki se, miten voimistelija tulee nähdyksi ja kuulluksi ja ollaanko hänestä kiinnostuneita ihmisenä, muovaa häntä psyykkisesti, Paula selventää.

Psyykkinen valmennus on siis tavallaan aina läsnä kaikessa, mitä teemme ja koemme. Voimistelijan kohdalla valmentajan rooli ja siten vastuu on suuri, sillä hän on paljon tekemisissä voimistelijan, eli monessa tapauksessa lapsen tai kasvavan nuoren, kanssa. Valmentajan on siis hyvä olla itse tietoinen omista arvoistaan ja tavoitteistaan, sillä ne ohjaavat sitä, miten hän kohtelee voimistelijaa. Sama pätee esimerkiksi voimistelevan lapsen vanhempiin.

- On hyvä olla rehellinen itselleen siitä, mitkä ovat minun odotuksiani ja tavoitteita ja ovatko ne linjassa voimistelijan tavoitteiden kanssa, Paula painottaa.

– Jos esimerkiksi lapsella ei ole minkäänlaista kiinnostusta kilpailemiseen, niin miksi häntä pitäisi siihen painostaa, vaikka hän olisi fyysisiltä ominaisuuksiltaan, kuinka ”lahjakas”?

Jokainen voimistelija on yksilö, jolle sopii omanlaisensa psyykkisen valmennuksen keinot. Lisäksi esimerkiksi ikävaihe vaikuttaa siihen, miten vastaanottavainen voimistelija on ja miten hän suhtautuu itseensä. Kun tähän lisää sen, miten monitahoista ja kokonaisvaltaista psyykkinen valmennus on, niin kenellä on valmius ottaa sitä vastuulleen?

- Urheilupsykologi ei voi olla koko ajan läsnä voimistelijan arjessa, mutta tavoitteena onkin tarjota valmentajille osaamista ja työkaluja, joilla jalkauttaa psyykkinen valmennus osaksi päivittäisvalmennusta. Valmentajilla on kova halu kehittyä, he ovat kiinnostuneita ja vastaanottavaisia aiheen suhteen, Paula kiittelee.

Urheilupsykologia kehittyy alana jatkuvasti, ja niin valmentajat kuin urheilijat ovat jatkuvasti tietoisempia sen mahdollisuuksista. Urheiluakatemioissa ja -lukioissa on tarjolla yhä enemmän urheilupsykologian kursseja ja palveluita, ja esimerkiksi Olympiakomitealla on yläkoululaisille suunnattu Kasva urheilijaksi -kurssi, jossa psyykkinen valmennus on vahvasti esillä.

Psyykkisesti vahva voimistelija

Kun Paulalta kysyy, millainen on psyykkisesti vahva voimistelija, hän nostaa esille esimerkiksi termit sietokyky, psyykkinen joustavuus, kasvun asenne ja itsehyväksyntä.

- Vahvuudesta kertoo paljon se, miten tulkitsee virheet ja selviää kriiseistä, kuten loukkaantumisista. Osaako voimistelija olla armelias itselleen ja luovuttamisen sijaan nähdä vastoinkäymiset mahdollisuutena oppia uutta ja osaako hän tarvittaessa siirtää tavoitteitaan. Toki myös ympäristön tuki on aina tärkeä.

Vahvalta voimistelijalta toki löytyy usein myös sekä sisäistä motivaatiota kehittää osaamistaan että kilpailuhenkisyyttä, jotka toimivat itsenäisesti ja ovat osittain sisäsyntyisiä.

Menestyviltä urheilijoilta löytyy monesti molempia: ulkoisen menestymisen halua, mutta myös sisäinen halu kehittyä paremmaksi siinä, mitä tekee. Hän unelmoi isosti ja kasvaessaan oppii asettamaan unelmalleen päivämäärän, jolloin siitä tulee tavoite. Tavoitetta kohti kulkeminen taas vaatii itsetutkistelua ja itseluottamuksen rakentamista.

Vahva motivaatio ja rakkaus lajia kohtaan voivat siivittää urheilijan huipulle asti, mutta vaikka panostaisi kaikkensa urheilu-uraan, niin yleensä elämässä on hyvä olla muutakin. Ideaalitilanteessa urheilu on vain yksi osa elämää, jopa huippu-urheilijalla.

- Jos koko elämä on kiinni esimerkiksi yksissä kilpailuissa onnistumisesta, paineet voivat kasvaa niin isoiksi, että siitä muodostuu heikkous, Paula tarkentaa.

Kun elämä on tasapainossa, eikä oma identiteetti rakennu pelkän urheilun varaan, seisoo vankalla pohjalla.