Hyppää sisältöön
Home » Uutiset » Voimistelun pioneerisisarukset Elin ja Mauritz
05.02.2021

Voimistelun pioneerisisarukset Elin ja Mauritz

125 vuotta sitten perustettiin voimisteluseuroja yhteen kokoava liittotoiminta 37-vuotiaan Elin Waenerbergin aloitteesta.

Vuosi 2021 on jokaisen voimistelijan juhla, sillä on kulunut 125 vuotta ensimmäisestä, voimisteluseuroja yhteen kokoavasta liittotoiminnan perustamisesta. Suomalaisen järjestäytyneen voimistelun pioneerisisaruksina voidaan pitää Mauritz ja Elin Waenerbergia

Elin Waenerberg tunnetaan paremmin Elin Kalliona, joka 26.2.1896 on ollut perustamassa Finska Kvinnors Gymnastikförbund – Suomen Naisten Voimisteluliittoa, joka oli maan ensimmäinen urheilun valtakunnallinen keskusjärjestö ja ensimmäinen konkreettinen askel kohti nykyistä voimistelun liittotoimintaa. 

Voimistelun pioneerisisarukset Elin ja Mauritz

teksti: Jutta Kokkonen

Liikunnallinen, ei aikaansa nähden perinteinen nainen, Elin, soittaa kenties pianoa ja harjoittelee koruompelua, kuten 1800-luvun loppupuolella tytöillä ja naisenaluilla oli tapana. Tai ainakin hän vakoilee  veljensä Mauritzin voimisteluharjoituksia Mariankadulla sijaitsevan salin ikkunasta, sillä Mathilda Aspin voimistelukurssi on jättänyt häneen kipinän. 

28-vuotias Mauritz Waenerberg on perustanut Suomen ensimmäisen voimisteluseuran Helsingfors Turnföreningin (1875), joka on myös maan ensimmäisiä urheiluseuroja. Vuotta myöhemmin teini-ikäinen Elin perustaa Betty Sahlsténin kanssa oman seuran naisille, joka on ensimmäinen naisvoimisteluseura Pohjoismaita myöten.

1800-luvulla voimistelun linjat tulivat joko Ruotsista tai Saksasta. Mauritzin opintomatka Saksaan innosti häntä ja militaristinen liikekieli toistui harjoituksissa, kun taas Elin opiskeli voimistelua Ruotsissa. Suomalainen naisvoimistelu alkoi kehittyä. 

Ennenkuulumatonta toimintaa

Ei katsottu olevan sopivaa, että naiset ja miehet kuuluvat samaan järjestöön, saati että olisivat voimistelleet yhdessä. Elin ja Betty pitivät toimintaansa alkuun piilossa, sillä vanhempi väki piti sitä sopimattomana, kuulemma kirkon penkkejä pitkin kuiskuteltiin asiasta. ”Kun kuka tahansa voi mennä katsomaan, kun niissä asuissaan esiintyvät”

Pidettiin radikaalina, että nuoret naiset kokoontuivat illalla keskenään harrastamaan liikuntaa, kun ei kyse ollut edes hyväntekeväisyystoiminnasta! Tänä päivänä kuulostaa hassulta, että naisten voimistelussa on nähty jotakin paheksunnan aihetta. Muiden ajatuksista huolimatta vahvat seuranaiset, perustajien lisäksi muun muassa Elli Björkstén, kehittivät toimintaa ja kansainvälisiä suhteita. 

Luultavasti yleinen kauhistelu ja kuiskuttelu vain vahvistivat sitä, että tässä on jotakin suurempaakin kuin liikunnan ja terveyden eteen toimiminen. Voimistelun kehittämisessä korostui myös naisten itsenäisyys ja voimistelevat naiset nähtiin usein puolustamassa naisasiaa ja tasa-arvoa.

Liittotoiminta alkaa

Kun harjoittelun myötä alkoi myös esiintyminen, se toi takeen jatkuvuudelle. Harjoittelua voi motivoida muukin kuin kilpailu, vaikka näytöstoimintaa ei urheiluna pidettykään. Suomeen perustettiin muitakin voimisteluseuroja molempien Waenerbergin sisarusten innoittamana. Elin, avioliiton myötä tunnetuksi tullut Kalliona, oli sitä mieltä, että miesten voimistelun ideologia ei tue naisten liikuntaa, joten hän ajoi asiaa yhteisen liiton perustamisesta. Suomen Naisten Voimisteluyhdistys perustettiin 26.2.1896, jonka puheenjohtajaksi Elin luonnollisesti valittiin. Ensimmäisen vuoden aikana liittoon kuului kolme naisten voimisteluseuraa. 

Elin on naisvoimistelun pioneeri ja saavutti laajalla lajiin liittyvällä kirjallisella tuotannollaan, kehittävällä työllään sekä toiminnallaan legendaarisen aseman voimistelun parissa. Hän myös innosti muita naisia, jotka edelleen jatkoivat työtä. Mutta niin ikään myös veli Mauritz kuuluu Suomen voimisteluliikkeen johtaviin hahmoihin. Ensimmäisen (miesten) voimisteluseuran perustajana ja johtajana hän hankki Suomelle kansainvälistä mainetta ja toimi työkseen mm. voimistelunopettajana. Missä suomalainen voimistelu ja liittotoiminta olisikaan nyt ilman Waenerbergin voimistelevia sisaruksia.

Kuvassa Waenerbergin perhe 1870-luvun tietämillä. Kuvassa Elin keskellä vanhempiensa välissä ja hänen takanaan isoveli Mauritz. (kuva: Urheilumuseo)

 

Suomalaisen järjestäytyneen voimistelun 125-vuotisjuhlavuosi 

Jo yli 125 vuoden ajan voimistelu on tarjonnut erilaisia polkuja liikunnallisesta elämäntavasta huippu-urheiluun. Voimistelu yhdistää, siinä suosion salaisuus. Liike ei ole iästä, kielestä tai kulttuurista kiinni – jokaiselle löytyy sopiva tapa pitää yllä kuntoa, vetreyttä ja liikkuvuutta. Ja pitää hauskaa!

Nyt on aika juhlia. Haluamme, että jokainen voi olla ylpeä omista liikkeistään ja inspiroida niillä muita. Siksi haastamme jokaisen voimisteluseuran, harrastajan ja voimistelusta kiinnostuneen jakamaan omat muuvinsa Suomen liikuttavimman juhlavuoden kunniaksi somessa #onnittelutemppu. 

Voimistelu liikuttaa. Myös seuraavat 125 vuotta.

Suomalaisen voimistelun 125-vuotista liittotaivalta juhlitaan yhdessä Suomen Voimisteluliiton, Finlands Svenska Gymnastikförbund FSG:n ja Suomen Työväen Urheiluliiton TUL:n kanssa. Virallista syntymäpäivää vietetään pe 26.2.2021. 

 

Haku