Bränditutkimus vahvistaa sen, että eri kohderyhmien mielikuvat ovat Voimisteluliiton mission ja vision mukaisia. Tutkimuksen mukaan mielikuvat vastaavat sitä, mitä voimistelu tällä hetkellä on ja haluaa olla: hyvinvointia edistävä laji, joka sopii kaikille.
Taloustutkimus toteutti tammi-helmikuussa Voimisteluliiton tilauksesta tutkimuksen, jossa selvitettiin kuluttajien, kuntapäättäjien ja toimittajien käsityksiä voimistelusta ja Voimisteluliitosta. Vastaavanlainen tutkimus toteutettiin vuonna 2018, joskin silloin kohderyhmänä oli kuntapäättäjien ja toimittajien osalta Voimisteluliiton omat kontaktit, joten tulokset eivät ole täysin vertailukelpoiset.
Tunnettuus
Kuluttajien keskuudessa spontaani tunnettuus on parempi kuin lajiliitoilla keskimäärin ja se yltääkin kymmenen tunnetuimman lajiliiton joukkoon. Autettu tunnettuus on myös hyvä, sillä liiton tunnistaa vähintään nimeltä 72 % vastaajista. Kuntapäättäjien keskuudessa spontaani tunnettuus on oikein hyvä. Kahdella viidestä oli omakohtaisia kokemuksia yhteistyöstä Suomen Voimisteluliiton tai sen jäsenseurojen kanssa. Toimittajien keskuudessa Suomen Voimisteluliiton tunnettuus, niin spontaani kuin autettukin on oikein hyvä.
Voimistelun imago
Kaikki kolme kohderyhmää mieltää voimistelun hyvinvointia lisääväksi ja hyväksi perusliikuntamuodoksi. Laji sopii kaikille.
Kuluttajat (suuri yleisö)
Kuluttajien keskuudessa voimistelun imagoon liittyvät vahvasti sen sopivuus kaikille iästä ja sukupuolesta riippumatta. Voimistelua pidetään kehoa tasapainoisesti kehittävänä harrastuksena, joka on myös fyysisesti ja henkisesti haastavaa. Voimistelun koetaan myös edistävän hyvinvointia ja olevan hyvä perusliikuntamuoto.
Voimistelun imagoon liittyy edelleen hyvin vahvasti telinevoimistelu. Siihen yhdistetään myös notkeus, ketteryys ja kehonhallinta. Voimistelu mielletään vaativaksi, kovaa kuntoa ja harjoittelua vaativaksi lajiksi. Moni yhdistää sen kouluaikaiseen liikuntaan. Edelliseen tutkimuskertaan verrattuna kuluttajien mielikuvissa nousee jonkin verran useammin esille se, että voimisteluun yhdistetään liian kova harjoittelu, syömishäiriöt ja ulkonäkökeskeisyys.
Kuntapäättäjät
Kuntapäättäjien mielikuvat voimistelusta liittyivät hyvin vahvasti hyödylliseen liikunnan harrastamiseen ja kunnon kehittämiseen. Voimistelu liitetään hyvin vahvasti myös kilpaurheiluun, arvokisoihin ja menestyneisiin urheilijoihin. Voimistelu mielletään myös naisten/tyttöjen ja nuorten lajiksi. Myös seuratyö, vapaaehtoistyö ja erilaiset tapahtumat saavat mainintoja erityisesti niiden kuntien päättäjien keskuudessa, jotka ovat tehneet yhteistyötä tai muuten tuntevat Suomen Voimisteluliiton.
Voimistelun imagoon liittyvät ehdottoman vahvasti sen rooli hyvänä perusliikuntamuotona, hyvinvoinnin edistäminen, soveltuvuus kaikille sekä yhteisöllisyys. Seurojen osaavien ohjaajien ja valmentajien koetaan myös takaavan laadukasta voimistelua.
Toimittajat
Toimittajien keskuudessa spontaanit mielikuvat voimistelusta liittyivät hyvin vahvasti lajin vaativuuteen, kovaan harjoitteluun, kurinalaisuuteen ja kovakuntoisiin urheilijoihin. Laji miellettiin tyttöjen/naisten ja nuorten lajiksi. Voimistelun nähtiin kuitenkin olevan myös monipuolinen ja kuntoa kehittävä laji. Voimistelun imagoon liittyy hyvin vahvasti sen vaativuus huippu-urheilussa kansainvälisellä tasolla ja sitä pidetään fyysisesti ja henkisesti haastavana lajina. Toisaalta voimistelu mielletään myös kaikille sopivaksi, hyväksi perusliikuntamuodoksi. Myös yhteisöllisyys ja hyvinvoinnin edistäminen liittyvät imagoon.
Taustatietoa tutkimuksesta
Kuluttajat: Tutkimus toteutettiin Taloustutkimuksen internet-paneelissa 30.1.– 6.2.2024 välisenä aikana. Kyselyyn vastasi 1054 henkilöä. Tutkimuksen kohderyhmään kuuluivat 15-79 –vuotiaat kuluttajat.
Kuntapäättäjät: Tutkimus toteutettiin puhelinhaastatteluina 30.1.-15.2.2024 välisenä aikana. Kyselyyn vastasi 50 henkilöä. Tutkimuksen kohderyhmään kuuluivat nimetyt kunnat ja niissä liikunta-asioista vastaavat kunnan työntekijät.
Toimittajat: Tutkimus toteutettiin nettikyselynä 2.2. – 26.2.2024 välisenä aikana. Kutsu lähetettiin 490 toimittajalle. Kyselyyn vastasi 43 henkilöä, jolloin vastausprosentti on 9.
Tutkimusraportti (suuri yleisö) löytyy materiaalipankista >>
