Voimisteluyhteisö sai suru-uutisen 20.1.2022. Kunnioitettu voimistelunopettaja ja tanssitaitelija professori Raija Riikkala os. Hankipohja on kuollut 95 vuoden ikäisenä.
Raija Riikkala oli syntynyt 2.9.1926 Jaakkimalla. Hän kirjoitti ylioppilaaksi Haminassa ja valmistui voimistelunopettajaksi Helsingin yliopiston voimistelulaitokselta. Professorin arvon hän sain vuonna 1994 Suomen Naisten Liikuntakasvatusliiton SNLL:n aloitteesta, kiitokseksi ja kunnianosoitukseksi naisvoimistelun sekä koko suomalaisen liikuntakulttuurin hyväksi tekemästään luovasta ja ainutlaatuisesta työstä. Jo aiemmin hän oli vastaanottanut Pro-Finlandia-mitalin ja Pro-Urheilu-mitalin.
Raija Riikkala kasvoi virikkeellisessä, musiikkia ja tanssitaidetta arvostavassa kodissa. Opiskellessaan Helsingin yliopistossa hän esiintyi Hilma Jalkasen joukkueessa mm. Tukholman Lingiadeissa v. 1949 sekä Helsingin olympialaisissa vuonna 1952. Näinä sodan jälkeisinä vuosina syntyi maailman voimisteluväen keskuudessa käsite, suomalainen naisvoimistelu. Hän oli suomalaisen kulttuuriin levittäjä ja vei sitä ympäri maailmaa.
Kuvassa ”Hampaattomat-ryhmä” Liikunnanopettajaliiton juhlan esitykseen valmistautumassa.
Musiikki oli tärkeää
Raija Riikkala tunsi voimistelun lisäksi suurta viehtymystä tanssiin, ei vähiten siksi että hänen tätinsä oli tanssitaiteilija Helvi Salminen ja äitinsä pianisti ja voimistelun ja baletin säestäjä Sirkka Hankipohja. Raija Riikkala on ollut perustamassa 1960-luvulla maamme ensimmäistä ammattitanssiryhmää, Praesens-ryhmää.
Raija Riikkala oli rajojen rikkoja. Hän yhdisti suomalaisen naisvoimistelun ja tanssin. Hänen liikekieltään rakastettiin eikä hänellä ollut sopivia tai sopimattomia liikkeitä, ei myöskään rumia tai kauniita, vaan ihmisen liikkeitä. Voimistelijan kokema liikunnallinen riemu ja nautinto olivat hänen estetiikkaansa.
Musiikki oli Raija Riikkalan intohimo – kiitos musikaalisten vanhempien. Se oli hänen inspiraationsa lähde liikunnallisissa kokeiluissa. Musiikin tärkeys näkyi myös siinä, että Riikkalan tunneilla oli aina Sibelius-Akatemian säestäjä. Raija Riikkala käytti suurimuotoisissa koreografioissaan suomalaisten säveltäjien teoksia ja siten teki mm. Sibeliuksen, Klamin ja Rautavaaran sävellykset 1980- ja 90-luvulla koko maan valiovoimistelijoille tutuiksi.
Yleisurheilun MM-kisat vuonna 1983 oli yksi merkittävä virstanpylväs Raija Riikkalan uralla. Hän suunnitteli kisojen päätösjuhlaan kenttäohjelman, jossa 768 voimistelijaa muodosti stadionin nurmelle Suomen lipun sekä kisojen seuraavan isäntämaan Italian lipun. Edellisenä vuonna Gymnaestradassa Zürichissa Raija Riikkalan koreografia Suomen Suvi oli noussut kansainväliseksi ihastelun kohteeksi.
”Hän loi intuition, tiedon ja mielikuvituksen avulla liikunnallisia taideteoksia, jotka synnyttivät katsojassa taide-elämyksen, mykistävän ja pakahduttavan onnen tunteen”, kertoo kollega Pirjo-Liisa Vilenius Raija Riikkalan 80-vuotissyntymäpäiväkirjoituksessa.
Kuvassa Saksan esiintymismatkalla Inkeri Simola säestää ja Raija tarkkailee esitystä.
Huumorintajuinen ja lämpimästi hullutteleva esteetikko
Näin Raijaa muistelevat hänen entiset kollegansa ja ystävänsä Pirkko Kantinkoski, Tuulikki Luurila ja Pirkko Castren:
”Kaikki muistamme Raijan lämpimänä, sydämellisenä ihmisenä ja ohjaajana. Raija oli opettaja ja ystävä, rakastettavana henkilö. Hänessä oli lämpöä ja henkevyyttä, mikä tuntui ja näkyi hänen koreografioissaan. Moni pysyi niin kauan mukana joukkueessa. Hänen tapansa ei tuntunut ”opettamiselta”, se ei ollut liikkeen matkimista vaan hän ikään kuin siirsi liikkeet meihin.
Raija oli perinyt huumorin ja hulluttelun kotoaan asti ja hän oli hullutteluun aina valmis. Sitä oli aina mukana matkoilla, kursseilla ja tapaamisissa.
Raija piti valtavasti kursseja ja tunteja pitkään muun muassa Vierumäellä, jossa hänen tavaramerkkinään oli pärekori, jossa hän kantoi tunnilla tarvittavat musiikkikasetit, valkoiset harjoitustossut ja muuta tärkeää. Usein jalassa olivat valkoiset puukengät.”
Lähteenä käytetty Pirjo-Liisa Vileniuksen kirjoittamaa tekstiä Raija Riikkalan 80-vuotissyntymäpäivänä sekä kollegoiden ja ystävien haastatteluja. Kuvat: Riikkalan ystävän Pirkko Kantinkosken kotialbumi.
