Kuperkeikka lisää liikkuvuutta, tasapainoa ja aivojen hyvinvointia. Sen voi tehdä eteenpäin, taaksepäin, sivuttain tai ilmassa – loistava liike kaikenikäisille! Tässä kymmenen faktaa kuperkeikasta. Heitä kuperkeikka, ylitä itsesi!
- Kuperkeikka haastaa koko kropan
Kuperkeikka on kokonaisvaltaista liikuntaa, joka vaatii motorista koordinaatiota, liikkuvuutta, tilanhallintaa ja hahmottamista.
Kuperkeikassa on päästävä riittävän kerälle ja osattava ponnistaa eteenpäin. Liike kehittää ylä- ja alaselän, lonkkien ja niskan liikkuvuutta. Nousu kuperkeikan jälkeen jaloille lisää lihasvoimaa.
- Kuperkeikka haastaa ylittämään itsensä
Kuperkeikan tekeminen voi ensimmäisillä kerroilla vaatia rohkeutta. Kierähtämisessä pitää uskaltaa mennä itsenä ympäri ja olla hetken tilassa, jossa ei välttämättä ihan hallitse kaikkea.
Varsinkin mitä vanhemmiksi tulemme, saatamme menettää rohkeutta tehdä sitä, mitä kroppa haluaisi.
- Kuperkeikka kehittää tasapainoa
Tasapainolla on tärkeä rooli ihmisen liikuntataitojen kehittymisessä. Kiipeilytelineessä tai puussa kiipeäminen, juokseminen, kävely tai luistelu – kaikki nämä vaativat tasapainoa ja sen hahmottamista, missä asennossa keho milloinkin on.
Kuperkeikka harjoittaa sisäkorvan tasapainoelintä. Ihmisen sisäkorvassa ovat nesteen täyttämät kaaritiehyet. Kun pää liikkuu, neste liikkuu taivuttaen reseptorikarvoja. Tästä aivot saavat tasapainon ylläpitämisen kannalta tärkeää tietoa. Pyörimällä paljon, eli tekemällä kuperkeikkoja eteen, taakse ja molemmille sivuille, tämä tasapainoelin saa kaipaamaansa harjoitusta.
- Kuperkeikka kehittää motorisia taitoja
Motoriset taidot mahdollistavat fyysisen aktiivisuuden. Motorisia taitoja tarvitaan kehon koordinoinnissa: leikkimisessä, loikkimisessa, vetämisessä, työntämisessä ja kirjoittamisessa.
Valmiudet aloittaa liikunta aikuisena on parempi, jos on liikkunut lapsena, mutta aikuinenkin voi parantaa motorisia taitojaan ihan missä iässä vaan. Jos on lapsuudessa liikkunut paljon, se heijastuu nuoruusiän aivojen toimintaan ja rakenteisiin. Todennäköisesti liikunnan harrastaminen pienentää esimerkiksi muistisairauksien riskejä.
- Kuperkeikka vahvistaa oppimista
Kuperkeikan opettelu voi olla työläs oppimisprosessi, mikä jo itsessään aktivoi aivoja. Aktivoiminen luo aivoihin paljon hyvää, mikä voi näkyä muussakin oppimisessa.
Kun opettelee uusia liikuntataitoja, se todennäköisesti aktivoi myös sellaisia alueita, jotka liittyvät koulunkäyntiin, työelämässä jaksamiseen ja keskittymiskykyyn.
- Kuperkeikka lisää aivosoluja
Aivoissa syntyy uusia hermosoluja hippokampuksessa. Nämä jyväissolut ovat muistin kannalta keskeisiä. Ne liittyvät myös kuperkeikan tekemiseen ja ylipäätään kaikkeen liikkumiseen. Niitä syntyy aivoissa jatkuvasti, liikunta hieman vauhdittaa niiden syntymisnopeutta.
Aivot ovat laiska elin, joka poistaa tarpeettomat solut. Näin aivot säästävät energiaa. Kun tehdään kuperkeikkoja, kärrynpyöriä ja liikutaan, aivot pitävät kiinni syntyvistä soluista, kun ne huomaavat niistä olevan hyötyä.
- Kuperkeikka tekee hyvää aivoille
Kuperkeikka edistää aivoterveyttä. Se lisää aivojen plastisuutta. Plastisuus tarkoittaa sitä, että hermostolla on kyky reagoida sisäisiin ja ulkoisiin ärsykkeisiin järjestelemällä uudestaan sen rakenteen, yhteydet ja toiminnot.
Uusien liikeratojen tekeminen luo uusia hermoyhteyksiä. On tutkimusnäyttöä, että motorisesti vaativat tehtävät luovat uusia hermoyhteyksiä.
- Kuperkeikka on vaivatonta
Kuperkeikan tekemien ei vie paljon aikaa eikä tilaa.
Sinun ei tarvitse harrastaa 60 minuuttia reipasta liikuntaa, vaan voit keinuskella selälläsi hetken aikaa ja kokeilla, pääsetkö kuperkeikan. Aikaa siihen menee vain muutama minuutti.
- Kuperkeikka on turvallinen
Seuraamalla ohjeistusta jokainen voi harjoitella turvallisesti kuperkeikan tekemistä. Lisäksi kuperkeikasta on useita eri variaatioita, kuten sivuttain kieriminen. Kuperkeikan tekeminen on turvallista myös ikäihmisille, koska siinä ollaan lattialla.
- Kuperkeikka on kansalaistaito
Kun ihminen vanhenee, ketteryys vähenee. Ihminen pelkää kaatumista, ei niinkään sen takia, että pelkäisi pään lyömistä vaan siksi, ettei pääse ylös lattialta. On tärkeä kansalaistaito osata laskeutua lattialle ja nousta ylös. Kuperkeikan osaaminen voi madaltaa ihmisen kaatumista kohtaan tuntevaa pelkoa.
Jutussa on haastateltu asiantuntijoina FT, dosentti Eero Haapalaa, joka toimii liikuntalääketieteen yliopistonlehtorina Jyväskylän yliopiston liikuntatieteellisessä tiedekunnassa; FT, dosentti Katja Borodulinia, joka on Ikäinstituutin toiminnanjohtaja; sekä Jyväskylän yliopiston työelämäprofessori Sami Kalajaa.
