Hyppää sisältöön
Home » Uutiset » Terveet aivot, terve voimistelija
30.08.2021

Terveet aivot, terve voimistelija

Tyttöjä harjoittelemassa kilpa-aerobicia.

Aivot liikuttavat meitä, mutta liikkumalla teemme samalla hyvää aivoillemme. Terve voimistelija on yhtä kuin terveet aivot, mutta liikunnan lisäksi aivoterveyteen vaikuttavat myös monet muut asiat. Siksi voimistelijan tulee kiinnittää huomiota myös esimerkiksi uneen, ravintoon ja sosiaalisiin suhteisiin ja pitää elämänsä tasapainossa.

Aivotutkija, psykologian tohtori Mona Moisala, 30, tutkii aivojen toimintaa ja kehittymistä ja aivojen tiedonkäsittelykykyyn vaikuttavia tekijöitä. Aivotutkimus on hänen mukaansa kehittynyt huimaa vauhtia viime vuosikymmeninä.

– Toisaalta aivoihin liittyy yhä paljon mysteereitä. On myös kiehtova ajatus, että käytämme omia aivojamme siihen, että yritämme ymmärtää omia aivojamme, Moisala toteaa.

Miksi voimistelijan pitäisi olla kiinnostunut aivoistaan?

– Me olemme yhtä kuin aivomme. Kaikki mitä teemme ja aistimme, on lähtöisin aivoistamme – myös liike.

Mitä aivoissa tapahtuu, kun liikumme?

Liikunta aktivoi aivoja todella monipuolisesti.

– Esimerkiksi kehon liikuttamiseen, koordinaatioon ja hahmotuskykyyn liittyvät aivoalueet aktivoituvat. Tapahtuu myös eri aivoalueiden välistä koordinaatiota, kun esimerkiksi näkö- ja liikealueet pelaavat yks yhteen. Lisäksi päättely- ja ongelmanratkaisukykyyn liittyvät alueet aktivoituvat etenkin, jos kyseessä on jokin strategialaji, kuten vaikkapa jalkapallo, Moisala selventää.

Lisäksi liikunta vaatii aivoilta intensiivistäkin keskittymistä, ja aivoissa usein vapautuu mielihyvän tunteisiin liittyviä välittäjäaineita. Jos liikuntaan liittyy musiikkia tai taiteellisuutta, niihinkin liittyvät aivoalueet aktivoituvat ja voi syntyä vahvoja tunteita, kuten monissa voimistelulajeissa tapahtuukin.

Liikunnalla on myös monia niin välittömiä kuin pitkän aikavälin positiivisia vaikutuksia, jotka saattavat ilmetä vasta vuosikymmenienkin päästä.

– Liikunta saattaa esimerkiksi kiihdyttää kasvuhormonien eritystä. Lisäksi erityisesti aerobinen liikunta eli sellainen liikunta, jossa hengästymme, saattaa edesauttaa sitä, että aivoissa syntyy ihan kokonaan uusia hermosoluja, Moisala kertoo.

– On myös näytetty yhteys, että pienten hiusverisuonten määrä voi kasvaa aivoissa liikunnan myötä. Silloin aivot toimivat tehokkaammin, sinne kulkeutuu enemmän verta ja sitä kautta happea, jota aivosolut tarvitsevat toimiakseen.

Liikunnallisuus onkin osoitettu olevan yhteydessä muistiin, oppimiseen ja keskittymiskykyyn.

– Kävelleessään ratkomme pulmia tehokkaammin, ja urheilun jälkeen suoriudumme paremmin älykkyystesteistä. Lisäksi jos on nuorena liikkunut paljon, niin vanhempana suoriutuu mitä luultavimmin paremmin muistia ja keskittymistä vaativista tehtävistä.

Aivoissa tapahtuu siis paljon niin liikunnan aikana kuin sen jälkeenkin. Vaikka suuri osa liikunnan vaikutuksista aivoille onkin positiivisia, niin liikunta myös kuormittaa aivoja yhtä lailla kuin kehoakin. Siten mieli kaipaa liikunnan vastapainoksi lepoa ja palautumista siinä missä kehokin.

Aivojen terveyteen vaikuttavia asioita on toki muitakin. Ja koska liike on lähtöisin aivoista, niin liikkujan on syytä vaalia aivojensa terveyttä – etenkin jos mielii liikkua tavoitteellisemmin ja menestyä urheilussa.

Miten voimistelija voi pitää huolta aivoterveydestään?

Ensinnäkin terveet aivot ovat Moisalan mukaan sellaiset, jotka ovat tasapainoiset. Tämä tarkoittaa sitä, että ihmisen kaikki perusasiat ovat kunnossa.

– Hyvät elintavat, liikunta, sosiaaliset suhteet, monipuolinen ravinto, riittävä uni ja aivoille annettava sopiva määrä tekemistä, Moisala luettelee.

– Aivoterveyden kannalta jo kevyt, mutta hengästyttävä liikunta riittää, ja lisäksi on tärkeää, että liikunnasta tulee hyvä mieli eli että se on mielekästä. Liikunta itsessään voi olla myös sosiaalista. Oleellista kuitenkin on, että ihmisellä on elämässään ylipäätään tarpeeksi sosiaalisia suhteita.

Monipuolinen ravinto on voimistelijalle tärkeää niin kehon kuin aivojen jaksamisen, uuden oppimisen ja kasvun kannalta.

– Aivot tarvitsevat kaikkia makromolekyylejä. Proteiinien avulla aivot rakentavat välittäjäaineita. Hiilihydraatteja aivot käyttävät polttoaineena. Rasvat, etenkin pehmeät sellaiset, taas muodostavat esimerkiksi eristekalvoja soluyhteyksien välille, mikä nopeuttaa aivojen tiedonkäsittelyä, Moisala painottaa.

Lisäksi riittävä uni on tärkeää, jotta koko elimistö, aivot mukaan lukien, ehtii palautua kaikista päivän aikana saamistaan ärsykkeistä. Sanonta ”oppiminen tapahtuu levossa” pitää edelleen paikkansa.

Toisaalta niin kehoa kuin aivojakaan ei pidä kuormittaa liikaa. Jos esimerkiksi urheilee tavoitteellisesti, opiskelee tai tekee töitä siinä sivussa ja siihen päälle käyttää vapaa-ajallaan vielä paljon älylaitteita, niin aivojen saama kuormitus voi nousta liian suureksi, vaikka unta tulisikin tarpeeksi.

– Älylaiteaikakauden isoin ongelma on, että harvoin annamme aivoillemme aikaa rauhoittua myös valveilla ollessamme. Jos tuntuu, että kuormitus nousee liian suureksi, kannattaa rajoittaa älylaitteiden käyttöä kokonaan tai esimerkiksi ennen nukkumaan menoa. Ajoittainen teknologiapaastokaan ei ole pahasta. Myös meditointia voi kokeilla.

Huippu-urheilijankin on pyrittävä tasapainoon

Terveyden kannalta kevytkin liikunta on tarpeeksi, mutta jos haluaa urheilla tavoitteellisemmin, niin samat perusperiaatteet pätevät silloinkin.

– Kun mennään huippu-urheilun puolelle, niin fyysinen harjoittelu nousee sellaisiin määriin, ettei se enää ole aivoterveyden kannalta välttämättä oleellista. Siinä vaiheessa on sen sijaan tärkeää, että kokonaisuus pysyy edelleenkin tasapainossa, Moisala pohtii.

Jos siis urheilee muiden osa-alueiden kustannuksella eli esimerkiksi tinkii unesta ja sosiaalisista suhteista tai jos treenaamisesta tulee pakonomaista, voi se haitata urheilussa kehittymistä. Jos joku terveyden kannalta tärkeä osa-alue kärsii, niin motivoitunein tai ahkerinkaan treenaaja ei välttämättä menesty.

Sillä, millaiset aivot urheilijalla on, ei sinällään ole merkitystä sen suhteen, millaiset valmiudet hänellä on kehittyä tai menestyä urheilijana.

Oleellisinta kuitenkin on, että on terveet aivot terveessä kropassa.

Moisalan meditaatiovinkki

Meditaatio tekee tutkitusti hyvää niin mielelle kuin keholle ja voi esimerkiksi helpottaa stressiä ja auttaa rauhoittumaan. Meditaatiosta voi olla myös voimistelijoille hyötyä niin vapaa-ajalla kuin esimerkiksi ennen liikunta-, kilpailu- tai esiintymissuoritusta.

– Yksinkertainenkin meditaatioharjoitus auttaa keskittymään nykyhetkeen ja rauhoittumaan. Se, että pidennämme hengitysväliä ja hengitämme syvemmin, rauhoittaa koko keskushermostoa, alentaa sykettä ja helpottaa jännitystä, Moisala tarkentaa.

– Tee harjoitus näin: Hengitä suht rivakasti sisään, pidätä hengitystä vähän aikaa ja päästä hengitys hitaasti ulos. Toista tämä esimerkiksi viisi kertaa.

Tämä juttu on julkaistu alun perin Voimistelu-lehdessä 2/2018. Teksti: Milla Vahtila

Haku