Kuka tahansa voi ilmoittaa, jos huomaa epäasiallista käytöstä voimistelutoiminnassa.
Kunnioitamme jokaisen mahdollisuutta harrastaa ja olla mukana toiminnassa omana itsenään. Lasten turvallisuutta edistäviä tekijöitä ovat turvalliset ja hyvinvoivat aikuiset ja lämmin sekä vastuullisesti toimiva valmennuskulttuuri.
Emme hyväksy minkäänlaista häirintää tai epäasiallista kohtelua jäsenseuroissaan tai omissa tapahtumissaan. Jokaisella harrastajalla, ohjaajalla, valmentajalla, toimijalla ja toimitsijalla tulee olla turvallinen ympäristö harrastaa ja harjoitella.
Epäasiallinen kohtelu on yleisen hyvän tavan vastaista käyttäytymistä voimistelutoiminnassa. Treeneihin, kisoihin, kisamatkoille, leireille, koulutuksiin tai sosiaaliseen mediaan ei kuulu minkäänlainen epäasiallinen kohtelu.
Jokaisen harrastajan, ohjaajan, valmentajan tai muun voimistelutoimijan on syytä ilmoittaa havaitsemistaan epäkohdista seuralle tai Voimisteluliitolle. Kuka tahansa voi tuoda asian tai huomionsa tiedoksi liittoon tai kurinpitoon, myös katsoja. Toimihenkilöillä, tuomareilla, valmentajilla ja muille keskeisillä toimijoilla on korostettu velvollisuus puuttua. Näin haluamme varmistaa, että asia tulisi tietoon ja käsittelyyn, jos jotain tapahtuu.
Epäasialliseen käytökseen liittyviä yhteydenottoja tuli viime vuonna 38, joista valmentajiin liittyviä yhteydenottoja oli 9. Kaikki yhteydenotot eivät johda kurinpitoon, vaan niistä 0-4 vuosittain johtaa kurinpitolautakunnan käsiteltäväksi. Yhteensä jäsenvoimisteluseuroja on 372 ja niissä liikkuu noin 116 000 jäsentä.
Miten epäasiallista käytöstä ennaltaehkäistään?
Voimisteluliitto ennaltaehkäisee epäasiallista käytöstä muun muassa kouluttamalla ja viestimällä vastuullisuuteen liittyvistä asioista.
Vastuullisuusteemat on sisällytetty kaikkeen ohjaaja- ja valmentajakoulutukseen, joissa pääpaino on turvallisessa toimintaympäristössä ja Terve voimistelija -teemoissa. Vastuullisuusteemoja käsitellään myös leireillä sekä valmentajien että voimistelijoiden kanssa. Tuomareille on oma verkkokurssi Vastuullisesti tuomarina. Seurajohdon osaamista lisätään sekä erillisten koulutusten ja työpajojen että esimerkiksi Tähtiseura-prosessien kautta.
Ohjaajille ja valmentajille suositellaan ja markkinoidaan myös muiden toimijoiden vastuullisuuskoulutuksia (Vastuullinen valmentaja, Nuori mieli urheilussa, Et ole yksin). Lisäksi järjestämme erillisiä, maksuttomia vastuullisuuskoulutuksia ja -työpajoja. Lisäksi hyödynnämme viestinnän keinoja tietoisuuden lisäämiseksi ja nostamme esiin työkaluja ja materiaaleja ohjaajien ja valmentajien työn tueksi.
Kuinka epäasialliseen käytökseen puututaan?
Epäasialliseen käytökseen puuttuminen perustuu nopeaan reagointiin ja sovitteluun, sekä ennaltaehkäisyyn. Tapauksien käsittely koostuu neljästä vaiheesta; ennaltaehkäisystä, puheeksi ottamisesta, sovittelusta sekä mahdollisista jatkotoimenpiteistä. Tapauksien yhteydessä arvioidaan toiminnassa ilmeneviä kehitystarpeita ja ennaltaehkäisyn keinoja. Jokaiseen tapaukseen liittyy olennaisena myös tapauksen jälkiseuranta, jotta voidaan nopeasti reagoida tilanteeseen, jossa ongelma ei ratkennut ensimmäisellä sovittelulla. Tapauksien käsittelyssä on kaikkia osapuolia kuunneltava tasavertaisesti ja käsittely dokumentoitava tietoturvallisesti. Mikäli kyseessä on lastensuojelu- tai rikosasia ohjataan asia viranomaisten käsiteltäväksi.
Turvallisesti voimistelussa -oppaassa on esitetty tarkemmin nämä neljä eri vaihetta.
Mitä teemme, jos liittoon soitetaan ja kerrotaan epäasiallisesta käytöksestä?
Tilanteet ovat hyvin erilaisia ja on tapauksia, joissa toivotaan vain kuuntelua ja konsultaatiota. Joskus esimerkiksi kielletään asian eteenpäin vieminen ja jos näin on niin kunnioitamme henkilön päätöstä, ellei kyseessä ole esimerkiksi rikosasia tai muu asia, jossa meillä on ilmoitusvelvollisuus.
1. Kuuntelemme soittajaa ja yritämme päästä selville, mistä asiassa on kyse. Kuuntelemme rauhassa ja annamme asialle aikaa. Mikäli kyseessä on mahdollisesti rikos- tai lastensuojeluasia ohjataan asia viranomaisten käsiteltäväksi.
2. Kysymme, miten yhteydenottaja toivoo, että toimimme. Esimerkiksi osa ei anna lupaa toimia, vaan haluaa vain tulla kuulluksi. Kysymme myös, haluaako hän säilyä anonyyminä.
3. Kerromme etenemisvaihtoehdoista, joita ovat esimerkiksi sovittelu seurassa, liiton mukaan tulo prosessiin ja kurinpito.
4. Jos asia kuuluu seurassa ratkaistavaksi, annamme soittajalle neuvoja tähän: kehen voi olla yhteydessä ja mitä on tärkeää tuoda seuralle esiin.
5. Jos yhteydenottaja toivoo liiton hoitavan asiaa, pyydämme asian aina liittoon myös kirjallisena.
6. Tämän jälkeen olemme yhteydessä toiseen osapuoleen/osapuoliin ja kuulemme heidän näkemyksensä asiasta. Myös tämä pyydetään kirjallisena.
7. Tämän jälkeen linjataan, miten asiassa edetään, onko esimerkiksi sovittelu mahdollinen vai onko asiaa tarpeen viedä eteenpäin esimerkiksi kurinpitoon. Päätöksessä kuunnellaan osapuolien näkemyksiä ja kunnioitetaan ilmoituksen tekijän halua edetä asiassa. Tarvittaessa konsultoimme asiantuntijoita esim. Et ole yksin -palvelusta tai viranomaisia.
Epäasiallisen käytöksen tapausten käsittely liitossa
Epäasiallisen käytöksen tapauksien käsittely seurassa
Seuralla tulee olla ongelmanratkaisupolku, johon on avattu, kuinka seurassa toimitaan ongelmien ilmetessä. Tätä kautta seuran harrastajilla, heidän vanhemmillaan, valmentajilla ja muilla toimijoilla on selvillä, kuinka toimia ja keneen ottaa yhteyttä esimerkiksi epäasiallista käytöstä kohdatessaan. Tähän on listattuna tiivistetysti, kuinka epäasiallisen käytöksen tapauksia kannattaa seurassa käsitellä. Kattavamman ohjeen löydät Et ole yksin -palvelun materiaalipankista.
1. Valituksen vastaanottaja kuuntelee yhteydenottajaa kiireettömästi ja ottaa hänen ilmaisemansa huolen vakavasti.
2. Kuuntelija kirjaa asian ylös tai vastaavasti pyytää asianomaiselta valituksen kirjallisena.
3. Yhteydenotossa kerrotaan, miten asiaa viedään eteenpäin ja koska siitä ollaan yhteydessä seuraavan kerran.
4. Seurassa päätetään, kuka jatkaa tapauksen käsittelyä. Seurassa on jo etukäteen nimetty henkilöt, jotka käsittelevät valitukset ensisijaisesti (esim. hallituksen jäsen, valmennuspäällikkö, toiminnanjohtaja). Mikäli seuralla ei ole itsellään keinoja tapauksen käsittelyyn, voi apua pyytää Voimisteluliitosta, Et ole yksin -palvelusta tai muilta toimijoilta, kuten sovittelutoimistoimistosta.
5. Tapaus arvioidaan yhdessä asiaankuuluvien tahojen kanssa: Voiko seura selvittää tapauksen itse vai onko tarve tehdä rikos- tai lastensuojeluilmoitus?
6. Epäasiallisen käytöksen jatkuminen tulee estää välittömästi.
7. Asiasta kuullaan kaikkia asianomaisia ja mikäli tapaukseen liittyy alaikäisiä, tulee huoltajilta pyytää lupa kuulemiseen ja tarvittaessa kuulla myös huoltajia. Huoltajia tulee aina informoida jälkikäteen, mistä on puhuttu ja millaisiin toimenpiteisiin on ryhdytty.
8. Ensisijaisesti pyritään ratkaisemaan asia sovittelemalla asianomaisten kesken, mutta mikäli se ei riittävää tai mahdollista, tulee tehdä päätös jatkotoimenpiteistä. Ratkaisussa otetaan huomioon työlainsäädännön toimenpiteet, kurinpidolliset säännöt sekä seuran ja liiton säännöt. Tapauksen ollessa häirintään tai väkivaltaan liittyvää, tulee siitä informoida seuran johtokuntaa.
9. Esimerkkejä seurauksista ovat esimerkiksi huomautus, varoitus, työsuhteen purku, luottamustehtävästä erottaminen, rikosoikeudellinen seuraamus, toimitsija/ kilpailukielto tai jäsenyydestä erottaminen.
10. Käsittelystä tehdään kirjallinen yhteenveto ja päätetään, missä sitä säilytetään sekä informoidaan asiaankuuluvia henkilöitä. Tapauksen osalta suunnitellaan jatkoseuranta, jolla varmistetaan, että epäasiallinen käytös ei toistu.
