Tällä viikolla vietetään lapsen oikeuksien viikkoa, jonka teemana on lapsen oikeus turvallisuuteen. Mitä tarkoittaa turvallisuus voimistelussa ja miten voimme huolehtia sen toteutumisesta?
Jokaisella voimisteluseuroissa liikkuvalla lapsella on oikeus turvalliseen harrastus- ja kilpailuympäristöön sekä treenirauhaan. Ohjaajat, valmentajat ja seuratoimijat huolehtivat omalta osaltaan siitä, että tämä toteutuu. Voimisteluliiton jäsenseuroissa turvallisuuden toteutumista varmistetaan mm. voimistelun vastuullisuusaskeleet-työskentelyn kautta. Muita lasten turvallisuutta edistäviä käytänteitä ovat esimerkiksi:
- Lasten laadukkaan voimistelun kulmakivet
- Turvataidot
- Et ole yksin -palvelu https://www.etoleyksin.fi/
Tunne siitä, että on turvassa
Turvallisuus voimistelussa voi tarkoittaa vaarojen poissaoloa ja turvallista harjoitus- ja kilpailuympäristöä. Turvallisuutta on myös yksilön tunne siitä, että on turvassa! Voimistelussa jokaisen tulisikin saada olla oma itsensä ja kokea tulevansa hyväksytyksi sellaisena kuin on.
Lapsen oikeudet kuuluvat siis jokaiselle lapselle ilman minkäänlaista lapsen, hänen vanhempiensa tai muun huoltajansa rotuun, ihonväriin, sukupuoleen, kieleen, uskontoon, poliittisiin tai muihin mielipiteisiin, kansalliseen, etniseen tai sosiaaliseen alkuperään, varallisuuteen, vammaisuuteen, syntyperään tai muuhun seikkaan perustuvaa erottelua.
Turvataitokasvatus lisää lapsen turvallisuutta
Turvataitojen avulla lapset oppivat kunnioittamaan omaa ja toisten ihmisarvoa ja kehoa. Salilla on välillä tilanteita, joissa lapset ovat keskenään esimerkiksi pukuhuoneissa. Turvataidoista tietoinen lapsi osaa todennäköisimmin puolustaa itseään ja rajojaan myös ilman aikuista. Turvataitokasvatuksen tavoitteena on esimerkiksi:
- Tukea lapsen kasvua ja kehitystä sekä edistää itseluottamusta
- Kannustaa lapsia ja nuoria puhumaan vaikeistakin asioista à vuorovaikutuksen merkitys
- Tietoisuus lapsen oikeuksista sekä turvataidoista puhuminen lisäävät lapsen turvallisuutta ja itsearvostusta
Turvallisuuden tunne on lapsen ja nuoren hyvinvoinnin edellytys myös voimisteluseuroissa.
Turvallisuuden tunne on ihmisen perustarve ja edellytys fyysiselle ja psyykkiselle hyvinvoinnille. Voimistelusaleilla se syntyy esimerkiksi myönteisestä ilmapiiristä, mahdollisuudesta luottaa ohjaajiin/valmentajiin ja ryhmäläisiin ilman pelkoa sekä mahdollisuudesta vaikuttaa itseä koskeviin asioihin.
- Fyysiseen turvallisuuteen sisältyy oikeus fyysiseen koskemattomuuteen, yksityisyyteen ja turvalliseen treeniympäristöön.
- Sosiaaliseen turvallisuuteen kuuluvat osallisuuteen, osallistumiseen ja vuorovaikutukseen liittyvät asiat kuten ryhmään kuulumisen tunne.
- Psyykkiseen turvallisuuteen sisältyvät muun muassa ohjaajan ja valmentajan toiminnan johdonmukaisuus ja ennustettavuus ja turvallinen tunneilmaisu.
- Pedagoginen turvallisuus muodostuu turvallisesta ohjaaja-valmentaja-suhteesta.
Erityisen tärkeää on kuunnella lasten ja nuorten omia ajatuksia turvallisuudesta ja antaa heidän purkaa tunteitaan. Lapsen näkemysten kunnioittaminen ja lasten ja nuorten vakavasti ottaminen on myös itsessään keino suojella heitä: lapsi, joka kokee, että häntä kuullaan arjen pienissä asioissa, ymmärtää, että isoistakin kertominen kannattaa.
Leikkivinkki
Ohjaaja, valmentaja, liikunnan tai varhaiskasvatuksen opettaja, haluatko opettaa tunnetaitoja ja siten ehkäistä mm. kiusaamista harrastusympäristössä? Tämä leikkivinkki sopii hyvin tunnetaitojen harjoitteluun niin voimistelusaleilla kuin koulun pihassakin! Tässä leikissä kaikenlaiset tunteet ovat sallittuja. Tunne on jokaisen oma, eikä kukaan voi sanoa sinulle, miten sinun pitää tuntea. Leikki opettaa, että tunteet vaihtelevat, ne tulevat ja menevät, mutta kaikki tunteen vallassa tehdyt teot eivät ole sallittuja. Tunne ei ole teko.
Leikin kulku: Tehdään ympärille sen verran tilaa, että osallistujat voivat kiertää tilassa ympyrää. Ohjaaja sanoo ääneen erilaisia tunnetiloja ja osallistujat liikkuvat tunteen mukaisesti, kuten itse haluavat. Tunnetiloja voivat olla esim. iloinen, surullinen, jännittynyt, pelokas, hämmästynyt. Leikkiä voidaan helpottaa ja nopeuttaa poistamalla liike ja ilmaisemalla tunteita omalla paikallaan ainoastaan ilmeillä. Leikkiä voidaan jatkaa niin, että ohjaaja sanoo jonkun sattumuksen tai asian, esim. “Miltä minusta tuntuu, kun hyvä kaveri muuttaa pois”. Sen jälkeen jokainen keksii omaa tunnettaan vastaavan ilmeen ja/tai liikkumistyylin