Tänään julkaistu SUEKin tutkimus käsitteli suomalaista urheilukulttuuria laajasti. Tarkempaa tietoa voimistelun lajikulttuurista saadaan alkuvuodesta 2023, kun Voimistelun valmennuskulttuuri -tutkimuksen tulokset valmistuvat.
Suomen urheilun eettinen keskus SUEK on tänään julkaissut tutkimustuloksia, joiden mukaan suomalaiset kilpaurheilijat kokevat urheilussa etupäässä myönteisiä kokemuksia, mutta myös vastuutonta ja epäasiallista käytöstä ilmenee. Samaan aihepiiriin liittyen Voimisteluliitto tekee marraskuussa seurantatutkimuksen, jolla selvitetään, millainen on lajin valmennuskulttuuri tällä hetkellä. Edellinen voimistelun valmennuskulttuuritutkimus tehtiin 2018–2019 vuodenvaihteessa.
Voimisteluliiton tutkimuksessa käsitellään muun muassa ilmapiiriä harjoituksissa, valmentajan toimintaa, voimistelijan kehonkuvaa, mahdollista epäasiallista käyttäytymistä ja seksuaalista häirintää. Valmennustoiminnasta kysytään tutkimuksessa sekä voimistelijoilta että heidän vanhemmiltaan. Voimisteluliitto toteuttaa tutkimuksen nyt myös valmentajille, jotta saadaan kokonaisvaltaisempi käsitys voimistelun valmennuskulttuurista myös valmentajien näkökulmasta.
Tutkimuksen tuloksia tullaan käyttämään laajalti Voimisteluliiton toiminnan ja valmennuskulttuurin kehittämisessä. Voimisteluliitto tulee julkistamaan tutkimuksen keskeiset tulokset alkuvuodesta 2023. Tutkimuksen toteuttaa Taloustutkimus.
Edellisen tutkimuksen jälkeen voimistelun vastuullisuusohjelmaa on toteutettu erittäin aktiivisesti
Voimisteluliitto toteutti 2018–2019 vuodenvaihteessa tutkimuksen, jolla selvitettiin voimistelijoiden ja heidän huoltajiensa kokemuksia valmennustoiminnasta.
Voimistelun valmennuskulttuuri -tutkimuksen mukaan voimistelijat olivat lajissa mukana rakkaudesta lajiin, kavereiden ja oppimis- ja kehittymismahdollisuuksien takia. Hyvä joukkuehenki sekä innostava ja ystävällinen valmentaja saivat aikaan halun jatkuvasti ylittää itsensä. Voimistelijat olivat tutkimuksen mukaan äärimmäisen motivoituneita, mikä sai heidät myös puhumaan lajin puolesta; edellisessä tutkimuksessa 76 prosenttia suositteli lajia harrastukseksi myös muille. Kehitettävää valmentajilla löytyi henkilökohtaisen suhteen luomisessa voimistelijoihin, yksilöllisessä kohtelemisessa sekä voimistelijoiden mielipiteiden ja ehdotusten kuuntelemisessa.
Edellisen tutkimuksen jälkeen Voimisteluliitto on nostanut vastuullisuuden arvokseen. Tämänhetkisen strategiakauden 2021–2024 keskiössä on laadukas lasten voimistelu sekä turvallinen toimintaympäristö kaikille voimistelussa mukana oleville. Voimistelun yhteinen tavoite on, että jokaisella seuralla on toiminnassaan oma vastuullisuusohjelma vuoden 2024 loppuun mennessä.
Voimisteluliitto on mukana urheilun yhteisessä vastuullisuusohjelmassa, joka jakautuu hyvään hallintoon, yhdenvertaisuuteen ja tasa-arvoon, turvalliseen toimintaympäristöön, antidopingiin sekä kestävään kehitykseen. Voimisteluliitto on muun muassa selkeyttänyt eettiset sääntönsä ja ohjeensa, uusinut sääntönsä, järjestänyt vastuullisuuskoulutuksia ja sisällyttänyt vastuullisuuden kaikkeen osaamisen kehittämiseen. Voimisteluliitto edellyttää maajoukkueurheilijoilta, valmentajilta, tuomareilta, toimi- ja luottamushenkilöiltään vastuullisuuskoulutuksen läpipääsyä.
Osana vastuullisuustyötä liitto on rakentanut vahvemmat prosessit kaikille tasoille epäasiallisen käyttäytymisen käsittelyyn ja lisännyt tietoa vastuullisuusasioista sekä Et ole yksin -palvelusta.
”Näemme tärkeäksi tehdä uusintakyselyn, jolla selvitämme, ovatko toimenpiteet purreet niihin asioihin, joita olemme halunneet kehittää. Tulosten perusteella tiedämme, mihin asioihin meidän tulee vielä panostaa. Meillä on esimerkiksi jo nyt paljon materiaalia monella eri kielellä seurojen käyttöön”, sanoo Voimisteluliiton toiminnanjohtaja Maria Laakso.
Kaikki voimistelun vastuullisuusmateriaalit löytyvät vastuullisuus-hakusanalla materiaalipankista >>
