Lajikulttuuria muutetaan yksi pieni asia kerrallaan.
Vähän yli vuoden ajan Julia Romanyuk-Laukian ja Katja Volkovan vapaa-ajan on täyttänyt rytmisen voimistelun muutostyö. Romanyuk-Laukia liikkeenjohdon konsulttina ja Volkova Olympiakomitean koordinaattorina muodostavat toisiaan täydentävän parin, joka tekee omalla persoonallaan tärkeää työtä lajin eteen. Rytmisen voimistelun muutostyössä he ovat kiertäneet jo lähes kaikki rytmisen voimistelun seurat Suomessa.
Maailma ja urheilulajit muuttuvat, joten rytmisen voimistelunkin on muututtava. Muutostyön yksi tarkoituksista on nostaa tietoisuuttaa lajikulttuurista.
”Kulttuuria on se, mitä tapahtuu, kun kukaan ei ole katsomassa”, summaa Katja Volkova.
Toisena isona teemana on innostava ja osallistava valmennus. Valmentaja-auktoriteetista lähtevä valmennus on ollut vallalla pitkään kaikissa urheilulajeissa. Nyt urheilija on keskiössä jo lapsuusvaiheessa.
Kulttuurin muutos ja osaamisen kehittäminen kulkevat käsi kädessä. Nuoret valmentajat osaavat osallistaa valmennettaviaan, heillä panostetaan lajitaitojen opettamiseen. Pidemmän uran tehneet ammattivalmentajat ovat todella hyviä opettamaan lajitaitoja, mutta heillä saattaa olla opittavaa osallistavasta opetustyylistä.
”Annamme konkreettisia vinkkejä, miten valmentaja voi innostaa ja osallistaa kaikenikäisiä urheilijoita ja miten harjoituksia voi pelillistää eri-ikäisille.”
Tapaamisissa tehdään käytännönläheinen harjoitus, tuumasta toimeen. Osallistujat ideoivat pareittain, mitä voi heti laittaa toimeen, mikä vaatii vähän valmistelua ja mikä on vasta haaveissa.
Volkova huomauttaa, että valmentajat ovat yksin arjessa. He ovat suhtautuneet positiivisesti tultuaan kuulluksi ja huomioiduiksi.
Mediakohusta eteenpäin
Molempien henkilökohtainen havainto on se, että rytmisessä voimistelussa tietoisuus uudenlaisesta valmennuskulttuurista on hyvällä tasolla. Seuroissa tehdään paljon todella hyvää työtä.
”Jokaisen seurakäynnin jälkeen olen ajatellut, että nämä valmentajahan tietävät näistä asioista”, Katja Volkova kertoo.
Mediassa esillä olleet kehorauha tai valmentajan huutaminen eivät ole Julia Romanyuk-Laukian mukaan nousseet käynneillä pääteemoiksi.
”Haasteet ovat meillä Suomessa ihan muualla kuin mistä media on halunnut tätä lajia leimata. Se on ollut helpottavaa huomata. Meidän kärkemme on ollut koko ajan se, että maailma muuttuu ja lajin on kehityttävä, muutos on ajankohtainen joka tapauksessa”, Romanyuk-Laukia toteaa.
Haasteena lajissa on sama kuin yleisemminkin urheilussa: miten saada valmennus muutettua urheilijalähtöisemmäksi.
Vuoden alusta voimaan astunut Lasten voimistelun linjaus on myös antanut suuntaa käynneille. Eniten on puhututtanut kansainvälisten kilpailujen 10-vuoden ikäraja, pukujen hinnat ja mallit sekä se, että venyttelemisessä saa avustaa, mutta ei painaa.
Yksi yleisimmistä kysymyksistä liittyy menestymisen mahdollisuuksiin: voivatko suomalaiset menestyä?
Katja Volkovalla on vastaus valmiina epäilijöille. Hän pääsi olympialaisiin, vaikka aloitti voimistelun 7-vuotiaana ja osallistui vasta 10-vuotiaana ensimmäisen kerran kansainvälisiin kilpailuihin.
Katja Volkova Rion olympialaisissa vuonna 2016.
Tällä hetkellä myös kansainvälinen kenttä on muuttunut selkeästi. Yhtenä esimerkkinä Kansainvälisen Voimisteluliiton FIGin kilpailuissa on henkilö, jolle voi ilmoittaa, jos huomaa huonoa käytöstä tai muita epäasiallisuuksia.
”Meillä on ihan uudet maat johtoasemissa, kuten esimerkiksi Saksa. Siellä on paljon uudempi valmennuskulttuuri kuin itäblokin maissa. Pienin askelin myös kansainvälinen kenttä muuttuu, kun tulee nuorempia mukaan. He eivät enää siedä vanhaa valmennuskulttuuria”, Katja Volkova toteaa.
Toinen fanitti toista
Molemmista parasta on ollut tehdä töitä toisen kanssa.
”Julia on aina ollut minulle voimistelun esikuva, nuorena tyttönä fanitin häntä. Nimesin hamsterinikin Juliaksi”, Katja Volkova sanoo nauraen.
Molempien valmentajana toimi Larisa Gryadunova, He ovat hyvissä väleissä entisen valmentajansa kanssa, olipa hän Romanyuk-Laukian häissäkin viime kesänä. He voivat antaa palautetta valmentajalle ja hän haluaa kuulla sitä.
”Urallani minulla oli rankkaa ja vaikeita päiviä mutta olen säilyttänyt keskusteluyhteyden valmentajan kanssa”, Volkova kertoo ja lisää käyttävänsä seurakäynneillä usein esimerkkejä omalta voimistelu-uraltaan.
Julia Romanyuk-Laukialla oli tähtäimenä Lontoon olympialaiset, mutta loukkaantumisten takia siitä unelmasta piti luopua jo ennen karsintavuotta.
Julia Romanyuk-Laukia ja nauhaohjelma.
”Minulla oli vaikea antaa Larisalle palautetta tai puhua. Hän antoi vihon ja kynän käteen ja sanoi, että kirjoita. Sen välivaiheen kautta pystyin puhumaan ja sanomaan asioita suoremmin. Oman valmentajan kohdalla näen, että hän on kehittynyt valtavasti”, Julia Romanyuk-Laukia toteaa.
Muutos on maraton
Muutos on kestävyyslaji.
”Yksi seurakäynti ei vielä tee muutosta, mutta haluamme, että vierailulla syttyy uusia ajatuksia, kun me annamme uusia työkaluja ja vahvistamme jo olemassa olevia käytänteitä”, Katja Volkova sanoo.
Fokus on tulevaisuudessa. Jokainen lajin parissa toimiva rakentaa kulttuuria.
”Keskitytään tulevaan, tarkoitus ei ole mitenkään kiillottaa lajin mielikuvaa, vaan kehittää lajin tulevaisuutta”, Julia Romanyuk-Laukia toteaa.
Rytmisen voimistelun muutostyöryhmä
Muutostyöryhmä koostuu kahdeksasta ydinjäsenestä ja lisäksi seurojen pääyhteishenkilöistä. Vuosien 2023–2024 aikana muutostyöryhmän päätavoite on nostaa rytmisen voimistelun seurojen ja toimijoiden tietoisuutta lajikulttuurista. Erityisessä fokuksessa on valmennus- ja viestintäkulttuurin merkitys.
Tähän mennessä muutostyöryhmäläisiä kiertää tai on kiertänyt 20 eri rytmisen voimistelun seurassa.
Seurakiertue Olarin Voimistelijoiden luona marraskuussa 2023.
