Harrastus- tai valmennusryhmän olisi hyvä vastata lapsen omaa mielenkiintoa ja motivaatiota. Myös ryhmäjaoissa tulisi huomioida lapsen toiveet.

Tämä ei ole aina mahdollista seuran resurssien tai rakenteiden takia. Perheiden toiveita on kuitenkin hyvä kuunnella. Myös kustannuksista on tärkeää tiedottaa perheitä ajoissa.

Mitä seuran kannattaa huomioida ryhmäjaoissa?

Avoimuus

Tiedota vanhempia ajoissa mahdollisista ryhmäjoista ja kerro realistisesti, mitä valmennusryhmätoiminta milläkin tasolla vaatii perheeltä sitoutumisen suhteen.

Joukkuetta muodostettaessa kriteerit ryhmään tulee olla kaikille avoimia. Niistä tulee ilmoittaa avoimesti etukäteen ja kertoa, ketkä ovat ryhmävalinnoista vastaavat henkilöt, joilta voi kysyä lisätietoa. Perustelut joukkue- ja ryhmäkokoonpanon valinnoista tulee antaa lapselle ikätasolle sopivalla ja ymmärrettävällä tavalla ja tarkkuudella.  

Mikäli ryhmällä on etukäteen määriteltyjä tavoitteita, on niistä myös hyvä tiedottaa avoimesti ennakkoon.

Joustavuus

Jousta ikärajoista, jos tilanne niin vaatii ja lapsi sitä toivoo. On lapsia, joille on parempi olla nuorempien mukana, vaikka oma ikä edellyttäisi nousua seuran järjestelmässä eteenpäin. Jos kyse on kilparyhmästä, kerro mitä se mahdollisesti voi tarkoittaa kisaamisen suhteen.

On tärkeää huomioida myös lasten sosiaaliset suhteet ryhmiä tehdessä, eikä automaattisesti rakentaa ryhmiä tietyn testin tai ulkoisen havainnoinnin pohjalta, ilman kysymättä lasten ja perheiden toiveita. Jokaista toivetta ei voida toteuttaa, mutta jo asiasta käytävä keskustelu voi vahvistaa sitoutumista harrastukseen ja konkretisoida lapsen tavoitteita.

Vältä jakamasta pieniä lapsia tasoryhmiin vain yhden nähdyn harjoituksen pohjalta. Tilaisuus on voinut olla lapsesta jännittävä, eikä hän ole pystynyt näyttämään osaamistaan. Jos seurassanne on valintatilaisuus, yhdistää siihen yhden tai kahden viikon harkinta-aika, jolloin niin lapsi, valmentaja kuin vanhempikin näkee, millaisesta toiminnasta on kyse.

Malli, jossa on kaikille pakollisia treenikertoja ja sen lisäksi valittavia treenikertoja, voi mahdollistaa eri ryhmiin joutuneiden kavereiden yhteistreenit tai muun harrastuksen yhteensovittamisen kokonaisuuteen. Esimerkiksi alle 10-vuotias lapsi yhdessä perheensä kanssa valitsee, osallistuuko hän valmennusryhmän toimintaan pakollisten treenien lisäksi perjantaina vai sunnuntaina.

”Kaikki saa kisata”

Seinäjoen Voimistelijoiden toiminnanjohtaja Anne Tarpio kuvailee oman seuran joukkuevoimistelun toimintaa seuraavasti.

”Meillä on sääntö, että kaikki ovat mukana. SM-sarjassa meillä voi olla varavoimistelijoita, mutta kilpasarjassa jokainen on lavalla.”

Millaisia mahdollisuuksia on perheillä (tai lapsilla) vaikuttaa joukkueisiin?

Perheiltä ja lapsilta kysytään treenimäärätoiveita ja perheitä tiedotetaan ryhmien taloudesta. On meillä ollut lapsia, joissa valmentajan mielestä olisi ollut potentiaalia kovimpaankin ryhmään, mutta lapsi itse ei ole jaksanut tai halunnut niin kovaa harjoittelua tai perheen talous ei ole kestänyt kuluja. On myös tapauksia, joissa ryhmään sijoittuminen on määräytynyt kimppakyytien kautta, jolloin todella on huomioitu perheiden omia toiveita.

Millaiseksi ajaksi perhe/lapsi sitoutuu joukkueen toimintaan?

Lähtökohtaisesti sitoudutaan vuodeksi kerrallaan ja toki tarvittaessa puoli vuosittain voidaan pieniä muutoksia tehdä, mutta kesken kauden ryhmät pysyvät kiinteinä jo ihan joukkueen ohjelman vuoksi, mutta myös kulujen hallinnan ja ryhmäytymisen takia.

Mitä jos kesken kauden tulee ongelmia motivaation kanssa?

Lasten kanssa on sovittu, ettei motivaation heittelystä kesken kauden puhuta muille lapsille vaan asiasta keskustellaan valmentajan ja vanhempien kesken. On toivottavaa, ettei lopettamisaikeita vatvota kesken kauden lasten keskuudessa, jotta se ei aiheuta turhaa stressiä muille ja huolta siitä, mitä jatkossa tapahtuu. On luonnollista, että lapsen elämään vaikuttaa moni asia ja motivaatio ja jaksaminen, voivat vaihdella kauden aikana ja kausien välillä.

Millaisilla perusteilla teette valintoja joukkueisiin?

Joukkuevoimistelussa valmentajat pyytävän lasten joukkueiden kohdalla myös muiden valmentajien mielipiteitä, jotta päätöksiä ei tehdä yksin ja omien mieltymysten mukaan. Kauden aikana voidaan pitää päiväkirjaa ja tehdä havainnointia sekä tavoitteiden seurantaa. TeamGymissä meillä on selkeät vaikeusosaliikkeet eri tasoilla, mutta joukkuevoimistelussa tavoiteliikkeet määräytyvät enemmän joukkueen mukaan.

Lasten kanssa myös keskustellaan kauden aikana, jotta he ovat tietoisia siitä, millaisia tavoitteita ryhmässä on ja onko heidän oma käsityksensä omista kyvyistään realistinen.

Miten hoidatte tilanteet, joissa lapsi ei pääse joukkueeseen?

Toisinaan lapset ymmärtävät asian hyvin, mutta vanhemmille voi tulla oman lapsen kohtalosta pettynyt olo tai sitten pettyneitä ovat molemmat sekä lapsi että vanhempi. Olemmekin opetelleet tiedottamaan myös vanhempia siitä, että pohtivat jo ennakkoon, miten tukevat lastaan, jos eivät kuule sitä, mitä toivovat. Ja tiedotamme vanhempia, jos lapselle on kerrottu jotain, josta on kovasti pettynyt. Jos lapsi pettyy ja sanoo kotiin tullessaan ”no, mä sit lopetan” niin kannustaako vanhemmat sen tunteen yli vai antavatko tunteen viedä. Tähän olemme panostaneet ja tätä ennakkoon käyneet läpi.

Miten muutoksia tehdään?

Joukkueen muutoksia tehdessä on tärkeää olla hienovarainen ja avoin. Kehityskohdat tulee olla ajoissa kerrottuna, jotta on realistista harjoitella ja ottaa kiinni, jos on tippumassa ryhmästä. Lasten vanhempien kanssa on tärkeää keskustella ja silloin on tärkeää olla perustelut siirrolle. Vanhempia voi ennakkoon varoittaa, että osaavat valmistautua lapsensa pettymykseen.

Jos lapsi vaihtaa joukkuetta, on hyvä sopia, miten vaihto tapahtuu. Voiko valmentaja mennä mukaan toisen joukkueen harjoitukseen ensimmäisellä kerralla?

Meidän seurassa hyvää on se, että meillä on lajeja niin monta ja tarvittaessa voimme ohjata myös toisen lajin pariin, jos se olisi lapselle sopivampi vaihtoehto.

Ja parastahan on, että muutoksia ei tarvitse tehdä koko ajan vaan arki voi myös rullata, kun hommat sujuvat.