Lapset, perheet ja ikäihmiset – kuperkeikka sopii kaikille. Ylitä itsesi ja heitä kuperkeikka – yksin, kaksi tai koko perheen kanssa!
Lapset
Kuperkeikka kehittää lasten havaintomotoriikkaa, tasapainoa ja kehon hallintaa. Lapset tykkäävät kieriä, pyöriä ja temppuilla. Kuperkeikka onkin ensimmäisiä temppuja, joista lähdetään liikkeelle. Kuperkeikka kehittää myös liikkuvuutta, koska selkä pyöristyy kuperkeikkaa tehdessä. Lapsista tulee ketteriä. Kuperkeikka on myös turvallista tehdä.
Kuperkeikka vaatii rohkeutta. Kuperkeikan oppiminen lisää pätevyyden ja näppäryyden kokemusta, koska kaikki aikuiset eivät osaa tehdä sitä.
Kuperkeikka on kokonaisvaltaista liikuntaa, kuten voimistelu yleisestikin.
Perheet
Kuperkeikan tekeminen on vanhemman ja lapsen yhteistä aikaa, joka vahvistaa perheen sisäistä vuorovaikutusta. Molemmat toimivat toistensa esimerkkeinä ja innostajina.
Kuperkeikan voi tehdä minkäikäinen tahansa. Se ei vaadi erikoisia olosuhteita, vaan kuperkeikan tekeminen onnistuu missä vain, sisällä tai ulkona.
Kuperkeikka tuo leikkisyyttä, liikunnallisuutta ja muistoja perheen arkeen. Se on hauskaa, luovaa ja antaa tilaa kekseliäisyydelle.
Ikääntyvät
Kuperkeikka on kokonaisvaltaista liikuntaa, kuten voimistelu yleisestikin. Kun ihminen vanhenee, ketteryys vähenee. Ihminen pelkää kaatumista, ei niinkään sen takia, että pelkäisi pään lyömistä vaan sitä, ettei pääse ylös lattialta. On tärkeä kansalaistaito osata laskeutua lattialle ja nousta ylös. Kuperkeikan osaaminen voi madaltaa ihmisen kaatumista kohtaan tuntevaa pelkoa.
Kuperkeikka edistää aivoterveyttä. Se koordinoi aivojen eri osa-aleuita ja lisää aivojen plastisuutta. Plastisuus tarkoittaa sitä, että hermostolla on kyky reagoida sisäisiin ja ulkoisiin ärsykkeisiin järjestelemällä uudestaan sen rakenteen, yhteydet ja toiminnot.
Uusien liikeratojen tekeminen luo uusia hermoyhteyksiä. On tutkimusnäyttöä, että motorisesti vaativat tehtävät luovat uusia hermoyhteyksiä.
On tärkeää, että ikäihmisten liikuntahetki on turvallinen. Kuperkeikan tekeminen on siitä turvallista, että siinä ollaan lattialla.
Asiantuntijoina lasten liikunnan päällikkö Liisa Lappalainen, lasten ja nuorten voimistelun kehittäjä Satu Åkerlund sekä Ikäinstituutin toiminnanjohtaja Katja Borodulin.
