Menestys lapsena ei takaa menestystä aikuisena, siksi turha hoppuilu lapsuusiässä pitäisi unohtaa.

Lasten harrastamisen aloittamisikä on tutkimusten mukaan varhaistunut. Voimistelussa aloitusikä on aina ollut varhainen, mutta huolestuttavaa on se, että myös lopettamisen ajankohta on aikaistunut. Oman lajin valinta tapahtuu nykyään yhä aiemmin. Lajia harrastetaan kovalla intensiteetillä ja yhä useamman ura loppuu jo juniori-iässä ennen kuin päästää siihen, mihin periaatteessa lapsena tähdättiin.

Tuoreen kansainvälisen tutkimuskatsauksen (De Boscher et al. 2023) mukaan olympia- tai MM-tasolla menestyneet urheilijat aloittivat päälajinsa harrastamisen keskimäärin 10,6 vuoden iässä ja päättivät keskittyä pelkästään siihen keskimäärin 15,6-vuotiaana. Voimistelussa laji valitaan ja myös lopetetaan aikaisemmin.

Kaiken kokenut voimistelija kyllästyy

Jo vuosia ennen Lasten voimistelun linjaustyötä havaittiin haasteita lasten kilpavoimistelussa ja kansainvälisessä kilpailemisessa.

Osassa lajeissa kilpailuorientoituminen alkoi hyvin nuorena ja kilpailuissa pärjääminen korostui pitkäjänteisen kehittämisen ja monipuolisten taitojen harjoittamisen yli. Lapsi oli voinut jo 10-vuotiaana kilpailla niin kansallisesti kuin kansainvälisesti ja leireillä.

Näin kommentoi eräs lajin lopettanut 11-vuotias:

”Mä oon kokenut jo aika lailla kaiken, mitä toivoin. Pääsin ulkomaille kisaan ja ollaan voitettu. Koska tuskin olisin jatkossa maailman paras, niin ei tässä tavallaan ole enää mitään, mitä en olisi kokenut, niin nyt haluun nähdä jotain muuta.”

Kilpailun ylikorostuminen lapsuudessa voi johtaa siihen, että kilpailuja on kovin usein ja ne ovat psyykkisesti raskaita, vaikka lapsista myös kivoja. KV-kilpailut ja yleinen hintojen nousu on tehnyt harrastamisesta kallista ja siten vähentänyt mahdollisuuksia olla pidempään mukana lajin parissa. Myös pisteiden ja tulosten korostaminen on aiheuttanut osalle lapsista painetta menestymisestä.

Liiallinen kiire on voinut ajaa valmentajia ahtaalle. Kilpailut aiheuttavat ylimääräistä painetta harjoitteluun. Urheilemisen perustaitojen harjoittelun sijaan on treenattu lajitaitoja, ohjelmia ja sarjoja.  Tämä on voinut kuormittaa myös lapsen mieltä, lisätä harjoittelutunteja ja riskiä loukkaantumisille ja rasitusvammoille.

Pelko pärjäämisestä

Linjaustyötä tehdessä esiintyi pelkoa ikärajan nostamisen suhteen.

”Liian myöhään alkava kilpailutoiminta ajaa meidät eriarvoiseen asemaan kansainvälisessä vertailussa, kun lapsi ei totu ajoissa kilpailemaan, eikä tee itseään tutuksi kv-kentillä.” (valmentaja 2023)

Meidän tulee selättää pelko pärjäämisestä ja olla aikuisia. Meidän ei kuulu viedä lapsia ”näytille” kv-areenoille vaan vastata heidän valmennuksestaan niin, että he ovat valmiita, kun aika kilpailuille on otollinen. Meillä on valtavasti mahdollisuuksia omalla salilla kehittää lapsia, heidän ominaisuuksiaan ja psyykkisiä taitojaan. Tarkoitus ei ole pikakelata lapsuutta.

Alaikäraja kansainväliseen arvokilpailuun ei tarkoita, että nuoren tulisi olla silloin valmis. Hän voi olla niin fyysisesti kuin psyykkisesti valmis kilpailemaan hieman myöhemmin, joten hän ehtii hakemaan ja karttumaan kokemustaan riittävästi, vaikka ei olisi kisoissa heti, kun ikäraja tulee täyteen. Vaikka arvokisoihin pääsisi 16-vuotias, voimme Suomessa ottaa kannan, että suosimme yli 18-vuotiaiden osallistumista.

Fanikulttuuri syntyy kisakatsomossa

Lasta voi totuttaa kilpailemaan myös kansallisen tason kilpailuilla. Lisäksi viikonlopusta toiseen kisaamisen sijaan olisi hyvä myös välillä katsoa (kv-)kisoja kotisohvalta tai mennä opintomatkalla seuraamaan, miten kv-kilpailut naapurimaissa eroavat kansallista kisoista. Fanimatkat edesauttavat myös fanikulttuurin syntymistä ja kasvattavat lajirakkautta sekä lisäävät motivaatiota tavoitella kisapaikkoja myöhemmin. Jos lapsi vain suorittaa lajia omassa kuplassaan, hän ei näe lajin koko kirjoa ja mahdollisuuksia. Nauttiminen ja fanittaminen ovat yksi osa urheilua.

Kilpailut juhlapäiviä

Parhaimmillaan kilpailut ovat lapsille ja valmentajille juhlapäiviä. Pukeudutaan kisa-ja seura-asuihin, valmistaudutaan huolella sekä nautitaan yhdessä siitä, mitä on harjoiteltu. Kipinän säilyttämiseksi ei juhlapäiviäkään voi olla kaudessa liikaa, vaan pieni odottelu voi lisätä intoa päästä kisaamaan ja loistamaan. Maltillinen kilpailukalenteri lapsuudessa on kaikkien etu.

Lasten voimistelun linjaus määrittää ikärajan kansainvälisiin kilpailuihin

Kansainvälisen kilpailun ikärajaa nostettiin 1.1.2024 10-vuoteen, jotta lapsilla ei olisi niin kiire olla valmis jo 8-vuotiaana, vaan uskallettaisiin rohkeammin panostaa harjoitteluun, valmiuksien rakentamiseen ja kehittymiseen.

• huom, kilpailuikä kv-kisoissa voi nousta vuonna 2026 12-vuoteen ja asiasta tiedotetaan vuoden 2025 aikana. (Vuonna 2025 ikäraja on edelleen 10 vuotta).