Joukkuevoimistelun kilpailuvuosi 2023 käynnistyy tulevana lauantaina 25.2., kun Kisakalliossa voimistellaan vuoden ensimmäisen World Cupin ja Challenge Cupin edustuspaikoista. Tuleva karsintakilpailu on monella tapaa mielenkiintoinen – kyseessä on ensimmäinen kerta, kun Suomessa kilpaillaan joukkuevoimistelun uusituilla säännöillä.
Joukkuevoimistelun kansainväliset säännöt uudistuivat vuoden alussa merkittävästi. Kyseessä on ensimmäinen kerta sitten vuoden 2003 ja lajin kansainvälisen kattojärjestön IFAGG:n perustamisen, kun sääntöjä muokataan kertaheitolla näin monipuolisesti. Uudistukset koskevat naisten ja nuorten sarjojen kansainvälisiä sääntöjä. Nämä säännöt ovat käytössä kansainvälisten kilpailuiden lisäksi kansallisesti naisten ja nuorten SM-sarjoissa.
Uudistukset eivät vaikuta lasten eli alle 14-vuotiaiden sarjojen sääntöihin, eivätkä täysin kansallisten sarjatasojen eli kilpa- ja harrastesarjojen sääntöihin.
Kohti tasavertaisempaa tuomarointia
Minkälaisia muutoksia sääntöihin sitten on tehty, ja miten ne vaikuttavat kilpailuohjelmiin ja tuomarointiin? Haastattelimme asian tiimoilta Meri Jaakkolaa, joka on ollut tiiviisti mukana sääntöjen uudistustyössä ja käyttöönotossa. Jaakkola on sekä kansainvälisesti että kansallisesti ensimmäisen eli korkeimman luokan tuomari, Voimisteluliiton lajikehittämisryhmän sekä joukkuevoimistelun kansainvälisen lajiliiton IFAGG:n teknisen komitean jäsen.
Juuri IFAGG:n tekninen komitea on se elin, joka on valmistellut ja työstänyt uusia sääntöjä.
”Uusia sääntöjä on työstetty jo useamman vuoden ajan. Niistä on tehty matkan varrella eri versioita, ja viilauksia tehtiin aina viime metreille asti”, kertoo Jaakkola.
Miksi sääntöuudistus haluttiin tehdä juuri nyt ja näin laaja-alaisesti?
”Kärjessä olevien joukkueiden pisteet olivat jo pitkään olleet todella lähellä toisiaan. Kärkijoukkueiden välille ei syntynyt eroja, koska joukkueet täyttivät kaikki tekniset vaatimukset. Todettiin, että säännöissä täytyy olla enemmän haastetta joukkueille.
Tuomaroinnin objektiivisuuden vahvistaminen on toinen tärkeä tavoite, johon uusilla säännöillä pyritään vastaamaan. Uusissa säännöissä (erityisesti taiteellisen osa-alueessa) on enemmän mitattavissa olevia määreitä.
Toisaalta emme kuitenkaan halua menettää joukkuevoimistelun ainutlaatuisuutta – jokaista asiaa ei voida mitata senttimetreissä tai sekunneissa. Elämyksen välittäminen ja omaperäisyys ovat edelleen tärkeitä elementtejä”, kertoo Jaakkola.
Mikä muuttuu?
Huomattavin muutos säännöissä koskee maksimipistemääriä. Siinä missä aina ennen suurin mahdollinen yhteispistemäärä on ollut 20, on se nykyään 30.
Arvioitavat osa-alueet ovat edelleen tekninen, taiteellinen ja suoritus. Kustakin osa-alueesta on mahdollista saada maksimissaan 10 pistettä, eli osa-alueet ovat jatkossa pistemäärien valossa tasavertaisia keskenään. Aiemmin teknisen osa-alueen maksimiarvo oli kuusi pistettä, taiteellisen neljä ja suorituksen kymmenen.
”Aiemmin suorituksen arvo korostui pisteissä, sillä siitä oli mahdollista saada puolet kaikista pisteistä. Sääntöuudistuksessa haluttiin tuoda erityisesti taiteellisen osa-aluetta tasavertaisemmaksi muiden kanssa”, valottaa Jaakkola.
Suurimmat muutokset koskevat taiteellisen ja teknisen osa-alueita. Suorituksen arviointi pysyy pieniä yksittäisiä muutoksia lukuun ottamatta ennallaan.
Yksi merkittävimmistä muutoksista on, että taiteellisen osa-alueen arviointi jaetaan jatkossa kahteen erilliseen paneeliin. A-paneelin arvioinnin kohteena on Artistic Quality eli taiteellisuuden laatu ja B-paneelin Artistic Elements eli ohjelmasta löytyvät taiteelliset elementit.
Tämän myötä tuomarien määrä kasvaa. Kussakin neljässä paneelissa on neljä tuomaria, eli suorituksia arvioi yhteensä 16 tuomaria.
”Osa-alueiden pisteet lasketaan jatkossakin niin, että ylimmän ja alimman arvon antaneiden tuomareiden pisteet tippuvat pois. Pisteet muodostuvat kahden keskimmäisen tuomarin pisteiden keskiarvosta”, kertoo Jaakkola.
Teknisessä osa-alueessa arvioidaan joukkueen suorittamia vaikeusosia, joita ovat hypyt, tasapainot ja vartaloliikkeet.
”Teknisessä osa-alueessa vaadittavien hyppyjen ja tasapainojen määrää on vähennetty, ja vastaavasti vartalonliikkeiden määrää lisätty. Erityisesti hyppyjen määrän vähentämiseen liittyy terveysnäkökulma: vanhoissa säännöissä ääriasennoissa suoritettuja hyppyjä vaadittiin hieman liikaa kahden ja puolen minuutin ohjelmaan.
Vartaloliikkeiden lisääminen puolestaan vahvistaa joukkuevoimistelun lajinomaisuutta. Juuri vartaloliikkeet erottavat joukkuevoimistelun muista voimistelulajeista”, Jaakkola kertoo.
Teknisessä osa-alueessa lisähaastetta joukkueille on tuotu myös vaikeusasteen nostamisella. Tekniset elementit on aiemmin jaettu niin sanottuihin A- ja B-osiin. A-tason liikkeet ovat vaikeusasteeltaan hieman helpompia, ja niiden arvo on pisteissä pienempi, kuin B-liikkeiden. Uusissa säännöissä näiden rinnalle on tuotu vielä kolmas ja kaikista arvokkain C-vaikeustaso.
Ohjelmiin vauhtia ja mielenkiintoa
Mitä katsoja voi odottaa näkevänsä uusien sääntöjen pohjalta tehdyissä kilpailuohjelmissa?
”Hyviä ohjelmia on tulossa! Kun uusissa säännöissä vaaditaan enemmän taiteellisia elementtejä, kuten kaanoneita ja yhteistyöliikkeitä, ovat ohjelmat myös katsojalle mielenkiintoisempia.
Ohjelmiin on tullut myös lisää vauhtia. Vartaloliikesarjoissa vaaditaan nykyään itse liikkeiden lisäksi esimerkiksi tason- ja suunnanvaihtoja sekä liikkumisia. Liian pitkään samassa kuviossa pysymisestä vähennetään pisteitä.
Säännöissä on nyt niin paljon vaadittavia elementtejä, että juurikaan ylimääräistä ohjelmissa ei ehdi tehdä. Liikesarjat ja ohjelmat ovat kuitenkin aiempaa monipuolisempia, kun niiden taiteellisia vaatimuksia on lisätty”, Jaakkola kuvailee.
”Tasapainoja tullaan todennäköisesti näkemään aiempaa enemmän relevessä eli päkiän varassa tehtynä, sillä siitä on mahdollista saada C-tason arvo. Hyppyjä puolestaan tehdään paljon pyörien samasta syystä”, hän jatkaa teknisen osa-alueen vaatimuksista.
Katsoja voi kiinnittää huomiota myös vartaloliikkeiden määrän lisääntymiseen.
”Vartaloliikkeissä C-arvon saa, kun tekee (puhtaasti) neljän vartaloliikkeen sarjan. Aiemmin pisimmät vartaloliikesarjat ovat olleet kolmen liikkeen mittaisia.”
Meri Jaakkola arvelee, että sääntöuudistus antaa uutta intoa ja puhtia niin tuomareille kuin joukkueille tulevaan kilpailukauteen.
”Tuomareita on koulutettu aktiivisesti niin maailmalla kuin Suomessa viime vuoden loppupuolelta alkaen. Innostusta on havaittavissa!
Uusia sääntöjä testataan kevätkauden ajan, ja kesällä kerätään niin joukkueilta kuin tuomareilta palautetta niiden toimivuudesta. Tarkoituksena on tehdä palautteen pohjalta säännöistä vielä parempi versio vuodeksi 2024”, Jaakkola kertoo tulevasta.
Uusiin sääntöihin voi tutustua täältä.
Joukkuevoimistelun World Cup I ja Challenge Cup I -karsintakisa käydään lauantaina 25.2. Kisakallion urheiluopistolla. Yleisö voi seurata kilpailua livestriimin kautta. Lisätietoja ja tulospalvelu löytyvät Kisanetistä.