Miten suhtautua tanssin arvioimiseen?

11.11.2020 |

 

Palautteen antaminen ja vastaanottaminen ovat sidoksissa paitsi kilpailukulttuuriin, se on rakentunut myös tanssin harjoittelukäytäntöjen sisään. Tanssin harrastaja kohtaakin arviointia lähes jatkuvasti ja eri muodoissaan. Siksi tanssijan elinikäiseen itsensä kehittämiseen kuuluu eräänlainen vaatimus jatkuvasta keskeneräisyyden tunteen sietämisestä. Vaatimus syntyy taiteen tekemisen myötä. Laadukkaaseen arvioinnin antamiseen sekä sen vastaanottamiseen kannattaakin panostaa tanssikoulu– ja seuratoiminnassa, sekä tanssikatselmuksissa ja -kilpailuissa.

 

Taide synnyttää lähtökohtaisesti aina jotain uutta, ennen näkemätöntä ja ainutlaatuista. Sen myötä tanssiin syntyy koko ajan uudenlaisia arvioitavia kohteita, näkökulmia ja kysymyksiä. Siksi tanssin arviointikohteet ja kriteerit ovat muuntuvia ja tapauskohtaisia. Asian ymmärtäminen ja hallinta edellyttää ohjaajalta, tanssinopettajalta tai muulta palautteen antajalta tanssipedagogista ymmärrystä sekä tunnustettua ja laaja-alaista tanssiosaamista. Niillä taataan laadukas harrastustoiminta.

 

Palautteen antoa ja saamista tukee tanssijan itsearviointi. Se on keskeinen osa tanssijana kasvamisen henkilökohtaista prosessia. Se lisää tietoisuutta tanssista niin kehollisesti, ilmaisullisesti kuin tietotasollakin. Itsearviointi sekä tutkiva lähestymistapa ovat myös kasvatustieteen näkökulmasta osaamisen ja tiedon kehittämisen tätä päivää. Sitä tukee ohjaajan, tanssinopettajan ja erilaisten arviointiraatien lisäksi myös harrastajien keskinäinen vertaispalaute.

 

 

Arvioiden tekeminen on yksilöllistä - arvioinnin kohteet universaaleja

 

Tanssijan ulkoisella ja erityisesti sisäisellä toiminnalla pyritään saavuttamaan tavoiteltavan tanssilajin tunnelma ja estetiikka. Niihin liittyy tanssilajikohtaisia kehossa olemisen sääntöjä, arvoja ja filosofiaa sekä tanssilajin kulttuurisia tapoja. Ne perustuvat tanssilajin historiaan – erityisesti siihen, miksi tanssilaji on ylipäätään olemassa. Niiden myötä syntyy tanssilajikohtainen tekninen osaaminen sekä lähtökohdat, jotka toimivat taidon mittarina ja työkaluna varsinaiselle taiteen luomiselle ja toteuttamiselle.

 

Erilaisten valintojen sekä toimintastrategioiden selkeys ja erottuminen ovat kilpailuesityksille usein eduksi, koska ne luovat esityksille selkeät raamit ja kivijalan. Niiden kautta teokselle syntyy toiminnallinen funktio, ideologia, sekä katsojalle ja palautteen antajalle ymmärrys siitä, miten teosta odotetaan katsottavan tai arvioitavan. Valinnat liittyvät lähinnä teoksessa sovellettaviin tanssilajeihin, teknisiin ja liikelaadullisiin valintoihin sekä ilmaisutyyliin. Tarkoituksenmukaista ei ole kuitenkaan mustavalkoinen suhtautuminen, vaan usein valintoihin liittyy vähintään ripaus myös harkittua kekseliäisyyttä ja kokeellisuutta.

 

Tanssin tuomarilta vaaditaan luonnollisesti tanssin asiantuntemusta, ettei arviointi rakennu esityksen kannalta epäolennaisuuksien ympärille. Esimerkiksi katutanssissa, nykytanssissa, baletissa, jazztanssissa tai muissa tanssin tyylilajeissa tekeminen perustuu keskenään erilaisiin lähtökohtiin ja estetiikkaan. Samalla tavalla vaikkapa voimistelussa on omia sääntöjään, mutta niitä ei voi hyödyntää tanssin arvioinnissa tai tekemisessä.

 

Lisäksi on muistettava, että tanssin perimmäinen idea ei perustu kilpailemiselle. Siksi myös tuomari pyrkii katsomaan esitystä lähtökohtaisesti taide- tai viihdekokemuksena – ei kilpailuasetelmana. Taiteen merkitys perustuu katsojan ajatteluun, johon erityisesti tanssissa yhdistyy lisäksi kehollisen ajattelun peilautuminen. Siten myös tanssikilpailuissa annettavat palautteet ovat tuomarin katsojakokemuksen kautta suodattuneita arviointeja. Sen myötä kilpailutoiminnassakin voidaan pysyä tanssitaiteen varsinaisessa ytimessä.

 

Katsojakokemukset perustuvat pitkälti intuitiiviseen ajatteluun, joka on vuorovaikutuksessa teoksen syvimpien olemisen tasojen, sekä abstraktin ajattelun kanssa. Katsojakokemusta värittää myös katsojan oma suhde ja kokemus tanssitaiteeseen ja sen eri tyyleihin. Siksi katsojakokemukset ovat aina vähintään jossain määrin yksilöllisiä, joka saattaa johtaa esimerkiksi katsojien tai tuomariston jäsenten välisiin mielipide-eroihin. Se on täysin luonnollista taiteen tekemisessä.

 

Katsojakokemukset ovat kuitenkin analysoitavissa, jonka myötä kokemuksia voi järkeistää ja sanallistaa arvioinnin muotoon. Samaan aikaan arvioitsijan velvollisuus on olla itsekriittinen omaa tanssikäsitystään kohtaan, jotta arvio olisi mahdollisimman neutraali ja puolueeton.

 

Tanssiteoksen tekijöillä on ainoastaan rajalliset mahdollisuudet vaikuttaa katsojien lopullisiin henkilökohtaisiin kokemuksiin ja syvimpiin intuitiivisiin mielikuviin. Siihen voi kuitenkin saada otteen hienovaraisella tanssin läsnäolon pohdinnalla, sekä tunnetason taituruudella, joita ei voi kuitenkaan ratkaista ja saavuttaa suorituksen omaisesti. Sen sijaan tanssijan tulee sukeltaa henkilökohtaisen kokemusmaailmansa ja alitajuntansa ytimeen, jota tukee parhaiten tanssikokemus sekä omaa sisäistä tanssijuutta koskeva pohdinta ja itsearviointi.

 

 

Arvioinnin ja palautteen merkitys

 

Palautetta kohtaan voi ja toisinaan pitääkin olla kriittinen. Samalla tulee kuitenkin muistaa, että palautteen antajan katsojakokemuksia ei voi kritisoida, sillä mielikuvat ovat yksilöllisiä ja sivuavat katsojan henkilökohtaista elämänkokemusta. Lisäksi tanssityyleillä on omia kulttuurisidonnaisia toteutustapojaan, joihin palautteita tyypillisesti rinnastetaan. Palautteen saajan ja antajan välistä yhteisymmärrystä edistää parhaiten se, että arvioinnin antamiseen kuuluu myös perustelut. Tällöin palautteen antaminen ja saaminen kantaa hedelmää eikä arviointi muutu tyyliltään ulkokohtaiseksi arvosteluksi.

 

Koreografiaa koskevan palautteen tavoitteena on antaa tukea ja vahvistusta koreografian elinkaarta varten. Koreografisia muutospaineita palautteilla ei kuitenkaan haluta synnyttää, sillä tällöinkin jokaisessa palautteessa on kyse pelkästään yhden henkilön subjektiivisesta kokemuksesta. Lisäksi koreografin oikeuksiin kuuluu lopulta aina taiteilijan- ja sananvapaus, joka rajaa ja määrittää kilpailuarvioinnin antamisen ja vastaanottamisen merkitystä.

 

Tanssikilpailuissa tuomariston tulee toteuttaa arviointitehtävänsä pedagogisiin arvoihin pohjautuen. Arvioinnin tarkoituksena on tukea ja rohkaista tanssijoiden harrastamista. Palautteen avulla tuetaan yksilöiden henkilökohtaisia tulevaisuuden tavoitteita ja elinikäistä oppimista tanssin parissa. Vaikka kilpailuarviointi koskeekin kerrallaan vain yhtä koreografiaa ja esityskertaa, voi kilpailutoiminnan merkitystä pohtia arvioinnin kannalta huomattavasti laajemmin - osana oppimisen ja edistymisen laajempaa ja pitkäkestoista tapahtumaketjua. Sen myötä päästään lopulta niihin tavoitteisiin, joita harrastus- ja seuratoiminnalta odotetaan. Yhtä lailla sen kautta löydetään vastaus siihen, miksi tanssikilpailuihin osallistuminen on Suomessa yhä vain suositumpaa.

 

Teksti: Toni Keski-Liikala

Kirjoittaja on ammattitanssija ja tanssin ammatillinen opettaja (AmO), joka työskentelee tanssialan ammatillisen koulutuksen parissa. Hän on toiminut tanssinopettajana myös tanssin taiteen perusopetusoppilaitoksissa, liikuntaseuroissa ja peruskouluissa sekä koreografina ammattilaisryhmissä ja teattereissa.



Tanssin tuomarikoulutus

 

Seuraava tanssin tuomarikoulutus järjestetään la 13.2.2021 Zoom-etäyhteydellä (8 h)

 

Koulutus on suunnattu Voimistelun ja tanssin Lumo -tapahtumien tanssin kilpailun tuomareiksi aikoville, jo tuomarina toimineille sekä tanssin valmentajille.

 

Koulutuksessa käydään läpi tuomaritoiminnan käytännön asioita, tanssin kilpailun säännöt, sarjat ja arviointilomakkeen rakenne sekä tutustutaan liikeanalyysiin. Lisäksi käydään läpi tuomarointiin vaikuttavia psykologisia tekijöitä ja harjoitellaan tuomarointia videoiden avulla. Käymme läpi koreografian, suorituksen ja ilmaisun arvioinnin teoreettista taustaa, ja sen tuomista käytäntöön numeerisen arviointina ja kirjallisena palautteena.

 

Tuomaritoiminta tanssin kilpailussa

Kaudella 2020-2021 suositellaan, että tuomarit ovat käyneet tanssin tuomarikoulutuksen.

Kaudella 2021-2022 tuomareina voi toimia vain tanssin tuomarikoulutuksen käyneet henkilöt.

 

Ilmoittaudu koulutukseen Hoikassa tämän linkin kautta viimeistään 6.2.2021