Suomalaisen voimistelun liittotoiminta alkoi 130 vuotta sitten, 26.2.1896. Suomalaisen naisvoimistelun historia heijastaa laajempaa yhteiskunnallista muutosta ja naisten aseman vahvistumista liikunnassa.
1800-luvun loppupuolella tytöillä oli tapana tehdä koruompeluita ja soittaa pianoa, mutta voimistella nyt ja vielä ”niissä asuissa”. Maan ensimmäisen naisvoimisteluseuran 1876 perustaneet ystävykset Elin Kallio (os. Waenerberg) ja Betty Sahlstén joutuivat aluksi pitämään harrastustoimintaansa salassa, sillä historiatietojen mukaan vanhempi väki päivitteli nuorten naisten voimisteluharrastuksen ennenkuulumattomuutta kirkonpenkkejä myöten.
Vuonna 1896 silloin 37-vuotias Elin Kallio kokosi neljä naisvoimisteluseuraa yhteen ja perusti koko maan ensimmäisen urheilun keskusjärjestön, kaksikielisen valtakunnallisen Finska Kvinnors Gymnastikförbund – Suomen Naisten Voimisteluliiton. Tämä oli maan ensimmäinen urheilun valtakunnallinen keskusjärjestö ja ainutlaatuinen myös Pohjoismaiden mittapuulla. Näin alkoi suomalaisen voimistelun liittotoiminta.
Naisten voimisteluinnostusta yritettiin lannistaa vuosien varrella väittämällä, että liikunta ja nimenoman urheilullinen liikunta on naisille vaarallista. Naisten strategia selviytyä voittajana harrastuskentällä oli ottaa ohjat omiin käsiin ja soveltaa voimistelu naisille sopivaksi.
Suurissa voimistelunäytöksissä kentälle tuotiin aluksi ennen kaikkea harjoitteiden työnäytteitä: yhtenäisiä liikkeitä, kurinalaisuutta ja yhteisöllisyyttä. Voimistelujuhlat kokosivat naisia eri puolilta Suomea ja loivat tilan, jossa liikunnan harrastaminen sai julkista hyväksyntää ja kulttuurista merkitystä.
Voimistelu hyvinvoinnin lisääjänä
Voimistelu on lisännyt suomalaisten hyvinvointia ja rakentanut tasa-arvoa ja terveyttä edistävää liikunnallista yhteiskuntaamme vuosien saatossa rohkeiden perustajajäsentensä viitoittamalla tiellä.
Voimistelussa on tehty vahvasti kautta aikojen myös liikuntakasvatustyötä. Tämä työ näkyy edelleen siinä, että voimistelu kouluttaa vuosittain tuhansia luottamushenkilöitä ja toimijoita urheilun hallintotehtäviin ja tarjoaa nuorille naisille johtamiskokemusta.
Tänä päivänä monipuolisen lajin parissa viihtyy Suomen Voimisteluliiton jäsenseuroissa 120 000 liikkujaa. Voimistelu koskettaa puolta miljoonaa suomalaista. Sadoista voimisteluseuroista ympäri maan löytyy kaiken ikäisille oma tapa liikkua harrasteesta huippu-urheiluun. Lasten ja nuorten voimistelutunnit antavat hyvän pohjan myös muiden urheilulajien harrastamiseen. Voimistelu innostaa koko perheen elinikäiseen liikuntaan.
Aineetonta kulttuuriperintöä – suomalaiset kenttäohjelmat maailmankuuluja
Voimistelun kenttäohjelmat ja niiden perinne ovat yksi niistä 64 kulttuurikohteesta, jotka on listattu Suomen kansallisen aineettoman kulttuuriperinnön joukkoon.
Suomalaiset kenttäkoreografiat ovat maailmankuuluja ainutlaatuisuudestaan. Kun muualla painotetaan näyttäviä temppuja ja iloista esiintymistä, meillä ohjelmat ovat taiteellisia, tarinallisia ja moniulotteisia – ne herättävät tunteita ja kertovat tarinoita liikkeen kautta.
Parhaillaan voimisteluseuroissa ympäri Suomen harjoitellaan kenttäohjelmia. Gymnaestrada Joensuu -tapahtuma huipentuu sunnuntain 7.6.2026 päätösjuhlaan, jossa tuhannet eri-ikäiset voimistelijat esittävät sykähdyttäviä ja tarinallisia yhteisohjelmia Joensuun keskuskentällä.
