Tutkimus: Voimistelun valmennuskulttuuri on selvästi parantunut

Ulkonäköpaineet ja epäonnistumisen pelko ovat vähentyneet.

Voimistelun valmennus- ja lajikulttuurista on käyty viime vuosina laajaa ja kriittistä keskustelua. Esimerkiksi epäonnistumisen pelko, ulkonäköpaineet, epäasiallinen valmennus ja pelon ilmapiiri ovat olleet esillä, ja näihin asioihin on vaadittu muutosta. Voimisteluliiton vuoden 2025 lajikulttuuritutkimus osoittaa, että näissä asioissa on tapahtunut selkeää ja mitattavaa myönteistä kehitystä. Harjoitusten ilmapiiri on parantunut, epäasiallista käytöstä koetaan aiempaa vähemmän ja valmentajat koetaan useammin turvallisiksi ja kannustaviksi. Vaikka kehitys on selkeä, työtä pitää vielä jatkaa pitkäjänteisesti, jotta voimistelu olisi jatkossakin kaikille turvallinen, yhdenvertainen ja hyvinvointia tukeva harrastus.

Tutkimus toteutettiin Taloustutkimus Oy:n toimesta syksyllä 2025. Siihen vastasi yhteensä 1368 voimistelijaa, huoltajaa ja valmentajaa. Vastaavat tutkimukset toteutettiin vuosina 2018 ja 2022.

Epäonnistumisen pelkoa on vähemmän

Vuoden 2025 tutkimustulokset osoittavat, että valmennuskulttuurissa on tapahtunut selvää parannusta. Tämä näkyy niin voimistelijoiden arjessa kuin valmennuksen käytännöissä laajemminkin. Vuonna 2022 yli puolet voimistelijoista kertoi pelkäävänsä epäonnistumista. Nyt vastaava osuus on 31 prosenttia. Muutos näkyy kaikilla tasoilla.

”Ulkonäköpaineita kokee nyt selvästi harvempi voimistelija kuin vuonna 2022. Vaikka paineita esiintyy yhä, erityisesti nuorten kehonkuvasta käytävä keskustelu koetaan valmennuksessa aiempaa sensitiivisemmäksi ja turvallisemmaksi”, kertoo Voimisteluliiton toiminnanjohtaja Teea Hurme-Rintala.

Valmentajat koetaan turvallisina ja kannustavina

Kokemukset syrjinnästä, suosimisesta, ikävistä kommenteista ja muusta epäasiallisesta käytöksestä ovat vähentyneet. 34 prosenttia koki valmentajan suosivan joitakin voimistelijoita, kun vuonna 2022 tällaista suosimista koki 40 prosenttia.

”Valtaosa voimistelijoista (97 %) kuvaa valmentajiaan ystävällisiksi, selkeitä ohjeita antaviksi ja osaaviksi aikuisiksi. Oman itsearvion mukaan valmentajat arvioivat tärkeimmiksi kehityskohteikseen rakentavan palautteen antamisen ja vahvan joukkuehengen luomisen”, jatkaa Hurme-Rintala.

Valmennuksessa on varmistettava, että voimistelija uskaltaa kertoa mielipiteensä

Tutkimus osoittaa, että vuorovaikutuksen vahvistamista pitää kehittää edelleen. Osa voimistelijoista toivoo lisää mahdollisuuksia keskustella valmentajan kanssa harjoitteluun ja omaan hyvinvointiin liittyvistä asioista. Huipputasolla tavoitteet ja paineet kasvavat, joten on entistä tärkeämpää huolehtia siitä, että voimistelijat voivat ilmaista mielipiteensä ja että heidät myös kuullaan tasapuolisesti. 17 prosenttia kertoo, että ei ole uskaltanut kertoa mielipidettään, vuonna 2022 heitä oli 22 prosenttia.

Kivat kaverit ovat voimisteluharrastuksessa parasta

Kavereiden merkitys on monille tärkein syy harrastaa voimistelua. Onnistumisen tunne, hyvä joukkuehenki ja mahdollisuudet oppia uutta innostavat voimistelemaan. Valtaosa kokee saavansa selkeitä ohjeita ja nauttivansa harjoittelusta. Tämä kertoo siitä, että lajin arki on monella tavalla vahva ja myönteinen.

”Huoltajien ja voimistelijoiden vastauksissa näkyy eroja. Huoltajat raportoivat hieman enemmän negatiivisia kokemuksia. Yhteistyötä seurojen, valmentajien ja perheiden välillä pitää selkeästi lisätä”, kertoo Hurme-Rintala.

Tehdyt toimenpiteet näkyvät tuloksissa

Voimisteluliiton viime vuosina toteuttamat toimet ovat selvästi vaikuttaneet valmennus- ja lajikulttuuriin. Kehitystä ovat tukeneet muun muassa:

• Lasten voimistelun linjaus: Linjaus varmistaa, että lasten harjoittelu on pedagogisesti laadukasta, turvallista ja ikätasoista. Se yhtenäistää seurojen käytäntöjä ja antaa valmentajille työkaluja hyvän ilmapiirin rakentamiseen.
• Terve Voimistelija -kokonaisuus: Kokonaisuudessa on toteutettu selkeät linjaukset liikkuvuusharjoitteluun, kehorauhaan ja ravitsemukseen. Tavoitteena on ehkäistä ylikuormitusta ja tukea valmentajia kehoon liittyvien aiheiden sensitiivisessä käsittelyssä.
• Valmentajien jaksamisen koulutukset: Koulutukset tukevat valmentajien arkea ja kuormituksen hallintaa sekä tarjoavat vertaistukea. Hyvinvoiva valmentaja pystyy luomaan voimistelijoille turvallisen harjoitusympäristön.
• Seurojen vastuullisuusohjelmat: Lähes kaikilla seuroilla on oma vastuullisuusohjelma, joka ohjaa pelisääntöjä ja puuttumiskäytäntöjä. Ohjelmat tekevät vastuullisuustyön näkyväksi myös voimistelijoille ja huoltajille.
• Lajikohtaiset kulttuurimuutosprosessit: Prosessit lisäävät vuoropuhelua seuroissa, tarkastelevat lajin omia käytäntöjä ja vahvistavat valmennuksen laatua. Seurakiertueissa on kuultu valmentajia, voimistelijoita ja huoltajia, mikä on lisännyt avoimuutta.
• Leiritoiminnan kehittäminen: Leiritoimintaa on hyödynnetty valmentajien osaamisen kehittämisessä mm. psyykkisen valmennuksen osalta. Tavoitteena on osaamista kehittävä, turvallinen ja mielekäs leiriympäristö.

Nämä toimet ovat vahvistaneet turvallista ilmapiiriä ja parantaneet valmennuksen käytäntöjä koko kentällä.

Tavoitteena turvallinen, yhdenvertainen ja kuunteleva valmennuskulttuuri

Seuraavien vuosien keskeisiä painopisteitä ovat:

• Valmentajien pedagogisen osaamisen vahvistaminen
• Vuorovaikutuksen lisääminen valmentajien, voimistelijoiden ja huoltajien kesken
• Seurojen vastuullisuusohjelmien näkyvyyden parantaminen
• Lajikohtaiset kulttuurikehitysprosessit
• Leiritoiminnan rakenteellinen uudistaminen

Tavoitteena on varmistaa, että turvallinen, yhdenvertainen ja hyvinvointia tukeva valmennuskulttuuri vahvistuu kaikilla tasoilla.

”On tärkeää muistaa, että nämä teemat eivät koske vain voimistelua. Koko liikunnan ja urheilun kentällä on vastuu siitä, että epäkohtiin puututaan ja että kulttuuri kehittyy suuntaan, jossa jokaisella lapsella ja nuorella on turvallinen ja yhdenvertainen paikka harrastaa”, kertoo Teea Hurme-Rintala.

Tutkimuksen toteutus

Tutkimuksen toteutti Taloustutkimus Oy Voimisteluliiton toimeksiannosta internet-kyselynä 2.–27.10.2025. Tutkimukseen vastasi 1 368 henkilöä: 388 voimistelijaa, 561 huoltajaa ja 419 valmentajaa.

Vuonna 2026 Voimisteluliitto täyttää 130 vuotta. Pitkä historia muistuttaa lajin vahvasta perinteestä ja yhteisöllisyydestä, mutta myös vastuusta uudistua. Lajikulttuuritutkimus antaa selkeän suunnan sille, millaista voimistelua haluamme rakentaa seuraaville sukupolville. Juhlavuoden myötä liitto jatkaa työtä sen eteen, että voimistelu on kaikille turvallinen, innostava ja tasapuolinen harrastus ja urheilumuoto.

Tutkimuksen kooste: valmentajat
Tutkimuksen kooste: voimistelijat ja vanhemmat