Voimisteluseurojen ohjatusta liikunnasta saa uusia ystäviä ja hyvää mieltä, samalla kun kunto kohoaa. Yli kolmesataa voimisteluseuraa ympäri Suomen tarjoaa monia liikuntavaihtoehtoja kaiken ikäisille.
Kun vantaalainen Seppo Suominen oli 35-vuotias, hän luki lehdestä jutun, jonka mukaan 35-vuotiaalla miehellä alkaa kunto rapistua ilman aktiivista urheilua. Pian artikkelin lukemisen jälkeen Suominen huomasi Vantaan Naisvoimistelijoiden ilmoituksen miesten aerobicista. Aerobic-tunti pidettiin Suomisen mielestä hyvään aikaan, perjantai-illalla töiden jälkeen. Hän päätti kokeilla lajia.
Ensimmäisellä kerralla Suominen tuskaili, miten jaksaisi liikkua koko tunnin ajan, mutta sinnitteli urhollisesti loppuun saakka. Toinen kerta meni jo paremmin, ja kolmannella kerralla hän jäi koukkuun ryhmäliikuntaan. Suominen on harrastanut liikuntaa siitä lähtien, noin 30 vuoden ajan.
Tällä hetkellä hän harrastaa monia eri lajeja, joita voimisteluseurat tarjoavat.
Suominen käy esimerkiksi Vantaan Voimisteluseuran tanssillisen voimistelun tunneilla ja kuuluu Olarin Voimistelijoiden miesten esiintyvään Quut-ryhmään. Ryhmä harjoittelee kerran viikossa ja esiintyy pari kertaa vuodessa. Esitykset lisäävät harjoitteluintoa entisestään.
Suomisen mukaan ryhmästä löytyy tahtoa enemmän kuin taitoa, mutta se ei haittaa.
Meillä on Quut-ryhmässä mielettömän hauskaa, Suominen kertoo.
Hän pitää voimistelua erittäin hyvänä lajina kaikille, erityisesti hänen ikäisilleen, kuusikymppisille. Voimistelu auttaa esimerkiksi hyvän tasapainon saavuttamisessa. Nuorempana Suominen ei pelannut pallopelejä, mutta nykyään hän pelaa sählyä työkavereidensa kanssa kahdesti viikossa. Vaikka sählyssä riittää vauhtia ja käänteitä, voimistelijan tasapaino ei ole kertaakaan pettänyt.
Voimisteluseuran yhteisöllisyys vetää puoleensa
Tuula Harju on harrastanut liikuntaa Vantaan Voimisteluseurassa vuodesta 1978 lähtien. Viitisen vuotta sitten hän tapasi seuran tunneilla Eija Huilajan. Naiset ystävystyivät. Molemmat harrastavat monia seuran tarjoamia lajeja, kuten pilatesta, tehotreeniä, aerobicia, itämaista tanssia, lavista, kuntosaliharjoittelua, tanssillista voimistelua ja zumbaa. Joskus he osallistuvat kahdelle tunnille peräkkäin, ensin tanssilliselle tunnille ja sen jälkeen pilatekseen.
Huilaja harrastaa ryhmäliikunnan lisäksi kesäisin golfia ja talvisin hiihtoa, Harju urheilee mieluiten ryhmäliikuntatunneilla. Hän käy myös Kallion Naisvoimistelijoiden afrotanssissa.
Ryhmässä liikkuessa syntyy aina hyvä energia, Harju lisää.
Harju ja Huilaja ovat hankkineet koko lukukauden ajan voimassa olevat oman seuransa rajattomat kortit. Rajattomalla kortilla saa käydä yhdellä lukukausimaksulla kaikilla seuran ryhmäliikuntatunneilla.
– Rajaton kortissa on hinta-laatusuhde erittäin hyvin kohdillaan, Harju sanoo.
Molemmat ovat käyneet ryhmäliikuntatunneilla ja kuntosalilla myös yksityisissä kuntokeskuksissa, mutta ovat todenneet voimisteluseuran mieluisammaksi harrastuspaikaksi seuran yhteisöllisyyden vuoksi.
– Yhteisö todella vetää puoleensa. Meitä yhdistää liikunnan harrastamisen lisäksi aktiivinen Kilta-toiminta. Retkeilemme ja vierailemme eri kohteissa kiltalaisten kanssa, Huilaja kertoo.
Yleisiä tapoja tulla mukaan voimisteluseuraan on joko oman lapsen tai lapsenlapsen harrastuksen kautta tai sitten ilmoittautuu ensin yhdelle ryhmäliikuntatunnille ja pian osallistuu muillekin tunneille. Syksyisin voimisteluseurojen tunteja saa usein kokeilla ilmaiseksi.
Koulutetut ammattilaiset ohjaajina
Marke Kaukonen on Kannelmäen Voimistelijat ry:n varapuheenjohtaja ja seura-aktiivi. Kannelmäen Voimistelijat tarjoaa tänä syksynä Helsingin kaupungin hankeavustuksen turvin yli 65-vuotiaille maksuttomasti monipuolista liikuntaa, kuten sauvakävelyä, vesijumppaa ja zumbaa.
– Myös normaalissa tuntitarjonnassamme löytyy monenlaista ohjattua liikuntaa myös eläkeläisille, Kaukonen sanoo.
Voimisteluseuran tunneille voi osallistua ilman minkäänlaista liikuntataustaa. Kaukonen kertoo, että voimisteluseuroissa on useita ohjaajia, joilla on esimerkiksi fysioterapeutin koulutus ja runsaasti kokemusta. Jos jonkun liikkeen tekeminen tuntuu huonolta tai ei pysty tekemään sitä, ohjaaja voi neuvoa toisen vaihtoehdon.
– Jos on jotain vaivaa, ohjaajalta saa aina apua.
Kaukonen itse käy neljästi viikossa ohjatuilla tunneilla. Hän kokee voimisteluseuran ryhmäliikuntatunnit hyvin saavutettaviksi. Kannelmäessä ryhmäliikuntatunnit pidetään kouluissa, nuorisotalolla ja jäähallilla.
Kaukonen on tutustunut voimisteluseuran kautta moniin uusiin ihmisiin.
– Kävin lapsenlapseni kanssa paikalliskirjastossa ja hän kysyi, tunnenko minä täällä kaikki, kun monia voimisteluseuralaisia tuli vastaan.
Eläkeläisten pitäisi liikkua yhtä paljon kuin työikäisten
Seppo Suominen, Tuula Harju, Eija Huilaja ja Marke Kaukonen yltävät hienosti liikuntasuositusten täyttämiseen viikkotasolla. UKK-Instituutin liikuntasuositusten mukaan aikuisen pitäisi liikkua sykettä kohottavasti kaksi ja puoli tuntia viikossa sekä harjoittaa lihaskuntoa ja liikehallintaa vähintään kaksi kertaa viikossa.
Se yllättää usein, että eläkeläisten liikuntasuositus on pitkälti sama kuin työikäisten. Ainoastaan voima- ja tasapainoharjoittelua korostetaan vähän enemmän, kertoo Ikäinstituutin Ikiliikkuja-ohjelman asiantuntija Hanna Valkeinen.
Valkeinen muistuttaa, että jos käyttää liikkumiseen apuvälinettä, liikunnan harrastaminen on entistä tärkeämpää. Rollaattorilla kulkeva voi osallistua esimerkiksi tuolijumppaan tai harjoitella kuntosalilaitteilla.
Kuntosalilla harjoittelemisen olisi hyvä olla ohjattua kahdesta syystä: ohjaaja voi opastaa liikkeiden tekemisessä ja rohkaista ikääntynyttä tarpeeksi raskaiden painojen käyttämiseen.
– Moni ei uskalla harjoitella riittävän raskailla painoilla.
Kun voimaharjoitteluun tottumaton aloittaa harjoittelun, kehitys on yleensä nopeaa, sillä voimaharjoittelun vaikutus ei vähene iän myötä.
Kaatumisen ehkäisyyn tarvitaan tasapainoharjoittelua
Voima- ja tasapainoharjoittelu on ikääntyneelle tärkeää kaatumisten ehkäisemisen vuoksi. Valkeisen mukaan tasapainoharjoittelussa kehittyminen voi olla voimaharjoittelun tavoin ripeää, sillä hermostolliset muutokset tapahtuvat harjoittelun aloittamisen myötä yleensä nopeasti.
– Jos aloittaa syksyllä säännöllisen voima- ja tasapainoharjoittelun, pysyy jo tulevana talvena todennäköisemmin paremmin pystyssä, hän sanoo.
Ihmiset häpeävät usein turhaan sitä, että yhdellä jalalla seisominen alkaa horjuttaa. Tasapainoharjoittelussa ei haittaa vaikka horjahtaisi, sillä horjuminen kertoo vain siitä, että tasapainoa haastetaan. Juuri silloin tasapaino itseasiassa kehittyy.
Tasapainoharjoitteluakin olisi hyvä tehdä ohjatusti, jotta sitä tulee harjoitettua tarpeeksi monipuolisesti sekä haastavasti, Valkeinen sanoo.
Tieto voima- ja tasapainoharjoittelun kaatumisen ehkäisevistä vaikutuksista saattaa motivoida ikäihmistä harrastamiseen, sillä kaatuminen usein huolestuttaa ikääntyneitä.
Muita syitä saada isoäiti tai isoisä liikkeelle voi olla lapsenlapset. Hyvässä kunnossa pysyy paremmin heidän perässään.
Liikkumisesta pitäisi tulla rutiini
Naiset osallistuvat voimisteluseurojen järjestämään ohjattuun liikuntaan useammin kuin miehet. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen Terve Suomi -tutkimus 2022 & 2023 mukaan miehet kuitenkin harrastavat liikuntaa naisia hieman enemmän. Tämä pitää paikkansa myös yli 65-vuotiaiden naisten ja miesten keskuudessa.
– Lopulta tärkeintä on se, että löytää itseä miellyttävän tavan harrastaa liikuntaa, jotta siitä muodostuu rutiini, Valkeinen sanoo.
Säännöllisellä liikunnan harrastamisella on merkittävät terveysvaikutukset kaikissa ikäryhmissä. Lisäksi ikääntyneellä säännöllinen liikunnan harrastaminen auttaa säilyttämään liikuntakyvyn. Se puolestaan vaikuttaa mahdollisuuksiin elää itsenäisesti omassa kodissaan.
Teksti: Tiina Katriina Tikkanen/Rapport
