Kaarina Kari oli keskeinen vaikuttaja myös Suomen Voimisteluliiton historiassa ja sen arvopohjan rakentumisessa.
Kaarina Kari oli keskeinen vaikuttaja suomalaisen hiihtoloman synnyssä ja laajemmin koko suomalaisen liikuntakulttuurin kehityksessä. Hiihtoloma syntyi Suomessa 1920–30-luvuilla vaiheittain.
Lauri Pihkala esitti julkisesti ensimmäisenä ajatuksen hiihtolomasta vuonna 1924, ja paikallisia kokeiluja tehtiin muun muassa Kauniaisissa. Ratkaiseva rooli oli kuitenkin lääkärinä, voimistelunopettajana ja järjestöjohtajana toimineella Kaarina Karilla, joka järjesti koululaisille hiihtoretkiä, teki aloitteita kouluhallinnolle ja esitti mallin useamman päivän mittaisesta koululaisten hiihtolomasta.
Karin käytännön työ ja vaikuttaminen johtivat lopulta siihen, että valtioneuvosto sääti urheiluloman oppikouluihin vuonna 1933 ja hiihtoloman kansakouluihin vuonna 1934.
Kaarina Kari oli keskeinen vaikuttaja myös Suomen Voimisteluliiton historiassa ja sen arvopohjan rakentumisessa. Tänä vuonna, liiton täyttäessä 130 vuotta, Karin ajattelu näkyy yhä liiton ja ennen kaikkea paikallisten seurojen työssä ympäri maan.
Voimisteluliitto kehittää määrätietoisesti uusia tapoja tuoda liikunta eri muodoissaan osaksi lasten, aikuisten ja perheiden arkea.
Kaarina Kari loi suomalaisen hiihtolomamallin Ruotsin tunturihiihtoon tutustumisensa pohjalta
Hiihtoloma sai alkunsa konkreettisesta havainnosta. Vuonna 1927 Kaarina Kari oli opintomatkalla Ruotsissa ja tutustui siellä käytäntöön, jossa koululaiset käyttivät loma-aikaa ohjattuun tunturihiihtoon. Palattuaan Suomeen hän törmäsi tuttuun ongelmaan: erityisesti kaupungeissa kevättalven lumipula esti hiihdon, eikä koulun aikataulu mahdollistanut liikkumista silloin, kun siihen olisi ollut paras aika.
”Karin ratkaisu oli aikanaan rohkea. Hän ei ehdottanut vain lisää liikuntatunteja, vaan koulun rytmin muuttamista liikunnan hyväksi. Hän kirjoitti opetusministeriön retkeilylautakunnalle ja esitti, että koululaisryhmille myönnettäisiin rautatiealennuksia, jotta oppilaat voisivat matkustaa Pohjois-Suomeen hiihtämään loma-aikana. Tästä kehittyi ajatus useamman päivän mittaisista koululaisten hiihtoretkistä”, kertoo Suomen Voimisteluliiton toiminnanjohtaja Teea Hurme-Rintala hiihtoloman ensiaskeleista.
Ratkaisevat päätökset saatiin 1930-luvulla
Hiihtoloma-ajatusta ajoivat myös aikansa keskeiset liikuntavaikuttajat. Voimistelunopettaja ja naisliikunnan pioneeri Anni Collan yhdessä Lauri Pihkalan kanssa antoivat ajatukselle paljon tukea ja näkyvyyttä. Lopulta kokeiluista kasvoi valtakunnallinen ratkaisu: asetus valtion oppikoulujen hiihtolomasta annettiin 2.12.1933 ja kansakoululaisten hiihtolomasta 14.12.1934.
”Kaarina Karin merkitys ulottuu kuitenkin hiihtolomaa laajemmalle. Hän oli liikuntakasvattaja, opettaja, lääkäri ja järjestövaikuttaja, joka näki liikunnan osana kokonaisvaltaista hyvinvointia, kasvatusta ja tasa-arvoa. Hänen ajattelussaan liike kuului kaikille, ja sitä tuli tukea rakenteellisesti, ei vain yksilön vastuuna”, kertoo Hurme-Rintala.
130 vuotta liikettä ja työ jatkuu
Kari vaikutti Suomen Naisten Liikuntakasvatusliitossa, joka tunnetaan nykyään nimellä Suomen Voimisteluliitto. Karin aikanaan ajamat periaatteet elävät edelleen liiton toiminnassa. Liitto ei kuitenkaan ainoastaan jatka perintöä, vaan kehittää toimintaa niin, että yhä useampi lapsi, nuori ja aikuinen löytää harrastuksen ja voi liikkua säännöllisesti omalla tasollaan.
Vuonna 2026 Suomen Voimisteluliitto juhlii 130-vuotista taivaltaan. Juhlavuosi nostaa esiin liiton pitkän roolin suomalaisten liikuttajana sekä sen merkityksen eri sukupolville.
Lähde:
Irja Kleemolan kirja: Kaarina Kari – Liikuntaa koko elämä
