Voimistelun historiaa – Edelläkävijyyttä jo 130 vuotta
Torstaina 26.2.2026 juhlitaan suomalaisen voimistelun liittotoiminnan syntyä ja samalla maan koko urheilualan ensimmäisen, valtakunnallisen keskusjärjestön syntyä.
Voimistelu on lisännyt suomalaisten hyvinvointia ja rakentanut tasa-arvoa ja terveyttä edistävää liikunnallista yhteiskuntaamme vuosien saatossa rohkeiden perustajajäsentensä viitoittamalla tiellä.
130 vuotta sitten 37-vuotias Elin Kallio perusti Suomen ensimmäisen urheilun keskusjärjestön, kaksikielisen valtakunnallisen Finska Kvinnors Gymnastikförbund – Suomen Naisten Voimisteluliiton. Tänä päivänä monipuolisen lajin parissa viihtyy Suomen Voimisteluliiton jäsenseuroissa 121 000 liikkujaa. Voimistelu koskettaa puolta miljoonaa suomalaista ja on suurimpia tyttöjen ja naisten liikuttajia maassamme.
Suomalaisen voimistelun alkuvuosina laji on vahvasti ollut ajamassa naisasiaa ja tasa-arvoa vallitsevassa yhteiskunnassa.
Voimistelussa on tehty vahvasti kautta aikojen myös liikuntakasvatustyötä. Tämä työ näkyy edelleen siinä, että voimistelu kouluttaa vuosittain tuhansia toimijoita urheilun hallintotehtäviin ja tarjoaa johtamiskokemusta.
Kuvassa valiovoimistelijoita vuoden 1947 suurkisoissa Helsingissä.
”Voimistella nyt ja vielä ”niissä asuissa”
Elin Oihonna Waenerbeg (Kallio) aloitti naisten voimistelun ohjaamisen vuonna 1876 matkimalla veljensä voimisteluharjoituksia. Näin aloitettua naisten voimisteluinnostusta yritettiin lannista vuosien varrella väittämällä, että liikunta ja nimenoman urheilullinen liikunta on naisille vaarallista. 1800-luvun loppupuolella tytöillä oli tapana tehdä koruompeluita ja soittaa pianoa, mutta voimistella nyt ja vielä ”niissä asuissa”.
Maan ensimmäisen naisvoimisteluseuran 1876 perustaneet ystävykset Elin Kallio ja Betty Sahlstén joutuivat aluksi pitämään harrastustoimintaansa salassa, sillä historiatietojen mukaan vanhempi väki päivitteli nuorten naisten voimisteluharrastuksen ennenkuulumattomuutta kirkonpenkkejä myöten.
Naisten strategia selviytyä voittajana harrastuskentällä oli ottaa ohjat omiin käsiin ja soveltaa voimistelu naisille sopivaksi.
Miesvoimistelua pehmeämpänä, esteettisempänä ja sielukkaana voimistelu valloitti naisten ja vähitellen myös yhteisöjen hyväksymisen. Harrastuksen tavoitteena oli terveys, virkistyminen – sittemmin vireisyys ja yhteiskunnan näkökulmasta työssäkäyvien naisten työtehon nostaminen. Naisten keskinäisellä yhteistyöllä ajateltiin päästävän tuloksiin. Perustettiin Suomen Naisten Liikuntakasvatusliittoa edeltänyt Suomen Naisten Voimisteluliitto (1896). Liitto otti tehtäväkseen naisten liikuntaharrastuksen edistämisen.
Kuvassa nuoria voimistelijoita vuodelta 1971, kun nuorten suurkisat järjestettiin Tampereella.
Mitä voimistelu on tänä päivänä?
Tänä päivänä voimistelun parissa viihtyy 121 000 eri-ikäistä liikkujaa ympäri Suomen. Voimisteluliitto on Suomen suurimmista lajiliitoista ja Suomen suurin tyttöjen ja naisten liikuttaja.
Voimistelu tarjoaa elämyksiä niin kerran viikossa harrastajalle, huippu-urheilijalle tai katsomossa kannustavalle. Monipuolisuuden vuoksi voimistelu sopii ihan jokaiselle.
Kilpalajien lisäksi voimisteluseurat tarjoavat laadukkaita, monipuolisia ja edullisia harrastetunteja eri ikäisille ja tasoisille liikkujille.
Kolme faktaa voimistelusta
- Voimistelu edistää kaikenikäisten fyysistä aktiivisuutta, terveellisiä elämäntapoja ja vahvistaa yhteisöllisyyttä.
- Voimistelu on monipuolinen liikuntamuoto, joka tuo harrastajalle iloa ja hyvinvointia.
- Voimistelu antaa hyvän pohjan myös muiden urheilulajien harrastamiseen.
Miksi voimistelu?
Harrastajat kertovat videolla, mitkä asiat ovat parasta voimistelussa.
- uuden oppiminen
- joukkuehenki
- yhdessä tekeminen
- elinikäiset elämykset ja ystävät
- kaverit ja kehittyminen
- joku mikä tuntuu aluksi mahdottomalta, siihen pystyykin ja siinä onnistuu
- toinen koti
- jokainen voi löytää oman paikkansa huolimatta mistä lähtökohdista tulee, ikään tai mihinkään katsomatta
- saa olla oma itsensä
- kansainvälinen laji
- uudet tuttavuudet
- kisat ja kisamatkat