Miten voisimme aikuisina toimia yhdessä niin, että jokainen nuori kokee olevansa turvassa, arvostettu ja merkityksellinen omassa harrastusyhteisössään? Tämä kysymys on keskeinen, kun rakennamme hyvinvoivaa kulttuuria.
Ajattelen, että kulttuuri rakentuu ennen kaikkea pienistä teoista. Jos me kaikki tekisimme arjessa vähän tietoisemmin pieniä asioita samaan suuntaan, voisimme muuttaa yhteisöjemme ilmapiiriä merkittävästi, sana ja teko kerrallaan. Jokainen kohtaaminen on mahdollisuus.
Kun nuori saapuu harrastukseen, hän lukee ympäristöään herkästi. Olenko turvassa? Olenko ok? Kelpaanko tällaisena? Olenko osa tätä porukkaa?
Aikuisen tärkein tehtävä on luoda ilmapiiri, joka vastaa näihin kysymyksiin myönteisesti. Se ei vaadi suuria tekoja, vaan ennen kaikkea tietoista päätöstä siitä, miten kohtaamme jokaisen nuoren. Katsekontakti, tervehdys, nimellä kutsuminen ja aito kuulumisten kysyminen ovat pieniä asioita, joilla on valtava merkitys.
Nuoret aistivat hyvin herkästi aikuisen tunnetilan. Se, miten me voimme, välittyy suoraan heihin. Siksi on tärkeää, että pysähdymme hetkeksi ennen kohtaamista, jätämme oman egomme taka-alalle ja tulemme tilanteeseen aidosti läsnä olevina ja tietoisena omasta vaikutuksestamme.
Kaisa Vuorinen. (Kuva: Heidi Strengnell)
Turvallinen ympäristö syntyy kaikista niistä ihmisistä, jotka tilassa ovat ja siitä tavasta, jolla olemme yhdessä. Aikuisena kannamme vastuun siitä, millaista ilmapiiriä rakennamme.
On myös tärkeää muistaa, että nuori tulee harjoituksiin aina sen hetkisillä voimavaroillaan ja tekee parhaansa. Aikuisen silmin haastavalta näyttävä käytös voi olla osa normaalia kehitystä tai seurausta jostakin, mitä emme näe. Silloin meidän tehtävämme on pysähtyä, suhtautua viisaasti ja kohdata nuori arvostavasti. Vaikka se ei ole aina helppoa, se rakentaa luottamusta ja toimivaa vuorovaikutusta.
Ilo ja leikillisyys kuuluvat myös nuoruuteen
Leikki ei kuulu vain lapsuuteen, se on tärkeä osa myös nuoruutta. Kun aikuiset uskaltavat heittäytyä, olla spontaaneja ja tuoda mukaan leikillisyyttä, se kutsuu myös nuoria mukaan. Usein juuri näissä hetkissä syntyy aitoa yhteyttä ja parhaat puolet meistä pääsevät esiin.
Nuori ei opi tunnistamaan omia vahvuuksiaan yksin. Hän tarvitsee siihen palautetta ympäriltään. Kun sanoitamme vahvuuksia säännöllisesti, autamme nuorta rakentamaan käsitystä itsestään ja lisäämme turvallisuuden tunnetta sekä minäpystyvyyttä.
On tärkeää huomata vahvuuksia myös lajitaitojen ulkopuolelta: sinnikkyys, ystävällisyys, rohkeus, myötätunto ja kyky toimia muiden kanssa ovat aivan yhtä merkityksellisiä. Kun keskitymme siihen, mikä toimii, luomme myönteistä kehää. Hyvä fiilis auttaa usein ratkaisemaan myös haasteita.
Hyödyllinen palaute ohjaa eteenpäin
Palautteen ei tarvitse olla vain positiivista tai negatiivista, vaan sen tulisi olla ennen kaikkea hyödyllistä. Kun huomioimme yrittämisen, oppimisen ja edistymisen, tuemme nuoren kasvua kestävällä tavalla. Samalla on tärkeää kannustaa nuorta näkemään hyvää myös itsessään ja tuomaan omat vahvuutensa rohkeasti esiin.
Hyvinvoiva kulttuuri ei synny vain aikuisten toimesta. Myös nuoret voidaan ottaa mukaan rakentamaan sitä: antamaan toisilleen palautetta, nostamaan hyvää esiin ja luomaan yhteisiä pelisääntöjä. Osallisuus vahvistaa tunnetta siitä, että kuuluu joukkoon.
Konkreettisia tapoja huomata hyvä
Hyvän huomaamista voi harjoitella monin tavoin. Esimerkiksi:
- 60 sekunnin harjoitus, jossa sanotaan toisille myönteisiä asioita
- vahvuuksien näkyväksi tekeminen esimerkiksi somessa
- kehukehys, jossa harjoitellaan kehumista konkreettisesti
- digitaaliset työkalut, jotka mahdollistavat vahvuuksien sanoittamisen myös niille, joille ääneen puhuminen on vaikeaa.
Nämä ovat yksinkertaisia, mutta vaikuttavia keinoja rakentaa turvallista ja kannustavaa ilmapiiriä. Hyvän huomaaminen on lopulta valinta. Se on tapa katsoa toista ihmistä ja tapaa toimia arjessa. Meillä on jatkuvasti mahdollisuus vahvistaa toisissamme sitä tunnetta, että olemme arvokkaita ja riittäviä juuri sellaisina kuin olemme. Ja kun teemme sitä yhdessä, rakennamme kulttuuria, jossa jokaisella nuorella on hyvä olla.
Blogi on kirjoitettu Kaisa Vuorisen puheenvuoron pohjalta Kuinka kohdata nuori- webinaarista 10.12.2025. Kaisa Vuorinen, FT, on taustaltaan erityisopettaja ja ratkaisukeskeinen valmentaja. Hän on filosofian tohtori Helsingin yliopistosta ja keskittynyt väitöstutkimuksessaan luonteenvahvuuksiin.
