Voimisteluliitto juhlii vuonna 2021. On kulunut 125 vuotta ensimmäisestä, voimisteluseuroja yhteen kokoavasta liittotoiminnan perustamisesta. Historian ensivaiheisiin liittyy ainakin kurkisteleva voimistelijatyttö, vahvoja suunnannäyttäjiä, määrätietoista kehittämistä, kansanterveyden vaalimista ja hieman erimielisyyksiäkin ennen yhteensulautumista. Voimisteluliiton juhla on kaikkien voimistelijoiden juhla!
Artikkeli on alun perin julkaistu Voimistelu-lehdessä 4/2020.
Kirjoittaja: Jutta Kokkonen
”Tasa-arvo on ollut voimistelussa läsnä aina”
Elin Waenerberg, joka tulee myöhemmin tunnetuksi nimellä Elin Kallio, kurkkii ikkunasta veljensä Mauritzin voimisteluharjoituksia. Veli on perustanut Suomen ensimmäisen voimisteluseuran Helsingfors Turnförening (1875) ja sisar Elin ei tyydy seuraamaan vain hänen ryhti- ja ojennusliikkeittään, vaan perustaa oman seuran naisille, jonka esiintymiset aiheuttavat pahennusta kirkon penkkejä myöten. Naiset voimistelemassa, ja missä asuissa!
– ”Voimistelu on ollut vuosikymmenten läpi vahvojen naisten laji”, kertoo Elin Kallion vuonna 1876 perustaman Gymnastiksföreningen (för Fruntimmer) i Helsingforsin (GFH) 8. puheenjohtaja Kerstin ”Tessa” Ehnholm.
– ”Elinin aikaan oli niin synnillistä esiintyä, kun kuka tahansa saattoi sitä tulla katsomaan.”
Naiset voimisteluseurojen johdossa, Elin Kallion lisäksi Tessa mainitsee esimerkiksi Elli Björksténin, lähtivät määrätietoisesti kehittämään lajia ja toimintaa sekä kansainvälistä yhteistyötä. Myös naisasiaa on ajettu jo seuratoiminnan alkuajoista lähtien.
– ”Eli ei tämä tasa-arvo ole vastikään keksitty, voimistelussa se on ollut läsnä aina.”
Silkkilippu liehuu
On vuosi 1912 ja Tukholman olympialaiset. Suomalaiset voimistelijat jättäytyvät kulkueessa tarkoituksellisesti venäläisten hänniltä taemmas ja nostavat korkeammalle kylttiä, jossa lukee ”Finland”. Suomi saa oman lippunsa vasta muutamia vuosia myöhemmin, nyt tuulessa edustaa lepattaen naisvoimisteluseuran silkkinen lippu.
Tukholman olympialaisissa liehunut lippu oli neljännesvuosisadan kunniaksi annettu lahja GFH:lle. Tänä päivänä alkuperäinen lippu on Urheilumuseossa, jonka hallussa on myös paljon arvokasta tietoa suomalaisen voimistelun historiasta, onhan laji ollut vuosikymmeniä merkittävä kansan liikuttaja.
– ”Sodan aikaan voimistelijat siirtyivät väestönsuojaan pommituksilta jatkamaan harjoittelua”.
Ensimmäisten voimisteluseurojen myötä kiinnostus voimisteluun, sen terveyttä edistävään toimintaan sekä myös näyttävään esiintymiseen synnytti lisää seuroja.
– ”Suomeen oli syntynyt kansallisuusliikkeen myötä nuoriso- ja raittiusseuroja sekä urheiluseuroja. Idea kansansivistyksestä ja yhteisistä tapahtumista synnytti ajatuksen voimisteluliitosta.”, kertoo Tessa.
Vuonna 1896 perustettuun Finska Kvinnors Gymnastikförbund – Suomen Naisten Voimisteluliittoon kuului ensimmäisenä vuotena kolme yhdistystä. Naisten perustama liitto oli ensimmäinen konkreettinen askel kohti kaikkien voimistelulajien ja -muotojen liittoa. Kyseessä oli historiallinen hetki. Ensimmäinen, koko urheilualan valtakunnallinen keskusjärjestö oli syntynyt. Tämä oli merkittävä askel naisvoimistelun ja suomalaisen voimistelun liittotoiminnan kehitykselle.
Ensin täytyi vain hieman hioa kulmia yhteen ja hakea samanmielisyyttä. Vuosien saatossa liittoja syntyi lisää ja muun muassa kielikysymys jakoi suomen- ja ruotsinkieliset omiin liittoihinsa 1921. Kaikessa rauhassa voimistelu sopeutui ja kasvoi lajina.
Esiintymisen juhlaa ja kilpailun jännitystä
Bussiletka Suomesta Euroopan halki kohti voimistelun suurfestivaaleja ei ollut tavaton näky 60–70 -lukujen vaihteessa. Ei ollut kolmen tunnin lentoja vaan pyörät kuljettamassa päiväkausia satoja voimistelijoita kohti kansainvälistä Gymnaestradaa. Elettiin suurtapahtumien aikaa ja jäsenmäärien kasvuvuosia kolmessa eri voimisteluliitossa. Vielä vuosikymmeniä myöhemmin yksi bussin matkustajista, nyt pitkän uran kilpavoimistelun parissa tehnyt Timo Nuotio, muistaa miltä se tuntui.
Vaikka aikoinaan naisten esiintymistoimintaa kauhisteltiin ja miesten kilpatoimintaa pidettiin urheiluna, tänä päivänä suomalainen voimisteluosaaminen on yhtä paljon molempia ja kansainvälisesti henkeäsalpaavaa katsottavaa. Voimistelulla on ihastutettu niin presidenttejä kuin sotamarsalkkojakin.
– ”Kun liitot yhdistyivät 2004, minä ensin harasin vastaan, mutta täytyy nyt myöntää, että kyllä se oli oikea päätös”, pohtii Timo.
– ”Olin sitä mieltä, että miesten voimistelu on puhdasta kilpailua, naistenliiton toiminta kuntovoimistelua, yleisvoimistelua ja naisvoimistelua. Mutta kyllä voimistelu on nykyään molempia. Ja se on arvokasta.”
Ja olihan kilpailijankin sydämeen asettuneet muistot esiintymisistä Stuttgartin, Wienin ja Baselin kansainvälisestä Gymnaestrada-suurtapahtumissa, joiden majoituskouluilla Timo on vielä vuosikymmeniä jälkeenpäin vieraillut.
Jääkö meistä jälki?
– ”Mitkä ovat ne meidät jäljet, joita tämänhetkisen seuramme toiminnassa mukana oleminen jättää, onko se vapaa-ajan harrastusta vai jääkö jotakin pysyvämpää?” pohtii Tessa.
Haastattelun aikaan Timo on juuri palannut valmentamasta, Tessa seuratehtäviltään. Vuosien varrella he ovat kutoneet jälkiään pitkään ketjuun, tehneet työtä, joka merkitään tuleviin historiikkeihin.
– ”On monia lajiliittoja, jotka eivät pysty ottamaan vastuuta ihmisistä koko ikäkaaren laajuudessa. Montako sellaista lajia on, joka liikuttaa niin eri-ikäisiä, taitotasoisia ja eri tavoitteilla toimivia”, muistuttaa Tessa.
– ”Voimistelusta puhutaan perusliikuntamuotona. Nykyään monet muut lajit tunnistavat kuinka merkittävä tukilaji voimistelu on. On voimistelussakin omat karsivat puolensa kilpapuolella, mutta kun nuorena aloittaa, se antaa pohjan mille tahansa lajille, jos kilpailun intoa riittää”, pohtii Timo.
– ”Voimistelu antaa myös pohjan mihin palata.”
Suomalaisen järjestäytyneen voimistelun 125-vuotisjuhlavuosi
Vuosi 2021 on jokaisen voimistelijan juhla, sillä on kulunut 125 vuotta ensimmäisestä, voimisteluseuroja yhteen kokoavasta liittotoiminnan perustamisesta. Nyt on siis aika juhlia. Haluamme, että jokainen voi olla ylpeä omista liikkeistään ja inspiroida niillä muita. Siksi haastamme jokaisen voimisteluseuran, harrastajan ja voimistelusta kiinnostuneen jakamaan omat muuvinsa Suomen liikuttavimman juhlavuoden kunniaksi somessa #onnittelutemppu.
Vallitsevan koronatilanteen vuoksi suosittelemme juhlimaan #voimistelu125 merkeissä paikallisesti, oman ryhmän tai joukkueen kesken. Juhlavuoden juhlinta huipentuu kesäkuussa 2022 kansalliseen liikkeen ja voimistelun supertapahtumaan Gymnaestrada Tampere -voimistelufestivaaliin. Varmista, että sinunkin seurasi on mukana, onhan seurastanne ilmoitettu jo Gymppi-yhteyshenkilö?
Voimistelu liikuttaa. Myös seuraavat 125 vuotta.
Suomalaisen voimistelun 125-vuotista liittotaivalta juhlitaan yhdessä Suomen Voimisteluliiton, Finlands Svenska Gymnastikförbund FSG:n ja Suomen Työväen Urheiluliiton TUL:n kanssa. Virallista syntymäpäivää vietetään pe 26.2.2021.
Oletko jo lukenut voimistelun pioneerisisaruksista Elin ja Mauritz Waenerbergistä?
Kuvassa: Vuoden 1961 Stuttgartin kansainväliseen Gymnaestrada -tapahtumaan matkattiin 12 linja-autolla. Suomesta lähti 780 tyttöä, poikaa, naista ja miestä esiintymään ja voimistelemaan tapahtumaan. Suomalaisvoimistelijoita oli tapahtumassa toiseksi eniten heti isäntämaa Saksan jälkeen. (Kuva: Voimisteluliiton arkisto)