|
|
Kilta
 Porin Nv:n killan ohjelmaosuus oli kaunista katseltavaa |
Kiltapäivä kutsui kiltaväen juhlimaan.
Todella runsaslukuinen kiltalaisten joukko ympäri Suomea juhlisti yhdessä Kiltatoiminnan 60- juhlavuotta Helsingissä 27.12.2010.
Ohjelma oli monipuolisen kattava. Upeita kiltaryhmien liikuntaesityksiä, Inkeri Simola-Isakssonin taitavaa, nostalgista musisointia, muistoja herättäviä yhteislauluja, Seija Toivosen mielenkiintoinen muistelu Kaarina Karin ajoilta sekä tähtiesiintyjämme Pirkko Mannolan viihdyttävä osuus.
« Takaisin
 Kiltajuhlan nostalgisesta osuudesta yhteislaulujen merkeissä huolehti iki-ihana, taitava Inkeri Simola-Isaksson kuvassa Inkeriä kiittämässä Tuulikki Lindström |
Jouluinen tervehdys hyvät kiltalaiset!On ensimmäisen adventtisunnuntain ilta, lumivaippa peittää Suomen etelässäkin ja kirpeä pakkassää saa posket punoittamaan ulkona. Tiaisten koko suku on löytänyt tiensä lintulaudalle ja kekseliäs oravapari käy välillä samalla apajalla pikkulintujen kanssa. Oletko koskaan nähnyt rusakoitten nyrkkeilevän lumihangessä; viime viikon kuutamoilla pihatiellämme, aamutuimaan se tapahtui; mitä lie ollut heillä mielessä, lämpimikseen kenties? Luonto on ehtymätön elämysten antaja jokaisena vuodenaikana, myös hiihtoretkellä, kävelylenkkeilyssä tai vaikka lastenlasten kanssa pulkkamäessä! Kun on turvalliset ”tamineet” päällä, sopivasti lämmintä ja heijastimet heilumassa, voi hyvillä mielin olla liikkeellä joka säällä. Jumppasaleilla aloitetaan kohta joulutauko, kotona aloitetaan jouluun valmistautuminen. Kun jatketaan kotosalla jumppaa venyttelyineen, ilman kankeutta ja kiristystä, auttaa se myös mielen rentoutumiseen. Hyvän mielen ylläpitäjänä toimii puuhailun lomassa myös tasapainoilun toistaminen. Kynttilät syttyvät niin kotona kuin killoissakin: Joulukuun kynttiläillat hiljentymisineen tuovat muistot mieleen ja avaavat ovia kohti v 2010 joulua ja uutta vuotta 2011. Kiltapäivämme oli antoisa! Kiitos uupumattomille Voimisteluliiton toimihenkilöille, Eijalle ja Helenalle! Kiitos upealle, ahkeralle työryhmällemme, Leena, Liisa, Maija, Pirjo ja Pirkko! Kiitos teille yli 300 kiltalaiselle; esiintyjille ja katsojille, ihanalle Inkerille pianon äärellä: Me kaikki teimme 60-vuotisjuhlastamme juhlan! Professori Kaarina Karin aloittama sisarketju jatkuu rakkaudesta liikuntaan, uskollisuudesta ystävyydelle ja yhteisöllisyydelle. Jatketaan yhdessä myös ensi vuonna lisäten ripaus piparkakkumausteita mukaan!
Hyvän Joulun ja Uuden Vuoden 2011 toivotukset radion joulurunon v 1987 sanoin, jonka olen saanut kiltaystävältäni Irmalta:
”On se sinullekin annettu, tehtävä jouluna ja joulun jälkeen: Iloksi sinutkin on tarkoitettu iloa viemään, valoa pimeään hymyä – hyvää sanaa. Kukaan ei niin köyhä, ettei jaettavaksi ystävällisyyden lahjaa. Kukaan ei niin rikas, ettei sitä tarvitsisi. Ilo on annettu jaettavaksi, valo vietäväksi eteenpäin. Hyvää Joulua ihmiset – Iloa, Valoa, Rauhaa.” Tuulikki Lindström
 Kiltapäivässä oli yleisöä runsaat 300 henkilöä |
 |
Voimisteluliiton Kiltatyöryhmä valitsi Vuoden kiltalainen 2010Tänä vuonna vuoden kiltalaista etsiessämme palasimme alkujuurille: Pyydettiin 1950-52 perustetuista killoista ehdotuksia vuoden kiltalaiseksi: Etsinnässä oli kiltalainen, joka on yhteistyökykyinen, vuorovaikutteinen, idearikas, seuran ja killan- ja Voimisteluliiton yhteistyötä edistänyt ja tietysti U-kilta sydämen asiana! Ehdotukset saimme 6 killasta: Helsingin Naisvoimistelijat, Hämeen Naisvoimistelijat, Porin Naisvoimistelijat, Turun Naisvoimistelijat, Kuopion Reippaan Voimistelijat ja Rauman Naisvoimistelijat. Ehdokkaiden keski-ikä on n. 85 v.
Valinta oli äärimmäisen vaikea, koska kaikki ehdokkaat ovat pitkän linjan seuraihmisiä, yhteistyökykyisiä ja aktiivisia ja vieläkin osallisina toiminnassa arvostettuna kunniakiltalaisena (kiltamuorina). Edelleen voimistelu- ja monet muut harrastukset ovat elämänlaadun ylläpitäjänä terveydentilan mukaan. Usealla on ansioluettelokin lähes 60- vuoden ajalta seuratyöstä unohtamatta Killan perusajatusta uskollisuutta ja toisista välittämistä!
Valinta vuoden 2010 kiltalaiseksi:
Eila Mankonen Kuopion Reippaan Voimistelijoiden Uskollisuuden killasta. Onnistunut Turvallisuusideakilpailu killoille 2010Kiltatyöryhmämme yhtenä painopisteenä toimikauden 2009-2011 aikana on turvallisuusasioiden tietoisuuden lisääminen, killan oman turvallisuussuunnitelman teko ja ikääntymisen turvallisuusriskien kartoitus. Kiltojen turvallisuustyökirja oli yhtenä lähtökohtana, josta on siirrytty teoriasta käytäntöön. Halusimme näin juhlavuonna antaa tärkeälle asialle erityishuomio turvallisuuskilpailun muodossa. Sana kilpailu- herätti närääkin, mutta tarkoitus on ollut löytää ideoita, joilla killat huomioivat myös turvallisuusasiat ja jakavat ne kaikkien kiltalaisten käyttöön. Muistammehan, että välinpitämättömyys on riskeistä suurin. Lokakuun loppuun mennessä ehdotuksia tuli 8:sta killasta Työryhmämme jakoi ehdotukset kahteen ryhmään: 1. Kokonaisvaltaiset/laaja-alaiset turvallisuusideat 2. Henkilökohtaiset/ yksittäiset turvallisuusideat Jokainen ehdotus oli erilainen, mietitty ja ”testattu” ja niin hyviä toisillekin toteutettavaksi, ettemme voineet panna niitä paremmuusjärjestykseen, vaan annoimme arvan ratkaista. Ehdotukset tullaan julkaisemaan ensi vuoden aikana Kiltatiedotteissa ja näin killat saavat erinomaisia ideoita käyttöönsä. Turvallisuusideakilpailun voittajat: Ryhmä 1. Kokonaisvaltaiset/laaja-alaiset turvallisuusideat: Keminmaan Nv:n U-kilta Ryhmä 2. Henkilökohtaiset/yksittäiset turvallisuusideat: Jyväskylän Nv:n U-kilta Kiitos kaikille osallistujille turvallisuusideoista ja Onnea voittajille ! Kiitos Ulkoilupäiväraporteista sekä niiden liitteinä tulleista monista lehtikuvista ja valokuvista. Ulkoilupäiväraportteja tuli yhteensä 51 killasta Selkeästi ulkoilupäiviin oli yhdistetty kulttuurivierailut, ulkoliikunta, iloinen yhdessä olo, maukasta suuhun pantavaa päivän päätteeksi Esim. Limingan killassa pidettiin ensin 8:n lajin olympialaiset, ulkoilulenkki ja päälle makkaranpaisto ja kahvittelu Rovaniemellä osallistuttiin kaupungin järjestämään tapahtumaan johon kuului kävelyreitti ja jumppatuokio. Näinkin voi siis ulkoilupäivän hyödyntää. Kuopion Reippaan voimistelijat osallistuivat sauvakävelyn maailman ennätykseen paikallisen Reumayhdistyksen järjestämään tapahtumaan Roche Oy:n kanssa. Ennätys oli 3683 yhtäaikaista sauvakävelijää. Vanhin kiltalainen 92 vuotias Turun Nv:n kilta kertoi yhteisestä ulkoilupäivästä Ruskon Nv: killan kanssa ja tarina huipentui miten turkulaisten 91- vuotias kiltamuori Sirkku johti joukkoaan tällä patikkaretkellä Ulvilassa lähdettiin sieniretkelle mukaan kutsuttiin Porin kiltalaiset, tilaisuudesta oli kehkeytynyt oma runokin Kaiken kaikkiaan luettavissa oli paljon elämän ja liikunnan iloisia hetkiä eri puolilta Suomea ! Kiitos kaikille raporttien laatijoille Ulkoiluraporttien arvonnan onnekkaat: Someron Sykkeen Uskollisuuden kilta Haapaveden Naisvoimistelijoiden Uskollisuuden kilta
Tuulikki Lindströmin puhe Kiltapäivässä Arvoisat kiltalaiset, hyvä juhlaväkiProfessori Kaarina Karin sanoin :”Jalka on keveämpi siiven sulkaa, sielussa on kirkkaus auringon....muistatko, muistatko...” Muistoista, ystävyydestä, huolenpidosta, uskollisuudesta ja rakkaudesta liikuntaan koostui äskeinen HNV:n satavuotisjuhlaan tehty kumivanneohjelmakin. Yhteiset liikuntamuistot, iloinen ystävien tapaaminen ja puheensorina on täytänyt tämän tilan aamuvarhaisesta asti. Upea kiltalaisten joukko on kokoontunut juhlistamaan tänään Voimisteluliiton 60-vuotiasta kiltatoimintaa: Eeva Heilalan sanoin:” Jäädään vähäksi aikaa sinne, sininen verryttelypuku ja kehäkukkaleninki- ja päivissä oli paljon tunteja” Pysähdytään vielä hetkeksi muistoihin, jotka osalle meistä ovat pikkutytön muistoja, osalle aikuisen naisen:
Suomi v 1950! Suomen presidenttinä Juho Kusti Paasikivi, meitä suomalaisia oli n. 4 miljoonaa rakentamassa ja unelmoimassa paremmasta tulevaisuudesta, oltiin ahkeria, tunteja ei laskettu, sotakorvauksia maksettiin ja kasvatettiin uutta, suurta sukupolvea, meitä 1946-1950 syntyneitä. Jääkaapit ja puhelimet yleistyivät. Helsingissä avattiin Linnanmäki, tytöt pukeutuivat leveään laskostettuun- tai kellohameeseen, käytettiin patellavyötä ja pallo-,kukka ja ruutukuoseja. Polvet eivät saaneet näkyä hameen alta...Ilmestyi Lauri Viidan Moreeni ja Muumipapan urotyöt. Urheiltiin, voimisteltiin ja valmistauduttiin v. 1952 Hgin Olympialaisiin. V. 1947 oli ollut suurkisat Helsingissä, joihin Väinö Lahtinen ja Kaarina Kari laativat kenttäohjelman, ns. Avioliittovoimisteluesityksen ja se oli menestys.
Vuotta myöhemmin joulukuussa 1948 Kaarina Karin 60 vuotis- syntymäpäivillä muisteltiin menneitä ja ajatus killan perustamisesta esiteltiin Kaarina Karin ja Pyry Arvelan toimesta. Omaa kuntoaan tutkimalla Kaarina Kari oli kehitellyt jo aiemmin ikääntyville sopivia ja tervettä vanhenemista ylläpitäviä ohjelmia ja käytti niistä Ikääntyvien voimistelu-nimeä. Ne naiset, jotka kenties terveydellisistä syistä eivät jaksa samalla tavalla enää voimistella , mutta sydän palaa nuoruuden liikunnan pariin, kokoontuisivat eräänlaisiin toveri-iltoihin.
Kaarina Kari oli visionääri, joka näki vahvasti tulevaan. Oman vanhenemisen kautta monet uudet suunnitelmat muhittuivat mielessä: Kaarina Kari rakasti juhlia ja seremonioita ja kiltojen syntyyn ja seremonioihin vaikutti tutustuminen keskiaikaiseen kilta-ajatukseen: Naiset perustaisivat sisaruskillan, jonka sisäinen henki perustuu uskollisuuteen. Uskollisuus on hyve, joka rakentaa varman perustan jalkain alle, uskollisuus-kilta kehittää traditioita, uskollisuus on yksi rengas liiton kasvatustyössä. Maaliskuussa 1950 Kaarina Kari esitteli SNLL:n hallitukselle, jonka puheenjohtaja hän oli, kiltatoimintaa uudeksi liiton työmuodoksi. Ja esitys hyväksyttiin. Valistus- ja kasvatusosasto esitteli asian seurojen edustajille ja kertoi, että säännötkin olivat jo hallitukselle jätetty. Kiltamerkin suunnitteli taiteilijat Olof ja Salme Eriksson ja ensimmäiset merkit luovutettiin Anni Collanille, kantaäiti Kaarina Karille sekä Pyry Arvelalle. Jo 1955 perustettiin ensimmäinen valtakunnallinen kiltajaosto, joka tänä päivänä toimii kiltatyöryhmä-nimisenä. Viisikymmentä- ja kuusikymmentäluvuilla perustettiin 26 kiltaa, vauhti kiihtyi sitten 70-80- ja 90 luvulla ja tällä hetkellä kiltojen määrä on 126. Rehtori Seija Toivosen kertomana saamme kuulla tänään lisää kiltojen kantaäidin, Kaarina Karin värikkäästä elämästä.
Tänään, tämä huikea juhlijoitten määrä on näyttö siitä, mitä kuuluu killoille nyt: Vaikka keski-ikä tässä joukossa on aika korkea, liikunnan ilo ja -palo on olemassa. Se uskollisuus, ystävyys, yhdessä tekemisen into eri muodoissaan, sekin on olemassa. Ajat ovat muuttuneet, ihminen ei juurikaan! Tekniikka, tiedon kulku ja siinä mukana pysyminen ovat haasteellisia ja helposti jakavat kiltalaisetkin useampaan leiriin. Tulevaisuus on haasteellista aivoille ja koko kropalle, mutta juuri haasteita tarvitaan! Ensimmäisistä killoista lähtien ympäristö ja olosuhteet muokkasivat kiltoja omintakeisiksi, riippuen missä päin Suomea liikuttiin. Vahvasti kuitenkin koettiin ja opittiin kiltamenoja ja seremonioita. Kiltojen muotomenot ovatkin ehkä eniten muuttuneet vuosikymmenissä. Killat voivat kehittää omaa toimintaansa entistä enemmän seuransa ja olosuhteiden näköiseksi. Uudet sukupolvet tuovat raikkautta ja uskallusta olla erilainen. On tärkeää avata ovet oman seuran suuntaan, jotta nuori, seuran johtokunta ja jäsenet tietävät mikä voimavara piilee kiltalaisissa. Killan jatkuvuus on taattu jos yhteistyötä emoseuraan rakennetaan monipuolisesti. Menneen ajan arvoista parhaat, tähän päivään sopivat, yhdistetään nykypäivään. Me isoäidit ihmettelemme lastenlastemme taitoa ja tietämystä, tiedonhaun- ja siirron mahdollisuuksia, mutta otetaan nuorten osaaminen avosylin vastaan ja annetaan takasin ystävyyden, luottamuksen ja toisista välittämisen rakennuspuut hyvää elämää varten. Siitä kantaäiti Kaarina Karikin pitäisi. Killoissamme on tänä vuonna jatkettu seurojen- ja alueitten yhteistyöverkostojen etsimistä, pyritty löytämään uusia toimintamalleja ja aluepäivillä kiltakin on päässyt esittelemään visioitaan. Kiltatyöryhmämme jäsenet ovat olleet valmiit vastaamaan nuorten ja myös kiltalaisten kysymyksiin tulevista suunnitelmista: Suomi eläköityy vauhdilla, nopeammin kuin monet muut EU-maat. meitä juuri eläköityneitä on paljon, ja vaikka myös tarjontaa on runsaasti, joukossa on nytkin jumppaseurassa vuosia liikkuvia ja liikkuneita, on ystävystytty jumppasaleilla ja tapahtumissa, olisiko killan tarjoama yhteisöllisyys sopiva osa tätä seuratoimintaa: Pystyykö seura tarjoamaan tiloja, ohjaajia ja vastaamaan ikääntyvien erilaisuuden haasteisiin? Kun nuori seuraväki kysyy, mikä ihmeen ”kilta”, voisi heille antaa vaikka luettavaksi Muistojen kirjan tai Kiltojen juhlaa- kirjan. Myöskin Irja Kleemolan kirjoittama Kaarina Kari, liikuntaa koko elämä, on uskomaton henkilöhistoria. Yhteistyömuodoiksi tarvitaan lisää pulinatuokioita, ideariihiä, kävelyturinoita, avoimien ovien esittelyjä, yhteistyön muotoja. Rakennetaan sosiaalista verkostoamme myös muihin ryhmiin . Tänään palkittavan turvallisuusideakisan ideat ovat yksi osoitus kekseliäisyydestä, mutta myös erilaisuudesta ja rohkeudesta.
Kiltalaiset ovat tänäkin vuonna tehneet omia kevät- ja syysretkeilyjään, joillakin alueilla useamman killan yhteistyönä tai sitten pienimuotoisesti ulkoilupäivinä: Syksyn ulkoilupäivä raporteista on arvottu taas pari. Ensi vuonna emme kerää enää ulkoilupäiväraportteja. Mukavia tarinoita toki voitte lähettää Kiltatiedotteeseen muiden luettavaksi tai alueilla raportoida niistä, jos niin sovitte. Myös ensi vuoden Kuntokortit ovat täällä jaossa, mutta niitäkään ei palauteta Voimisteluliittoon, vaan tehtäväksenne jää miettiä kisailetteko alueenne kiltojen kesken, omassa killassanne vai motivoiko kuntokortti itsessään jo liikkeelle. Tämän vuoden, siis 2010 kortit vielä kerätään tammikuussa ja pisteytetään, kuten aiemmin. Liikkeellä on oltu kesäretkelläkin. Ahvenanmaan retki, kesäkuussa, oli niin suosittu, että se uusitaan ensi vuonna, lähes viimevuotisella ohjelmalla. Länsi-Suomen kiltatyöryhmän jäsen Pirkko Raninen vastaa opastuksesta. Syksyn perinteinen Ruskakurssi oli Rovaniemellä. Palaute oli hyvää, mutta tällä Leena Leppäluodon emännöimällä kurssilla oli valitettavan vähän kiltalaisia. Suomi on pitkä ja etäisyydet sen mukaiset ja pyrimme järjestämään mahdollisuuksia eri puolille Suomea: Ensi syksyn ruskakurssi on sitten Savonlinnassa, Tanhuvaaran Urheiluopistossa. Tarkka ohjelma saadaan ensi vuoden 1.kiltatiedotteeseen mukaan.
Kiltatiedotehan ilmestyy 4x vuodessa, olettehan huolehtineet postin saajan osoitetiedot Voimisteluliittoon! Voimisteluliiton viestinnässä ainoastaan Kiltatiedote jaetaan postina, muutenhan on siirrytty sähköisiin viestimiin. Eikä niitä kannata kiltalaistenkaan pelätä: tieto-taidon lisääminen on motivoivaa aivojumppaa pysymään ajassa mukana.
Lokakuun alussa Portugalissa Golden Age- tapahtumassa oli ennätysmäärä esiintyviä senioriryhmiä Suomesta, myös heidän joukossaan kiltalaisia. Sydän-Suomen työryhmämme jäsen Pirjo Nummelin-Stenman oli vastuuhenkilönä matkalla. Tuntuu mukavalta ja turvalliselta liikkua yhdessä ja kokea yhdessä, myös muistella yhdessä. Valmistautuminen tapahtumiin antaa päämäärän tavoitteelliseen harjoitteluun, ja se taas tekee hyvää niin aivoille kuin koko raihnaistuvan kroppamme toimintakyvylle. Myös ikääntyvät voimistelijat haluavat esiintyä ja siitä meillä on tänäänkin täällä monta upeaa näyttöä. Tänään esiintymisvuorossa ovat Etelä- Suomen, Pohjanmaan ja Länsi-Suomen kiltalaiset. Kiltalaiset voivat liikkua kukin tavallaan, toimintakyky huomioiden, mutta kaikilla on kropassaan liikemuisti ja muistot, jotka rohkaisevat harjoittamaan tasapainomuistiamme, lihas- ja liikemuistiamme ja niitä askeleita, rytmejä ja sydämen lyöntejä, jotka haluavat liikuttaa meitä istuenkin, jos voimat eivät muuhun riitä. Liikettä tarvitaan - jotkut tutkijat väittävät, että se on hankittava kuntosalilla voimaharjoituksilla, toiset painottavat tasapainokoulujen merkitystä. Tärkeintähän on liikkeellä olo monilla eri tavoilla. Siinä ei ole oikeaa tai väärää, kokemus liikunnan ilosta ja sen mukanaan tuomasta hyvän olon tunteesta liikuntaystävineen on parasta ; Tutkimuksetkin osoittavat, että ryhmäliikunnassa opetettava tietotaito omaksutaan paremmin ja sillä on jatkuvuutta.
Viime vuoden kiltapäivän värikäs esitelmöitsijä tri Kiminkinen on sanonut ettei elämästä jäädä eläkkeelle, on vain yksi kokonainen elämä elettävänä! Amerikkalaisen gerontologi ja psykologi Cohenin mukaan meillä on selvä tarve uudelleen arviointiin 40- 65 vuotiaina, ajatuksella, missä minä olen ja mihin olen menossa? Seuraavaksi koemme vapautumisen vaiheen joka kestää jopa 80- ikävuoteen. Silloin herää halu kokeilla ja innovoida ja aivotoiminta käy läpi selkeitä muutoksia ajatuksella ”jos ei nyt, niin milloin sitten”?
Yhteenvedon aika sijoittuu 60-aina 90 ikävuoteen ja silloin kerrataan elämän pääkohtia, meillä on halu olla tarpeellinen perheelle, ystäville, yhteiskunnalle. Kerran vielä -päätökset jatkuvat hamaan loppuun asti ja huolimatta vastoinkäymisistä se voi herättää uutta luovuutta ja lisätä sosiaalista kanssakäymistä.
Näin ajatellen me tässä juhlassa olijat elämme parasta aikaamme, kun annamme luvan luovuudelle ja uusille ideoillemme. Esitellään sitä ystävyyttä, uskollisuutta ja liikunnan suomaa yhteenkuuluvuutta ja jaetaan erilaisia malleja turvallisemmasta vanhenemisesta. Kiltapäivän ohjelma tänäänkin on osoitus monipuolisuudesta, harjoittelusta, osaamisesta ja liikunnan riemusta. Tämä päivä on osoitus yhteenkuuluvuuden, ja kohtaamisen merkityksestä vaihtaa ajatuksia, kuunnella, laulaa, hiljentyä. Kiitos kaikille esiintyjille, yleisölle ja kaikille, jotka olette antaneet aikaanne, jotta tästä juhlasta tulisi onnistunut! Kiitos, että olette tulleet nauttimaan yhdessäolon tunnelmasta 60 -vuotiaan Uskollisuuden-killan parissa. On aika katsoa eteen ja taakse verhot on riisuttu nähdä pitemmälle... Öisin kiipeän korkealle... Otan vuorten seinistä hiukan hopeita tiukuna helkkymään... Ja taaskin leimahtaa aamurusko... Verkkaisesti, pehmeästi – hiljaa leijailee lunta! Jokaisen lumipyryn jälkeen nuoska, kasvu ja uudistuminen Tänään uskallan olla onnellinen kirkkaassa talvimaisemassa. Tervetuloa Kiltapäivään 2010.
 Kiltalaiset Lankarin tuvassa |
Pohjanmaan alueen kiltalaisten Kotiseutupäivä NurmossaNurmon Jymyn Jumpparien Uskollisuuden killalla oli ilo kutsua Pohjanmaan alueen kiltalaiset viettämään kesän Kotiseutupäivää Seinäjoen Nurmossa 14.8. Kohtaamispaikalla Hyllykalliolla kokoontui helteisen päivän aamuna 75 kiltalaista kymmenestä alueen killasta. Kahdella linja-autolla kiltamuori Railin ja kiltaäiti Annikin opastuksella suunnattiin tutustumaan - monelle kertomansa mukaan tähän saakka vain ohi ajamaansa - Nurmoon, tämän entisen kunnan perinteeseen ja nykyisen kaupunginosan elämänmenoon. Tässä muistelua päivästä. Kierroksemme alkoi Hyllykallion liikekeskuksesta läpi uuden, laajasti rakenteilla olevan Kertunlaakson asuntoalueen . Vasta-avattu suuri päiväkoti entisellä peltoaukiolla ja kesällä metsään raivattujen katujen varsille nousevat talot kertoivat alueen voimakkaasta kasvusta. Päivän ensimmäinen pysähdyspaikka oli Nurmon kirkko. Aluksi vietimme hiljaisen hetken äskettäin poisnukkuneiden kiltalaisten muistoksi. Vs. johtava kappalainen Miia Juusola-Vänskä kertoi mielenkiintoisesti kirkon historiasta. Retkellämme oppaana sekä kuljettajana toiminut Pekka Marttala kuvaili Nurmon pienelle pitäjälle kohtalokasta 5.3.1940 aamulla käytyä Äyräpään taistelua, jossa kaatui 40 nurmolaista ja haavoittui 30. Veisattuamme nurmolaiseen tapaan Siionin virren sävelellä ”Herraa hyvää kiittäkää ”siirryimme sankarihautojen ääreen. Raili ja Eva laskivat Pohjanmaan Uskollisuuden kiltalaisten kukkakimpun sankarivainajien muistomerkille. Suomen suurimpiin elintarvikeyrityksiin kuuluva Atria oli mielenkiintoinen tutustumiskohde. Johtaja Matti Perälä opasti kumpaakin autoa vuorollaan ajelukierroksella tuotantolaitosten ympäri kertoen samalla tehdyistä mittavista laajennuksista sekä tehokkuuden ja tuotannon lisääntymisestä. Nurmonjoen vartta seuraileva tie johdatti retkeläiset Golf Ruuhikosken alueelle. Kukkaistutuksia ihaillen laskeuduimme jokirantaan katselemaan meneillään olevaa kisaa. Pirkko-Liisa piti huolen, ettemme menneet lentävien pallojen reitille nurmikolle. Nurmon kappeliseurakunnan leirikeskus Lankarissa emännät olivat kattaneet meille lounaspöydän. Siirryttyämme Lankarin vanhaan tupaan seurapenkeille istumaan Pekka Marttala kertoi Lankarin suvun ja tilan historiasta. Leiriläisten majoitusta varten rakennettu Jokitupa sai monet huokaamaan ihastuksesta. Upouudella Keski-Nurmon koululla vararehtori ja Nurmon Jymyn Jumpparien puheenjohtaja Tuula-Kaisa Ristimäki johdatteli meidät ensin voimistelusaliin. Naisten Ladyvaliot esittivät meille aivan ihastuttavan voimisteluohjelman ”Aamu lakeudella”. Notkea 12-14-vuotiaitten valmennusryhmä Blexia taituroi upeasti oman kilpaohjelmansa . Päivän päätteeksi Hyllykallion seurakuntakodilla päiväkahvituokion yllätysohjelmana jumppakoulun vetäjät Eerika ja Ilona Saarikoski soittivat pianomusiikkia sekä säestivät syyskesävirren viuluin,huiluin sekä Jumppari - äitinsä Johanna pianolla. Yhdessäolopäivästämme jäi meille Jumppareille todella ilahduttava kesämuisto. Lämpimät kiitoksemme jokaiselle mukana olleelle! ”Tää ystävyys ei raukene...” Annikki Rauni
Savo-Karjalan alueen kiltalaisten syysretki Kolille25.9.2010 Ukko-Koli, Lieksa Mukana 83 osallistujaa mukana Liisa Lehvonen alueen kiltavastaava Olimme valmiina Hotelli Kolin aulassa, jossa esillä olivat päivän ohjelma, ajo-ohje Mattilaan sekä uudet kiltapaidat. Ilmoittautumisen jälkeen oli ravintolasalissa tarjolla aamukahvi ja karjalanpiirakka. Kun kaikki olivat paikalla, kertoi Liisa vielä päivän ohjelmasta ja esitteli järjestävän seuran edustajat, jonka jälkeen puheenvuoron sai opas Raija Särkkä. Hän kertoi tulevasta vaelluksesta Kolin laelle. Sää oli kostean sumuinen mutta lämmin. Ennusteiden mukainen sade pysyi onneksi poissa. Näkyvyys Pieliselle oli rajoittunut. Maisemat ja syksyn ruskaloisto eivät täysin päässeet oikeuksiinsa. Hyvä kiltahenki kannusti nauttimaan syyssäästä sellaisena kun se tarjolla oli. Ukko-Koli ja Luontokeskus Ukko Piha-alueella jakauduttiin kahteen ryhmään: vaeltajiin ja luontokeskukseen lähtijöihin. Suuri enemmistö lähti Raijan vetämälle vaellukselle. Loput jäivät kuuntelemaan ja katselemaan tarinaa Kolin geologiasta ja katselemaan upeita kuvia. Opas oli miellyttävä ja vastasi useisiin haastaviin kysymyksiin. Esitys oli kattava ja monipuolinen. Sen kruunasi upea Markku Tanon kuvista rakennettu multivideo, jota syvensi hyvin valittu, tunnelmaan sopiva musiikki sekä laulut. Innokkaat retkeilijät lähtivät oppaan Raija Särkän johdolla valloittamaan Kolin huippuja. Teemana oli kareliaaninen eli kansallisromanttisten taiteilijoiden Koli. Säätiedotuksista poiketen vettä ei satanut, mutta sää oli sumuinen, joten mielikuvitusta tarvittiin Kolin maisemien ihailuun. Kuljimme melko yhtenäisenä ryhmänä, lieksalaisten pitäessä ”perää”. Välillä pysähdyimme kuuntelemaan oppaamme kertomusta Kolin varhaisista vaiheista, velhoista ja peikoista sekä Kolilla käyneistä ja sieltä vaikutteita saaneista taitelijoista. Tunnetuimpia Kolin kuvaajia ovat Eero Järnefelt ja Pekka Halonen maalauksillaan ja I. K. Inha valokuvillaan. Myös Jean Sibelius on saanut Kolilta vaikutteita sinfonioihinsa. Koli oli Pielisen vastarannalla asuvien vuonislahtelaisten kaskimaita, koska Koli koettiin niin pelottavaksi, ettei sinne uskallettu asettua pysyvästi asumaan. Kolin haltijoita piti lepytellä, etteivät ne olisi purkaneet vihojaan ihmisiin. Kolin ensimmäinen asukas Antti Meriläinen asui Kolilla neljä vuotta (1679–83) ja muutti sitten takaisin Vuonislahteen. Kolilla pidettiin myös käräjiä ja tarinan mukaan pahantekijöitä heitettiin alas Paha-Kolin rinteiltä. Kolin nimen synnystä on useampia tarinoita. Yhden tarinan mukaan Koli on saanut nimensä uhrihalkeamaan pudotettujen rahojen kolinasta, toisen tarinan mukaan karjalan kielen kaljua, paljasta tarkoittavasta sanasta. Kukin valitkoon mieleisensä. Liekö Kolin haltijoilla ja peikoilla ollut osansa kun teimme pienen ”harharetken” matkalla, mutta kaikki pääsivät vahingoittumattomina Luontokeskus Ukon pihaan noin tunnin pituisen retken jälkeen, jonne luontokeskuksessa kävijät juuri myös saapuivat. Osa retkeilijöistä kävi vielä tutustumassa näyttelyyn, kun taas ns. etujoukot lähtivät jo laskeutumaan opastettua polkua pitkin Mattilan tilalle, jossa keittolounas odotti nälkäisiä kulkijoita. Vaikka matka oli vain n. 2 km, oli siinä haasteita. Alaspäin kulkeminen vaatii aina tarkkaavaisuutta kulkijalta varsinkin syyssäässä, kun lehdet peittävät kiviä ja juurakoita. Hatunnosto reippaille laskeutujille! Punamullalla maalattu kaksikerroksinen Mattilan päärakennus Kolin vaaran kupeessa on nyt hulppea ilmestys. Vielä muutamia vuosia sitten se oli pahoin ränsistynyt. Mattila ehti olla parikymmentä vuotta vailla mitään käyttöä, siellä on asuttu viimeksi 1980-luvulla. Kansallispuiston aiempi isäntä, Metsäntutkimuslaitos, käynnisti vuonna 2007 peruskorjauksen. Rakennus oli huonokuntoinen, runkoa myöten heiveröinen. Alun perin se oli rakennettu liian matalan kivijalan päälle. Peruskorjausta ei voitu toteuttaa perinteisellä tavalla, alempia hirsikerroksia uusimalla, vaan koko rakennus jouduttiin purkamaan ja kokoamaan uudelleen Valitettavaa oli pitkä kävelymatka sepelipäällysteisellä tiellä, eli linja- ja pikkuautoilla tulleet eivät päässeet paljoakaan helpommalla kuin ne, jotka laskeutuivat Kolilta polkua pitkin Mattilaan. No, matkaa oli onneksi yli kilometrin lyhyempi mutta se oli todella haastava ylä- ja alamäkineen huomioiden osanottajajoukon ikärakenne (n. 54 – yli 90 vuotta). Tila palveli matkailijoita kesällä 2010 ensimäistä kertaa saneerauksen jälkeen. Kiltalaisryhmä oli kesän ensimmäinen ja samalla viimeinen ennakkovarauksen perusteella vieraillut kävijäjoukko. Tarjolla oli maukasta sienikeittoa leivän ja leikkeiden sekä juomien kanssa. Jälkiruokana oli makoisaa kotipullaa ja höyryävää kahvia. Molemmat lämmittivät pitkän päivätyön tehneitä retkeläisiä. Tilat olivat suurelle joukollemme hieman ahtaat, varsinkin tupa, jossa ruokailu tapahtui. Onneksi muissa huoneissa pääsi istumaan ja vaihtamaan kokemuksia kuluneesta päivästä. Myös pihapiiri tarjosi koettavaa ja katsottavaa. Liisa kertoi ruokailun jälkeen syksyn kilta-asioista ja vastaili tehtyihin kysymyksiin. Tämä syysretki päätettiin, kuten kiltatapaamiset aina, sisaruspiiriin laulamalla Tää ystävyys ei rauken… Päivä meni nopeasti. Valitettavasti Mattilan tilan pienuus "ajoi" ihmiset liian aikaisin kotimatkalle? Ohjelman mukaisesti meillä olisi ollut vielä tunti aikaa vapaamuotoiseen seurusteluun ennen "virallista" kotiin lähtöä. Toivottavasti viihdyitte ja retkestä jäi mieleenpainuvia muistoja. Lieksan Naisvoimistelijoiden killan puolesta Anja Kainulainen, Tuula Räsänen, Pirkko Varpiola
Savo-Karjalan aluepäivät pidettiin 2. - 3. 10.2010 KuopiossaPäivien teemana oli ” Yhteisöllisyyden voima on meissä ”. Osallistujia oli paikalla 39. Osana yhteistä aamupäivää oli myös aihe ” Kilta 60 vuotta”. Kiltavastaavana kerroin kiltahistoriaa ja Irma Strunckin aktiivista toimintaa Savo-Karjalan alueella. Haasteena nykyisessä kiltatoiminnassa painotin seurojen edustajille 1. seuran ja killan välisen yhteistyön kehittämistä , 2. jäsenten luontevaa siirtymistä seurasta kiltaan ja 3.ohjaajien kouluttamista myösikääntyvien henkilöiden ohjaukseen. Seuran ja killan yhteistyötä on toteutettu muutamissa alueemme seuroissa kutsumalla killan edustaja johtokuntaan. Moni kiltalainen on aikaisemmin ollut seuratoiminnan vetäjä ja näin pystyy siirtämään seuran perinteitä uudelle toimijapolvelle. Lisäksi ajankohtaisen tiedon välittäminen kiltaan tapahtuu vaivattomasti eivätkä kilta jää pieneksi sisäpiiriksi seurassa. Toimivia yhteistyömuotoja ovat esim järjestelytehtävät toimintakauden alkaessa, talkootyö seuran tapahtumissa. Monet killat ovat jäsenluvultaan pieniä suurissakin seuroissa. Siirtymistä seurasta kiltaan voi edistää mm järjestämällä tietoiskuja killan toiminnasta saleilla toimintakauden aikana. Seuraveteraanit ovat tottuneet jumpissa hyviin ohjaajiin. Ohjaajien taitoja voidaan lisätä tukemalla koulutusta. Lisäksi keskustelimme kiltatoiminnan monipuolistamisesta, säännöllisten liikuntatuntien toteuttamisesta ja toivomuksena on myös eritasoisten jumppien : kuntojumppa, kevytjumppa ja tuolijumppa toteuttamisesta varsinkin suuremmissa seuroissa. Turvallisuus-teemaa ja sen toteuttamista toimintavuoden aikana käsittelimme esimerkein. Tapaamisiin toivotaan myös mahdollisuuksia keskusteluun ja retket antavat siihen mahdollisuuden. Monipuolisuutta toimintaan saadaan järjestämällä esim kerran toimintakaudella juhlava tapaaminen ( joulujuhla ), jossa voidaan noudattaa kiltojen muotomenoja. Liisa Lehvonen, Savo – Karjalan alueen kiltavastaava
Kilta Kalenteria 2011Savo-Karjalan alue Kiltalaisten Liikuntakurssi Tanhuvaaran Urheiluopisto 4. – 6.2.2011 Opettajina Pirkko Siironen ja Liisa Hynninen, säestäjänä Sinikka Ingerö pe 4.2.2011 mm. liikuntaa ja ulkoilua, oma illanvietto rantasaunalla la 5.2.2011 mm. aamuvenyttelyt, rytmiikkaa ja kehonhuoltoa su 6.2.2011 mm. aamu-uinti tai vesijuoksu, kehonhuoltoa ja rentoutusta Hinta: 185 € Tiedustelut ja ilmoittautumiset 15.1.2011 mennessä Liisa Lehvonen puh. 050 - 331 0838 tai liisalehvonen(at)elisanet.fi Pohjois-Suomen alue Tulevan kevään erikoisuutena järjestetään Virpiniemessä alueen keskitetty koulutusviikonvaihde 26.-27.2.2011 Tuolloin Virpiniemessä järjestetään koulutukset sekä lasten/nuorten että aikuisten ohjaajille, yhteensä siis neljä koulutusta yhtenä viikonloppuna. Nyt onkin loistava mahdollisuus matkata kouluttautumaan useamman ohjaajan voimin vaikka kauempaakin, sillä Virpiniemen liikuntaopisto tarjoaa oivat mahdollisuudet yöpymiseen ja ajanviettoon. Hyvä idea on myös yhdistää viikonloppuun esimerkiksi ohjaajien tai johtokunnan yhteistä palkitsemista tai vaikkapa seuran kehittämistä. Pohjanmaan alue Kiltalaisten kevään kuntopäivä Kevään kuntopäivä järjestetään 17.3.2011 klo 10-15 Kannuksen Kitinkannuksessa. Hinta 26 € sisältää ohjelman, lounaan ja lähtökahvin. Tarkempi ohjelma ilmoitetaan tulevissa tiedotteissa. Ilmoittautumiset 7.3. mennessä tiina.saulila-puroaho(at)svoli.fi tai 06-420 3027. Länsi-Suomen alue Sisarpäivät Naantalin seurakuntatalolla 9.4.2011. Tarkemmat tiedot kutsussa ensi vuoden puolella! Sydän-Suomen alue Kiltalaisten Kuntopäivä 15.5.2011 Vierumäellä
 Kuva Ahvenanmaanretkeltä kesällä 2010 |
Opastettu Kiltojen Ahvenanmaanmatka 13. - 15.6.2011 maanantai – keskiviikko Viime kesäinen Ahvenanmaan matka sai hyvän vastaanoton, ja uutta matkaa toivottiinkin ensi kesäkuulle. Alustava ohjelma: · matkaopas Pirkko Raninen mukana Turusta lähtien koko matkan ajan · laivamatkat Turku - Maarianhamina Turku päivävuoroilla · seisovan pöydän buffetlounas ruokajuomineen laivalla menopaluu · 2 yötä hotelli Park Alandiassa aamiaisilla Vierailukohdemahdollisuuksia: Titte Törnroth-Sarkkisen puutarha, Maarianhaminan kaupunkikiertoajelu, Pommern parkkilaiva, Kastelholman linna, Etanafarmi, Jan Karlsgårdenin ulkoilmamuseo, Tjudön viinitila, Pirkon vetämä luonto/kävelyretki (2 kpl) Kesän 2011 hinnat eivät ole vielä vahvistuneet. 40 hengen ryhmälle, noin hinta 300,00/ henkilö. Ennakkovarauksia otetaan vastaan. MATKA GALLERIA OY Eeva Laakso-Sura puh (02) 84 83 811 Alinenkatu 21 (PL 69), 23500 UUSIKAUPUNKI eeva.laakso-sura(at)matkagalleria.fi
 Tanhuvaaran Urheiluopisto on Järvi-Suomen kaunista seutua |
Kiltalaisten syksyn 2011 Kuntoliikuntakurssi Tanhuvaarassa Tanhuvaaran Urheiluopisto Savonlinnassa on moderni ja vireä liikuntakeskus keskellä luontoa. Tanhuvaarasta löytyvät liikuntapalvelut eri-ikäisille ja asiakkaiden tarpeisiin räätälöitynä. Monipuoliset sisä- ja ulkoliikuntatilat sekä ammattitaitoinen henkilöstö ovat palveluksessanne. Tanhuvaara on myös mitä mainioin ja monipuolisin kaikenikäisten lomakohde keskellä kauneinta Järvi - Suomea. Tervetuloa Tanhuvaaraan ! Aika: 5. – 9.9.2011 (ma – pe) Hinta 360,- Hinta sisältää majoitus täysihoidolla, rantasaunailta ja iltapala, ohjelma, retki Lustoon Ilmoittaudu: 30.6.2011 mennessä helena.hirvonen(at)svoli.fi tai puh. 09 – 5490 3330 Selvitämme tarpeen mukaan bussikuljetusta Helsingistä kohti Tanhuvaaraa ja reittiohjelmaa sille.
Pääsihteeri Maria Laakson tervehdys Maria luki Kiltapäivässä Irma Polarin runon, joka on valmistunut 20 vuotta sitten. Tällä runolla hän tervehtii juhlavuoden kunniaksi myös Sinua, joka et päässyt osallistumaan 60- vuotisjuhla Kiltapäivään. Uskollisuuden Killan sisarille 40- vuotisjuhlassa 5.11.1995 Pienet tytöt ovat liikkuvaisia luonnostaan. Pienet tytöt hyppivät hoputtamatta, juoksevat, kieppuvat estelemättä iloaan. Pienet tytöt eivät vielä tiedä kaikkea elinvoimastaan. Elämän, luonnon rytmissä jokaisella on paikkansa. Itse saamme päättää miten suuntaamme energiaamme. Jos valitsit liikkeen, oikean rytmin, elämänilo ei jätä sinua toimettomaksi. Ihminen ei voi erottaa toisistaan fyysistä ja henkistä itseään. Molempien hyvinvointi auttaa meitä selviämään. Ole siis uskollinen omalle luonnollesi, anna liikkeen hoitaa myös ajatusmaailmaa. Taipaleellamme karttuvat vuodet kuin kilometrit, vauhtimme hidastuu. Muistitko itsessäsi pienen tytön ? Hän yhä sinuun tukeutuu. anna hänen kuljettaa mieltäsi, kehoasi vaikka vuorille, jos uskallat. Hän näyttää vielä sinulle, jos tahdot, elämän näköalat avarat. Tämä hetki on lenkkinä eilisestä huomiseen. Sisarpiirissämme säilyy myös läheisyyden lämpö. Meissä niin kuin luonnossa samat vuodenajat. Kesä kevättä seuraa, kesää lehtien riisumisjuhla. Jos kuuntelet tarkkaan, uudet tuulet jo puhaltavat, havisee koivikkomme. Tuoreita, raikkaita versoja puskee aikapuu. Irma Polari Lämpimät Kiitokset yhteistyöstä kiltatoiminnan onnistumiseksi !Oikein Hyvää ja Rauhallista Joulunaikaa !Elämäniloista Liikunnan Vuotta 2011 !Joulun taika, onnen aika, luonas viihtyköön. Suokoon sulle lepohetken, kiireet väistyköön Kiltatoiminnan työryhmä Tuulikki, Pirjo, Maija, Leena, Pirkko ja Liisa sekä Helena ja Eija
|
|
|
|