Seuratukipäätökset odotettavissa huhtikuun lopussa

8.2.2016 |

Seuratukea haettiin jälleen vilkkaasti tälle vuodelle. Hakemuksia Opetus- ja kulttuuriministeriölle saapui määräaikaan mennessä noin 850. Voimisteluseurojen hakemuksia on yli 50, jossa joukossa on sekä ensimmäisen että toisen kauden hakemuksia. Opetus- ja kulttuuriministeriö myöntää seuratukea tänä vuonna 4 miljoonaa euroa.

- Hakemusten määrä laski kuitenkin aikaisempaan verrattuna. Seuratukea haettiin tänä vuonna sähköisesti uudesta seuraverkosta, mikä toi seuroille omat haasteensa. Askel oli kuitenkin oikeaan suuntaa, vaikka kehitettävää järjestelmässä vielä onkin, sanoo Helena Collin Voimisteluliitosta.

Seuratuen hakukriteerit ovat olleet kolme vuotta samankaltaiset. Suurin muuton tänä vuonna oli muutos myönnettävän summan suuruuteen – summa putosi kolmestakymmenestä tuhannesta viiteentoista tuhanteen. 

- Tällä hetkellä seuratukihakemukset ovat lausuntokierroksella lajiliitoilla ja seitsemällä yhteistoiminta-alueella. Päätöksiä on luvassa huhtikuun lopussa, Collin kertoo.

Seuratuen avulla lisää laatua liikuntaan 


Opetus- ja kulttuuriministeriö on jakanut urheiluseuroille tukea lasten ja nuorten liikuntaan vuodesta 2013 lähtien. Valtion seuratukea saaneissa urheiluseuroissa koetaan, että avustuksen myötä seurat pystyvät tarjoamaan entistä enemmän ja entistä laadukkaampaa toimintaa. Toiminta on myös muuttunut entistä suunnitellummaksi. 

– Seuroissa koettiin, että toiminta on mennyt seuratukiaikana eteenpäin. Useimmissa seuroissa onnistuttiin saamaan mukaan uusia harrastajia, mikä onkin yksi seuratuen päätavoitteista, kertoo tutkija Johanna Hentunen LIKES-tutkimuskeskuksesta. 

– Lapsia ja nuoria tuli harrastamaan etenkin sellaisiin seuroihin, joihin oli palkattu työntekijä seuratuen avulla jo edellisenä vuonna ja joissa toiminta oli muutenkin edennyt suunnitellusti.

Harrastamisen hinta ei ole keskiössä


Seuratukea voidaan myöntää vain sellaiseen toimintaan, jossa harrastamisen hinta ei ylitä 50 euroa kuukaudessa. Hankkeiden seurannassa on huomattu, että harrastamiskustannusten alentaminen ei ole seuroille keskeinen päämäärä, vaikka nousseita kustannuksia pidetään yhteiskunnallisena ongelmana. Seuratukea saaneista seuroista noin joka neljäs järjesti seuratuen avulla uutta, aiempaa edullisempaa toimintaa, alensi maksuja tai järjesti entistä enemmän toimintaa entisellä hinnalla. 
– Suomessa olisi mietittävä pitkäjänteisesti lasten ja nuorten liikunnan sekä kansalaistoiminnan rahoituspohjaa. Tällä hetkellä seurojen toimintaedellytykset eivät ole yhdenvertaisia eri alueilla ja eri lajeissa. Seurojen toimintaan ja harrastamisen hintaan vaikuttavat huomattavan paljon liikuntapaikkojen kustannukset, kuntien avustukset ja muut tukijärjestelmät, Hentunen toteaa.

Likesin raportti seuratuesta:
Johanna Hentunen, Salla Turpeinen & Janne Pyykönen 2016. Lisää laatua, enemmän toimintaa. Seuratuen toimintavuoden tulokset 2014–2015. Liikunnan ja kansanterveyden julkaisuja 312.