Vuoden liikuntaharjoittelulla on pitkäkestoisia vaikutuksia iäkkäille

8.9.2015 |

Liikuntaharjoittelun tiedetään parantavan iäkkäiden toimintakykyä ja vähentävän sekä kaatumisia että kaatumisvammoja. Nyt on saatu uutta tietoa siitä, että liikuntaharjoittelun vaikutukset ovat pitkäkestoisia.

UKK-instituutissa tehty tutkimus osoittaa vuoden kestäneen monipuolisen ja intensiivisen harjoittelujakson vaikutusten kantavan vielä viisi vuotta aktiivisen harjoittelun päättymisen jälkeenkin. Monipuoliseen liikuntaharjoitteluun osallistuneilla naisilla oli yli puolet vähemmän vammoja aiheuttavia kaatumisia ja yli 70 prosenttia vähemmän murtumia verrokkiryhmän naisiin verrattuna viisi vuotta intervention päättymisen jälkeen. Nyt tehtävät satsaukset suurten ikäluokkien liikuttamiseen voivat siis poikia huomattavia säästöjä terveydenhuoltoon tulevina vuosia.

Tätä viiden vuoden terveydenhuollon rekistereihin perustuvaa seurantatutkimusta edelsi 12 kuukauden satunnaistettu ja kontrolloitu liikuntainterventiotutkimus. Siihen osallistui 149 tamperelaista 70–78-vuotiasta kotona asuvaa naista, jotka satunnaistettiin joko lihasvoimaharjoitteluryhmään, tasapaino-hyppelyharjoitteluryhmään, yhdistettyyn lihasvoima- ja tasapaino-hyppelyharjoitteluryhmään (monipuolinen liikuntaharjoittelu) tai verrokkiryhmään.Liikuntaharjoitteluryhmäläiset harjoittelivat ohjatusti kolmesti viikossa.

Vuoden harjoittelun jälkeen kaikki liikuntaryhmät hyötyivät harjoittelusta verrokkiryhmään verrattuna, mutta suurimmat harjoitusvaikutuksen näkyivät monipuolisen liikuntaharjoittelun ryhmässä. Siihen osallistuneiden fyysinen toimintakyky, tasapaino ja ketteryys sekä alaraajojen lihasvoimat paranivat selkeästi. Myös luustossa oli nähtävissä harjoitusvaikutuksia.

Kattava 5-vuotisseuranta

Seurantatutkimuksessa terveydenhuollon rekisteritieto saatiin lähes kaikista (97 %) interventioon osallistuneista keskimäärin viiden vuoden ajalta harjoittelun päättymisen jälkeen. Tänä aikana naiset ottivat yhteyttä terveydenhuoltoon kaatumisen ja siitä seuranneiden vammojen vuoksi 81 kertaa. Kun verrokkiryhmän naisista kolme neljästä asioi terveydenhuollossa vähintään kerran kaatumisen vuoksi, monipuoliseen harjoitteluun osallistuneista naisista vain joka toinen tarvitsi terveydenhuollon apua kaatumisiinsa.

Vuosittain joka kolmas suomalainen eläkeikäinen kaatuu vähintään kerran. Arviolta joka toinen näistä kaatumisista aiheuttaa jonkinlaisen vamman ja joka viides johtaa terveydenhuollon kontaktiin. Inhimillisen kärsimyksen lisäksi kaatumistapaturmat aiheuttavat runsaasti kustannuksia yhteiskunnalle: pelkästään kaatumisvammojen sairaalahoitopäivistä aiheutuu vuosittain 400 miljoonan euron kustannukset.

Lähde: UKK-instituutti