Lajikulttuurin juttusarja 1/2020: Kiusaamisen sivustakatsojasta puolustajaksi

28.2.2020 |

Valmennuskulttuurikeskustelua on käyty paljon viime aikoina. Puhetta on ollut sekä epäasialliseen toimintaan puuttumisesta että siitä, miten kiusaamista voidaan ehkäistä. Kiusaamisella tarkoitetaan sitä, että joku joutuu toistuvasti loukkaamisen, vahingoittamisen tai syrjimisen kohteeksi. Se mikä minulle on kiusaamista, ei sitä välttämättä ole sinulle ja siksi on tärkeää puhua asioista myös seuran sisällä. Ilkeät kommentit, uhkailu, halveksivat ilmeet, juoruilu, töniminen, valehtelu ja ulkopuolelle jättäminen ovat kaikki kiusaamiseen liittyviä ilmiöitä. Usein näillä tapahtumilla on yleisö. Tutkimusten mukaan tehokkain tapa saada kiusaaminen vähenemään ja jopa loppumaan on vaikuttaa nimenomaan tähän yleisöön eli sivustakatsojiin ja saada heidät aktiivisiksi puolustajiksi. ”Kukaan kiusaamistilanteen näkevä tai kuuleva ei ole tilanteessa neutraali. Joko hän vaikenemalla hyväksyy kiusaamisen ja on silloin kiusaajan puolella tai hän puolustaa oikealla tavalla niin, ettei riita paisu isommaksi, ja näin auttaa kiusattua. Vaikenemisen kulttuuri ja pelon ilmapiiri pitäisi saada kaikkialla murrettua”, toteaa Marja Räisänen Voimisteluliiton hallituksesta.

Mihin tarpeeseen SOPU-toiminta on kehitetty?

Sopimisen ja sovittelun toimintamallin tausta on Vaasalaisessa Suvilahden koulun 7-portaisessa Step by step-mallista, joka syntyi yli 6 vuotta sitten viiden opettajan yhteissuunnittelun tuloksena. Espoolaisessa Kirstin koulussa malli on muokkaantunut 4-portaiseksi Askel askeleelta-toimintamalliksi, joka on myös Voimisteluliiton toiminnan pohjana.

 

”Koulun puolella havahduimme siihen, etteivät lapset ilmaise ja osoita toisilleen silloin, kun heitä kiusataan tai he kokevat itsensä loukatuksi. Niin pienet kuin isot oppilaat riensivät suoraan aikuisen luokse kertomaan, että häntä kiusataan. Samoin huomasimme, että kyselyn mukaan kukaan ei hyväksynyt ja sallinut kiusaamista, mutta sellaista nähdessään siihen ei uskallettu puuttua eikä lähdetty puolustamaan kiusattua. Niinpä aloimme systemaattisesti opettaa koulumme oppilaita esikoululaisista lähtien, miten oikealla tavalla voi puolustaa itseä ja muita”, kertoo Marja toiminnan kehittymisestä.

 

”Samoin opetimme uudelleen anteeksi pyytämisen ja antamisen antamisen mallin, jotta menneistä ja jo tapahtuneista osataan päästää irti ja jatkossa voitaisiin toimia toisin. Aikuinen toimii varmistajana, että anteeksi pyytäminen ja antaminen on todella hoidettu eikä mikään jää kaivertamaan kumpaakaan osapuolta”, jatkaa Marja taustoitustaan.

 

Mihin SoPu-toiminnalla pyritään?

Tehokkain tapa saada kiusaaminen vähenemään ja jopa loppumaan on vaikuttaa sivustakatsojiin ja saada heidät aktiivisiksi puolustajiksi. Toimintamallilla pyritään siihen, että jokainen kiusattu uskaltaa puolustautua itse. Aina ei näin ole, jolloin tarvitaan myös aktiivisia puolustajia. Sivustakatsojat ja kiusaamisen hyväksyvät on saatava puolustajiksi.

”Koulussa ollut toimintamalli on olennaisesti vähentänyt riitatilanteita ja myös vakavia kiusaamisselvittelyitä”, toteaa Marja. Jokaiseen kiusaamistilanteeseen on syytä puuttua ja parhaiten se tapahtuu, kun kiusattu itse uskaltaa avata suunsa ja osoittaa, että juuri mennyt tilanne satutti tai loukkasi häntä.

Miksi toimintaan kannattaa perehtyä?

Olen realisti, mutten pessimisti, kun totean, ettemme saa kiusaamista kokonaan loppumaan. Perustelen tämän sillä, että, koemme kiusaamisen niin eri tavalla”, toteaa Marja. ”Miten toinen voi tietää, että olet kiusannut häntä joko sanomalla, tuijottamalla, kirjoittamalla rumasti somessa tai avustamalla väärin, jos tuo toinen osapuoli ei millään tavalla sitä sano ääneen tai viesti siitä jotenkin.”

 

Tästä syystä tämänkin toimintamallin ensimmäinen askel onkin juuri tuo "seis" "stop" "lopeta" eli kiusattu ei hyväksy vääränlaista toimintaa. Nuoren voimistelijan voi olla vaikea sanoa muulle ryhmälle tai vaikutusvaltaiselle valmentajalle, että häntä kiusataan ja silloin on entistä tärkeämpää, että ympäriltä löytyy puolustajia.

 

Lyhyesti: mitä on SoPu-toiminta?

Aktiivinen puuttuminen kiusaamistilanteissa mahdollistaa sopuun pääsyn. Suomen Voimisteluliiton uudessa SoPu-toiminnassa on tarkoituksena rohkaista nuoria urheilijoita ja lapsia puuttumaan kiusaamiseen. Ohjelma kuuluu toimenpiteisiin, joita lajikulttuurin kehittämiseksi on valmisteltu.

 

Turva-askeleet sopuun

SoPu-toiminnassa korostetaan aktiivista puuttumista tilanteeseen, niin kiusatun kuin sivullisten osalta. Lasten ja nuorten rooli on jaettuna turva-askeleisiin:

1. SEIS: Rohkeutta puuttua ja sanoa ääneen, kun kokee olonsa epämukavaksi tai kiusatuksi.

2. SORI: Kiusaajalta tarvitaan nöyryyttä ja kykyä tunnustaa virheensä ja pyytää anteeksi. Anteeksi pyytäminen tarkoittaa myös, että ymmärtää loukanneensa toista ja lupaa samalla, ettei toista virhettään.

3. OKEI: Kiusatun tulee pyrkiä antamaan anteeksi ja jättää asia siihen. Painolastina olevaa taakkaa ei kanneta anteeksi antamisen jälkeen perässä, vaan tavoitteena on opetella uudenlainen toiminta ja ajattelumalli.

4. YHTEISTYÖN VOIMA: kolmen askeleen jälkeen tilanne käydään kertomassa aikuiselle, kuten valmentajalle tai vanhemmalle, joka varmistaa, että kaikki kolme askelta on käyty läpi ja asia on saatu sovittua. Aikuinen varmistaa, että sinä muistit sanoa ”SEIS” ja sinulta pyydettiin ”ANTEEKSI” ja

sinä ”ANNOIT ANTEEKSI”. Tilannetta tarkkaillaan ja tarvittaessa keskustellaan mm. treenikavereiden, huoltajien, valmentajien, seurajohdon, päävalmentajan, valmennuspäällikön jne. kanssa.

Aikuinen toimii tilanteessa siis lasten ja nuorten tukena, mutta ei ala ratkaista lasten välistä tilannetta itse, vaan alkusysäys sopuun lähtee suoraan lapsista. 

 

Miten turva-askeleita ja SoPu-toimintaan voidaan opetella omassa seurassa?

Turva-askeleet olisi hyvä käydä läpi kaikilla tasoilla ja sopia koko seuran yhteisiksi pelisäännöiksi ja toimintamalliksi. Tällöin keskusteluun ja sääntöjen sopimiseen tulisi ottaa niin voimistelijat, valmentajat, tuomarit, vanhemmat kuin seuran toimihenkilötkin. Kun säännöt ovat yhteiset, rohjetaan paremmin sanoa esimerkiksi myös väärin toimivalle valmentajalle, toiminnanjohtajalle tai vanhemmalle. Kimmokkeena keskustelle voidaan käyttää seuran lasten ja nuorten omia kuvia ja videoita tai voitte ottaa käyttöön naisten telinevoimistelun, Minorit-valmennusryhmäläisten (Jyvon, EsTT:n ja STVK:n) tekemiä lyhyitä ja rohkaisevia videoita kiusaamisen vastaiseen toimintaan.

 

 

SoPu käyttöön myös leireillä ja koulutuksissa

Voimistelun lajikulttuurissakin esiintyy kiusaamista. Se on usein pientä eikä niin näkyvää. Harjoituksissa tai leireillä on koettu vähättelyä, sivuun jättämistä tai ikäviä katseita. Toisinaan kiusaaminen näkyy ja kuuluu ikävänä puheena tai somessa härnäämisenä. Lisäksi juoruilu tuntuu monen voimistelijan mielestä todella pahalta ja siksi asialle ei voi ummistaa silmiä vaan on tarttuva tekoihin.

 

SoPu-toiminnalla pyritään vaikuttamaan lasten ja nuorten aktiiviseen puuttumiseen kiusaamistilanteen kitkemiseksi. Toimintamallia tullaan esittelemään monien lajien leiritoiminnan yhteydessä sekä koulutus- ja tutortoiminnan kautta. Toivottavasti toiminta laajenee myöhemmin myös muiden lajiliittojen toiminnan piiriin, jotta urheilussa esiintyvä kiusaaminen vähenee.

 

Lisätietoja:

Marja Räisänen, erityisopettaja ja naisten telinevoimistelun edustaja Voimisteluliiton hallituksessa marjaraisa(at)gmail.com

Liisa Lappalainen, (@voimistelu.fi), osaamisen kehittäjä, Suomen Voimisteluliitto

 

Kuva: ©Milla Vahtila