In Memoriam – Raili Savolainen

20.12.2019 |

Raili Savolainen - Vantaan voimisteluseuran ensimmäinen puheenjohtaja

 

Vuosikymmeniä voimistelun eteen ahertanut Raili Savolainen menehtyi 26. marraskuuta Vantaalla arvostettavassa 90 vuoden iässä. Savukoskella 28.3.1929 syntynyt Raili Savolainen teki työuransa Suomen Naisten Liikuntakasvatusliitossa, sittemmin Suomen Voimisteluliitossa.

Yhteensä työvuosia Savolaiselle kertyi yli 30 liiton erinäisissä tehtävissä. Savolainen toimi liitossa muun muassa kouluttajana, toimistopäällikkönä ja viimeisinä vuosinaan seurakonsulttina. Kunniajäseneksi Savolainen kutsuttiin vuonna 1999. Lähellä Savolaisen sydäntä oli erityisesti seura- ja kiltatoiminta. Savolaisen omaiset kertovatkin, että kiltatoiminta ja sen kuulumiset kiinnostivat edesmennyttä Raili Savolaista aina viimeisiin päiviin saakka.

Savolainen ahersi voimistelupiireissä myös luottamustehtävissä. Hänellä olikin merkittävä rooli Vantaan voimisteluseuran syntymiseen reilu 40 vuotta sitten.  Tuohon aikaan Vantaanlaaksossa elettiin vahvaa kasvun kautta ja tekijäluonteinen Savolainen tovereineen toivat voimistelullista virtaa seudun tarpeeseen.

1970-luvun puolivälissä Savolainen ryhtyi pitämään Vantaanpuistossa kerrostalon kellarissa voimistelutunteja. Mukaansa tunneille hän oli ottanut oman levysoittimensa sekä joukon lp-levyjä. Sieltä syntyi yhteisöllinen kipinä, joka johti Vantaan voimisteluseuran syntymiseen syyskuussa 1976.

Seuran perustamiskokouksessa puheenjohtajaksi valittiin Raili Savolainen, jäseniä vuoden loppuun mennessä oli saatu 118 kappaletta ja joukko siirtyi voimistelemaan kellarista koulun  tiloihin. Savolainen jatkoi voimistelutuntien pitämistä luottamustehtävänsä ja päätyönsä lomassa. Vantaan naisvoimistelijoiden toiminta lähti heti ripeään kasvuun, seuraan oli saatu 70-luvun loppuun mennessä jo yli 300 jäsentä. Vuonna 1984 seuran jäsenmäärä ylitti tuhannen jäsenen rajapyykin, seuran tarjoama voimistelu oli ohessa myös monipuolistunut. Vuonna 1987 Savolainen luopui puheenjohtajuudesta, mutta voimistelu pysyi naisen matkassa aina loppuun saakka.

Voimistelu oli Raili Savolaiselle sekä työ että harrastus. Sen ympärille syntynyt ystäväpiiri oli tärkeä ja tiivis. Perhe, puoliso ja poika perheineen, oli kuitenkin se elämän isoin ilo. Eläkkeelle jäätyään Savolainen hoitikin sisukkuudella vuosien ajan puolisoaan omaishoitajana. Raili Savolaista kuvaavat hyvin adjektiivit sisukas, aikaansaava ja tekijä. Hän oli taidokas organisoimaan erinäisiä asioita, Savolainen ei jäänyt missään tilanteessa toimettomaksi. Nainen nautti siitä, että hän sai itse tehdä ja hoitaa asiat huolella. Hoivakotiin siirtyessään luopuminen kaiken organisoimisesta olikin hiukan haastavaa, mutta Savolainen arvosti valtavasti sitä, että hoivakodissa hänestä pidettiin hyvää huolta.

Voimisteluväen, ystävien ja tuttavien lisäksi Raili Savolaista jäivät kaipaamaan poika perheineen.

 

 

Kirjoittaja Anne Lius-Liimatainen

(Teksti on rakennettu yhteistyössä omaisten kanssa)