2. Tason valmentajakoulutuksista virtaa valmennukseen

26.11.2019 |

2. tasolla oppia haetaan naisten ja miesten telinevoimistelussa, joukkuevoimistelussa sekä rytmisessä voimistelussa. Uutena lajina 2. tasolla alkoi myös akrobatiavoimistelu. Julia Liitola, Turun Urheiluliitosta toimii seurassaan akrobatiavoimistelun lajivastaavana ja on mukana lajin ensimmäisessä 2. tason koulutuksessa. ”Odotan koulutukselta oman valmennustaidon kehittämistä valmennuksen kaikilla osa-alueilla ja haluan oppia oikeita suoritustekniikoita ja voimistelijoiden oikein avustamista. Lisäksi haluan saada lisää vinkkejä harjoitusvuoden suunnitteluun, seurantaan ja hallintaan”, summaa Julia toiveitaan ennen ensimmäistä koulutuspäivään.

Voimisteluliiton koulutustoiminnan tavoitteena on lisätä valmentajien osaamista niin teoria kuin käytännöntasolla sekä vaikuttaa positiivisen lajikulttuurin kehittämiseen, jossa myös valmentajan arkioppiminen on tehokasta ja toimivaa. Arkea tukevan oppisen avulla varmistetaan jatkuvan oppimisen ja kehittymisen mahdollisuudet niin koulutuksen aikana kuin sen jälkeenkin.

Osallistava oppiminen tarkoittaa toimintatapoja, joissa koulutuksien antia viedään valmentajan arkeen. Apuna käytetään työtapoja, joissa valmentajan itsensä kehittämisen taidot kehittyvät. Koulutusprosessin aikana reflektoidaan omaa toimintaa ja pyritään tunnistamaan omaa osaamista. Tavoitteena on myös osaamisen jakaminen ja vertaispalautteen hyödyntäminen. ”Kun annat palautetta toiselle opiskelijalle, tulet itseasiassa itsekin miettineeksi, mikä asiassa on keskeistä ja mikä on sitä ydin osaamista, mitä tulisi hallita ja se opettaa niin palautteen antajaa kuin vastaanottajaa”, toteaa osaamisen kehittäjä Liisa Lappalainen.

Koulutuksissa korostuu myös verkostoitumisen merkitys

Valmennusosaamisen kartoituksessa keväällä 2018 valmentajien osaamistarpeiksi voimavarojen, suunnittelutaitojen ja lajitaitojen rinnalle nousivat verkostoituminen, tiimityössä kehittyminen sekä sidosryhmäyhteistyö. ”Verkostoitumiseen koulutukset ovat oivallisia tapoja kohdata kollegoja muista seuroista”, kuvailee Lappalainen. Ammatillinen verkostoituminen kannattaa oman osaamisen kehittämisen, ammattitaidon ylläpidon ja tiedon välittämisen kannalta. Vertaistuki ja mahdollisuus keskustella toisten kanssa valmennuksesta ja sen haasteista on tärkeä voimavara arjessa. ”Ja usein se, että toinen ymmärtää samoja haasteita, joita valmentajana kohdataan, riittää”.

Jenni Grönroos lähti mukaan 2. tasolle tavoitteenaan kehittyä valmentajana. ”Naisten telinevoimistelun lajitaustaa minulla on takana voimistelijana, mutta haluan kehittyä nyt myös valmentajana. On kiva päästä myös verkostoitumaan muiden valmentajien kanssa”, kuvailee Jenni Espoon telinetaitureista.

Suomalainen valmennusosaamisen malli tutuksi

2. tason koulutus pohjautuu Suomalaiseen valmennusosaamisen malliin, jossa huomioidaan vahvasti kokonaisvaltainen valmennus niin urheilijan kuin valmentajan näkökulmasta. Lisäksi keskitytään taito- ja tekniikkaharjoitteluun, fyysiseen harjoitteluun, yhden harjoitusvuoden kokonaishallintaan ja pitkäntähtäimen suunnitteluun. Myös psyykkinen valmennus ja vuorovaikutus asiat kuuluvat kiinteästi koulutuksen oppisisältöihin. Kokonaisuudessaan koulutus on 100h.

 "Lähdin koulutukseen valmentajakavereiden suosituksesta ja siksi, että tähän vaiheeseen valmennusuraa koulutus tuntui ajallisesti oikealta”, kuvailee telinevoimistelun valmentaja, Ida Vänttinen Savonlinnan Voimistelusta ja liikunnasta. Ida on pohjakoulutukseltaan liikunnanohjaaja sekä personal trainer. Odotan sekä paljon uutta, että jo opittujen asioiden kertaamista, sillä aina voi saada jotain uutta näkökulmaa, ahaa-elämyksiä sekä virkistää ajatuksia.”

 

HUOM, jos sinua kiinnostaa kouluttautuminen 2. tasolla, niin seuraavat kurssit käynnistyvät vuonna 2021 eli seuraa kurssikalenteria ja ilmoittaudu mukaan, kun kurssit aukeavat 2020 loppuvuodesta.