Tuomari ei ole koskaan valmis

7.5.2019 |

Voimistelu-lehdessä 3/2016 julkaisimme artikkelin suomalaisista supertuomareista ja heidän ajatuksistaan voimistelusta sekä tuomaritoiminnasta.

Tuomari ei ole koskaan valmis

Alkuperäinen teksti: Nina Ranta-Lankila

 

Kuvittele voimistelukilpailut ilman tuomaristoa. Ei samanlaista jännitystä suoritusten onnistumisesta, ei piste-erojen vahtimista, ei kutkuttavaa tunnetta vatsanpohjassa ennen viimeisten pisteiden julkistamista, ei palkintojenjaon ikimuistoista tunnelmaa.

Tuomareilta odotetaan paljon. Pisteet tulee antaa tarkasti, nopeasti, puolueettomasti ja perustellusti. Paperille täytyy parissa sekunnissa kirjata liikkeiden symbolit ja suoritusvähennykset, jotka täytyy osata ulkoa. Asioita ei ehdi jäädä miettimään kahta kertaa, sillä seuraava liike on jo käynnissä. Päivä voi olla pitkä, ja kilpailun aikana täytyy pitää kiinni aamulla asettamastaan linjasta: päivän ensimmäisen ja viimeisen voimistelijan täytyy saada sama kohtelu. Saman lajin sisällä voi olla useampia erilaisia sarjoja, ja kansallisella tasolla tuomarin pitää hallita koko luokkajärjestelmä. Luotto omaan tekemiseen korostuu tuomarin työssä.

”Tätä täytyy rakastaa”

Voimistelutaustasta ja lajituntemuksesta on kiistatta hyötyä aloittavalle tuomarille, mutta kaikkein tärkeintä on intohimo. Tuomarin päivät ovat pitkiä, matkakilometrejä voi kertyä paljon ja lajin kehityksessä täytyy pysyä mukana. Se vaatii käyntejä voimistelusalilla, sääntöjen kertaamista ja videoiden avulla harjoittelua. Sosiaalisuus ja hyvä keskittymiskyky ovat myös hyviä tuomarin ominaisuuksia, vinkkaa Rion olympialaisiin naisten telinevoimistelun tuomaristoon valittu Lisbet Heino.

-”Suurin osa kansainvälisistä NTV-tuomareista on entisiä maajoukkuevoimistelijoita tai valmentajia, mutta on hyvä muistaa, että hyvästä voimistelijasta tai valmentajasta ei välttämättä tule hyvää tuomaria. Kuka tahansa, jolla on riittävän kova intohimo lajiin ja tuomarointiin voi kehittyä hyväksi tuomariksi”, Heino kannustaa.

17-vuotias Emma Kurki kävi ensimmäisen TeamGym tuomarikurssinsa viime syksynä. Kurki lähti mielellään kurssille, sillä perusteellinen sääntöihin tutustuminen kehitti häntä myös valmentajana.

-”Haastavinta TeamGymin tuomaroinnissa on jokaisen virheen huomaaminen, sillä voimistelijoita on niin monta. Trampetilla ja volttiradalla suoritusten tempo on lisäksi kova. Parasta onkin se, kun tuomarointi tuntuu luonnolliselta ja omat pisteet ovat linjassa muiden kanssa”, Kurki kertoo.

Suomen supertuomarit

Kurjen puheesta paistaa virheettömyyteen pyrkiminen ja kehittymisen halu. Molemmat luonteen piirteitä, jotka löytyvät useammaltakin suomalaistuomarilta. Heli Lemmetty kuuluu Euroopan voimisteluliiton UEG:n TeamGym-komiteaan, ja on mm. kouluttanut lajin kansainvälisiä tuomareita. Hän kertoo, että suomalaisten TG-tuomareiden maine maailmalla on tahraton.

-”Tuomareihimme luotetaan ja heidän ammattitaitoaan arvostetaan. Ylituomaripaikoilta löytyy säännöllisesti tuomareitamme. Syynä lienee ihan perisuomalainen rehellisyys ja sääntöjen noudattaminen, pedantti ammattimainen asenne, jolla meillä tuomarointiin suhtaudutaan”, Lemmetty kiittelee.

Saman on huomannut myös Heino.

-”Meillä on Suomessa hyvä tuomarijärjestelmä ja tuomarimme ovat hyvin koulutettuja. Olemme tutkineet muiden maiden tuomarointijärjestelmiä, ja ottaneet niistä vinkkejä luodessamme arvosteluohjeita niin pakollisiin kuin omavalintaisiin luokkiimme. Hyvät kontaktit muiden maiden tuomareiden kanssa ovat auttaneet meitä luomaan hyvin toimivan järjestelmän Suomeen."

Tuomarina vaikka olympialaisiin asti

Tuomarin polkua voi kulkea pitkälle lajin parissa ja matkalla on tarjolla upeita kokemuksia. Sen tietää myös Saila Pitkänen, joka tuomaroi rytmistä voimistelua Lontoon olympialaisissa 2012. Pitkänen valittiin myös Rion tuomaristoon, mutta paikka peruuntui Suomen saatua voimistelijaedustus kilpailuihin. Rytmisessä voimistelussa olympialaisiin valitaan tuomarit neutraaleista maista, eli maista, joista kilpailuun ei osallistu urheilijoita.

Arvostelulajissa puolueellisuuskysymyksiä voisi spekuloida loputtomiin, joten sääntö on hyvin ymmärrettävissä. Onhan kuitenkin niin, että niin kauan kuin tuomaroinnin suorittavat ihmiset, on mielipide-eroja ja mahdollisuus virheisiin olemassa. Kuitenkin esimerkiksi miesten telinevoimistelussa sääntö on olemassa vain telinefinaaleiden E-tuomaripaikkojen osalta, ja siksi suomalaistuomari Topi Taskinen pystyi tuomaroida Riossa miesten telinevoimistelua, huolimatta siitä, että Oskar Kirmes oli kilpailemassa.

-”Haastavinta on ehkä se, kun kaikki ei ole aina ihan mustavalkoista. Ehkä jonain päivänä meillä onkin koneet tai robotit, jotka arvioivat tarkasti, kuinka monta astetta piruetti pyörii tietyssä asennossa, ovatko jalat hypyssä auenneet tarpeeksi tai onko tasapainoasento ollut riittävän pysäytetty”, Pitkänen tuumii.

Harjoittelu onkin tärkeää, ja onneksi apuna on esimerkiksi YouTube. Internet ja sosiaalinen media auttavat paitsi kehittämään omaa ammattitaitoa, myös pysymään kartalla kansainvälisen kentän tapahtumista. Yhteydenpito kansainvälisiin kollegoihinkin on nykyään yhtä helppoa kuin kotimaassa asuviin tuomarikavereihin.

-”Vuosien varrella olen saanut ystäviä muista maista. On mielenkiintoista huomata, että maailmalta löytyy samanhenkisiä ihmisiä, joilla on samanlainen innostus naisten telinevoimisteluun ja tuomarointiin”, kiittelee Heino.

Tuomari on ystävä

Tuomarin tehtävä on löytää ohjelmasta paitsi hyväksytysti suoritetut liikkeet, erityisesti myös virheet. Osassa lajeista on käytössä myös bonuksia, joten positiivistakin palautetta pääsee antamaan. Vaikka työtä tehdäänkin lähinnä virheiden kautta, tuomaripöydän takana toivotaan voimistelijoille vain hyvää. Heinon ja Pitkäsen mielestä yksi tuomaroinnin parhaista puolista onkin nähdä voimistelijoiden kehittyminen ja onnistuminen.

-”Viimeiset pari olympiadia omaa mielenkiintoani on pitänyt yllä erityisesti Suomen vahva nousu rytmisessä voimistelussa. Sillä tiellä on ollut erittäin mielenkiintoista olla mukana”, Pitkänen kertoo.

Tanssillisessa voimistelussa tuomaristo antaa myös kirjallisen, kannustavan ja kehittävän palautteen jokaisesta ohjelmasta. Lajin parissa vaikuttava Marja Kallioniemi alleviivaakin sitä, kuinka tuomaritoiminta kehittää voimistelijoita ja lajia kokonaisuudessaan.

-”Vahva, oikeudenmukainen, osaava ja kannustava tuomarityöskentely tukee valmentajien työtä ja antaa parhaimmillaan paljon eväitä joukkueen tulevaan valmennukseen ja kehittämiseen”, Kallioniemi sanoo.

Valmennus ja tuomarointi kulkevatkin käsi kädessä. Siitä ovat samaa mieltä kaikki tätä juttua varten haastatellut henkilöt. Kilpavoimistelijoita valmentavan täytyy tuntea lajin säännöt, jotta valmennusta viedään varmasti haluttuun suuntaan ja sarjat suunnitellaan oikein. Eikä tuomarikortin hankintakaan ole yhtään hullumpi ajatus.

-”Valmentajillekaan ei mielestäni ole huono juttu välillä katsoa omaa urheilijaa tuomaripöydän takaa kilpailuympäristössä ja -tilanteessa. Siinä varmasti hieman eri tavalla kirkastuu, mitä urheilijan vahvuuksia kannattaa korostaa, mahdollisuudet ja tärkeimmät kehityskohdat”, Pitkänen vinkkaa.

 

Tule näkemään Suomen huippuvoimistelijat sekä -tuomarit työssään kaikkien voimistelulajien SM-kilpailuihin Turkuun 24.-26.5. Lue lisää www.voimistelunsmkilpailut.fi