Urheiluseuratoiminta kiinnostaa yhä lapsia ja nuoria

5.2.2019 |

Lasten ja nuorten liikuntakäyttäytyminen Suomessa (LIITU) -tutkimus avaa silmiä lasten ja nuorten liikkumiseen sekä liikkumattomuuteen. Myös voimisteluseurat voivat saada vinkkejä lasten ja nuorten toiminnan suunnitteluun tutkimustuloksista, joista selviää esimerkiksi se, mitä nuoret pitivät tärkeänä liikunnassa ja urheilussa vuonna 2018.

 

Vuonna 2018 toteutetusta Lasten ja nuorten liikuntakäyttäytyminen Suomessa (LIITU)- tutkimuksesta selviää, että vain kolmasosa lapsista ja nuorista liikkuu suositusten mukaan, eli vähintään tunnin reippaasti tai rasittavasti jokaisena päivänä. Tutkimuksen mukaan liikunnan määrä vähenee, ja paikallaanolon määrä lisääntyy iän myötä. Samanlaisia tutkimustuloksia saatiin jo aikaisemmassa, vuoden 2016 LIITU -tutkimuksessa. Tähän ei niin positiiviseen tulokseen voidaan vielä lisätä ikävä fakta, että lapset ja nuoret löysivät liikunnasta vähemmän merkityksellisiä asioita vuonna 2018 kuin aiemmissa tutkimuksissa.

LIITU -tutkimuksesta löytyy myös paljon toivoa herättäviä asioita kuten se, että hieman yli puolet kaikista lapsista ja nuorista liikkui urheiluseuran järjestämissä tapahtumissa vähintään kerran viikossa. Noin joka toisena päivänä urheiluseurojen toimintaan osallistui 21 % kaikista lapsista ja nuorista. Joka viides osallistui urheiluseurojen toimintaan hyvin usein, 4–7 päivänä viikossa.

- "Voimisteluseuroilla onkin ensiarvoisen tärkeä paikka sytyttää ja ylläpitää innostuksen kipinää liikuntaan ja urheiluun. Nyt tiedetään, että lapset ja nuoret viihtyvät liikkuessaan seuroissa, mutta edelleen haasteena on houkutella ja motivoida nuoria liikuntaharrastuksien pariin. Sekä Voimisteluliitossa että voimisteluseuroissa olisikin tärkeää pysyä ajan hermolla ja pohtia mikä tai mitkä seikat motivoivat lapsia ja nuoria voimistelun pariin sekä kysyä lapsilta ja nuorilta itseltään mikä saisi heidät liikkumaan enemmän", kommentoi lasten ja nuorten voimistelun kehittäjä Satu Åkerlund

Tuloksista kävi ilmi myös se, että kilpailemista tai esiintymistä pitää tärkeänä vain viidesosa kysymyksiin vastanneista. Edellä mainittuun viitaten Åkerlund pohtiikin

- "Voisiko voimisteluseurojen tarjontaa yhä monipuolistaa siten, että seurapolulla olisi runsaammin mielekästä ja tavoitteellista toimintaa myös ilman kilpailu- tai esiintymisputkea?"

Urheiluseurassa liikkuminen väheni iän myötä: 9-vuotiaista 62 prosenttia liikkui urheiluseurassa vähintään kerran viikossa, 11-vuotiaista hieman yli puolet, 13-vuotiaista alle puolet ja 15-vuotiaista reilu kolmannes. Tämä nostaakin esiin kysymyksen, mitä voisimme seuroissa tehdä toisin, jotta mahdollisimman moni lapsi ja nuori pysyisi harrastuksessaan mukana tai pystyisi aloittamaan harrastuksen vielä nuoruusvaiheessa.

- "Voimistelu on elinkaarilaji ja voimisteluseuroilla on tarjolla runsaasti erilaista toimintaa eri ikäisille harrastustoiminnasta tavoitteellisempaan toimintaan. Meillä on jo nyt hyvä tilanne, koska voimisteluseuroissa voivat lapset ja nuoret voimistelukoulun ja voimistelun lajien lisäksi myös mm. harrastaa tanssia, Freegymiä, trikkausta ja parkouria sekä montaa muuta eri liikuntamuotoa", Åkerlund kiittelee seurojen toimintaa.

Kuten edellä kirjoitettiin niin liikkuminen vähenee iän lisääntyessä. Sen vuoksi merkitykselliseksi nousevat asiat, joita 11-15-vuotiaat kyselyyn vastanneet pitivät tärkeimpinä asioina liikunnassa:

·        Tärkeimpiä asioita liikunnassa ovat 11–15-vuotiaille

o   parhaansa yrittäminen

o   ilon ja hyvän olon saaminen

o   uusien taitojen oppiminen

Voimisteluseurojen vuositilastoista on nähtävillä putoaminen harrastuksesta samankaltaisessa ikähaarukassa.

- ”Nämä voivat olla myös ydinkysymykset seuroille, jotka miettivät uuden harrastustoiminnan käynnistämistä ko. ikäryhmälle tai miettivät putoavatko harrastajat teinivuosiin saavuttaessa. Lapsia ja nuoria voisi ottaa enemmän mukaan toiminnan suunnitteluun ja toteuttamiseen. Silloin teemme ainakin lasten ja nuorten näköistä, ja heidän toiveisiinsa vastaavaa toimintaa voimistelun saralla”, Åkerlund kannustaa. 

Tutkimuksesta vastaava apulaisprofessori Sami Kokko Jyväskylän yliopiston liikuntatieteellisestä tiedekunnasta on todennut, että vähän liikkuville tulee tarjota heitä kiinnostavia matalankynnyksen liikuntamuotoja. Samalla Kokko kannustaa, että tällä hetkellä paljon liikkuvien osalta toimet tulee suunnata siihen, että liikkuminen ei vähenisi iän myötä.

Kokon sanoihin on hyvä samaistua! Niin Voimisteluliitolla kun sen jäsenseuroilla on yhteinen tavoitetila kohdata myös vähemmän liikkuvia lapsia ja nuoria. Seuroissa ympäri Suomea on jo tällä hetkellä erilaisia voimistelun ”matalankynnyksen” ryhmiä,  Voimisteluliiton Liiku mun kaa- hanke tekee aktiivista työtä koulujen ja oppilaitosten kanssa liikuttaakseen kaikki lapsia ja nuoria myös kouluajalla tai koulun jälkeen.

Lasten ja nuorten liikuntakäyttäytyminen Suomessa (LIITU)- tutkimus esittelee 7-, 9-, 13- ja 15-vuotaiden liikkumista ja paikallaanoloa sekä näihin yhteydessä olevia tekijöitä. Tiedot on saatu kyselytutkimuksin sekä liikemittareita hyväksi käyttäen.

Tutustu LIITU-tutkimukseen