Kaarina Karin jäljillä: Perintönä pyrkimys parempaan

20.12.2018 |

Julkaisimme Voimistelu-lehdessä 4/2018 artikkelin Kaarina Karista, joka luotsasi Suomen Naisten Liikuntakasvatusliittoa (SNLL) yli 30 vuotta. SNLL:sta tuli matkan varrella Suomen Voimistelu ja Liikunta, SVoLi ja se yhdistyi miesten Voimisteluliittoon 2000-luvun alussa, lopputuloksena nukuinen Suomen Voimisteluliitto ry. Kaarina Karin syntymästä on kulunut tänä vuonna 130 vuotta, jonka kunniaksi julkaisemme artikkelin nyt myös verkossa.

 

Kaarina Karin jäljillä: Perintönä pyrkimys parempaan

Teksti: Sanna Yli-Patola

 

Jos astuisin sisään kahvilaan ja tapaisin tämän pääjutun haastateltavan, kiinnittäisin erityisen tarkasti huomiota siihen, että katson silmiin kätellessäni, kädenpuristukseni olisi jämpti mutta ei liian tiukka ja polvet niiaa niksauttaisivat kättelyn yhteydessä. Mielikuvitushaastateltavalleni Kaarina Karille hyvät käytöstavat olivat tärkeä asia. Mutta niin kunnioitettavat ovat hänen ansionsa, että kohteliaan ensivaikutelman tekeminen tulisi automaattisesti. Jos olisin saanut kunnian tavata hänet.

Kaarina Kari, ystävien kesken ”Kaija”, kuoli 94-vuotiaana vuonna 1982, samana vuonna, kun minä synnyin. Tänä vuonna Kaarina Karin syntymästä tulee 130 vuotta ja on aika tutustua tarkemmin tähän suomalaisen liikuntakasvatuksen uranuurtajaan.

Ensimmäisten joukossa

Kaarina Kari syntyi vuonna 1888 Suomen suurruhtinaskuntaan, jota hallitsi Venäjän keisari Aleksanteri III. Neljän vuoden ikäisenä Kaarina menetti isänsä. Yksinhuoltajaäidin luotsaamassa perheessä talous oli usein tiukalla, ja Kaarina oppi nuoresta lähtien työnteon merkityksen. Nykymaailmassa Karin perhe olisi saanut Kelan etuuksia ja sosiaali- ja terveysviraston toimeentulotukea, mutta maailmankuva ja suomalainen hyvinvointivaltio oli 1900-luvun alussa toisenlainen.

Lapsuuden lähtökohdista huolimatta, tai kenties niistä johtuen, Kaarina Kari eli rikkaan elämän. Tässä muutamia poimintoja hänen elämästään:

- Kaarina Kari pääsi ylioppilaaksi Tampereen tyttökoulun jatkoluokilta 1907. Tämä tapahtui vain kuusi vuotta sen jälkeen, kun naisilta oli poistettu yliopisto-opintoihin aikaisemmin vaadittu erikoislupa.

- Helsingissä Kari opiskeli unelma-ammattiinsa voimisteluopettajaksi, ja teki elämänsä tätä työtä, missä häntä arvostettiin suuresti. 34-vuotiaana Kaarina Kari valittiin Suomen Naisten Liikuntakasvatusliiton (SNLL) puheenjohtajaksi ja tässä asemassa hän oli 66-vuotiaaksi saakka.

- 37-vuotiaana Kari oli lukenut myös työnsä ohessa itsensä lääkäriksi. Tällöin lääkäriopinnoissa oli vain kaksi naista. Näistä toinen Kaarina Kari.

- 45-vuotiaana hän oli ystäviensä kanssa ensimmäiset Suomen puolelta Haltille nousseet retkeilijät. Tämän Kaarina Kari teki vuonna 1933 yhdessä Anna Lehtosen ja Inkeri Arajärven kanssa.

- 61-vuotiaana Kaarina Kari oli perustamassa Kisakallion urheiluopistoa.

Olisi siis vaikeaa olla niiaamatta, edes mielikuvituksessa, kun tällaisen teräsrouvan kohtaisi.


Kaarina Kari luotsasi Suomen Naisten Liikuntakasvatusliittoa yli kolmekymmentä vuotta.

Jumppapalloilla ryhtiä koulutyöskentelyyn

Kaarina Kari on melkein jo legenda suomalaisessa voimistelussa. Hän saapui parikymppisenä junantuomana Hämeestä Helsinkiin tavoitteenaan voimisteluopettajan tutkinto. Nykyään Karin opinnot vastaisivat mitä todennäköisemmin liikunnanopettajan tutkintoa, ja Kari saikin 1969 Jyväskylän yliopiston liikuntatieteellisen tiedekunnan kunniatohtorin arvonimen.

Kaarina Kari toimi Helsingin Naisvoimistelijoiden ohjaajana jatko-opintojensa aikana, ja teki sijaisuuksia ja pätkätöitä voimistelunopettajana. Kunnes 1927, pari vuotta lääkäriksi valmistumisen jälkeen, hän sai vakituisen työn voimistelun ja terveystiedon lehtorina sekä koululääkärinä Helsingin tyttönormaalilyseosta.

Kaarina Kari näki tärkeänä niin sisäisestä ja ulkoisesta ryhdistä huolehtimisen, siinä missä myös kansalaistaitojen eli hyvien tapojen ja työn kunnioittamisen. Ryhdin parantamiseksi hänen voimistelutunneillaan harrastettiin runsaasti heittoja, ja oppilaiden istumista seurattiin ja istumapaikkoja vaihdeltiin. Nykypäivänä Kaarina Karin luokassa istuttaisiin mitä todennäköisemmin jumppapalloilla tai seisottaisiin sähköpöytien äärellä, eikä kenelläkään olisi vakituista työskentely- tai istumapaikkaa. Kuulostaako tutulta?

Opetustyössään Kari kokeili ja toteutti uusia asioita, jota eivät vielä olleet ajan koulukulttuurissa tunnettuja. Hän kirjoitti itse puuttuneita oppikirjoja terveystietoon; loi ja kehitti uudenlaista opetussuunnitelmaa, ottaen esimerkiksi terveystiedon tunneille teorian sijaan käytännön harjoituksia.

Kansalaisaloitteita ja aktiivista roolia yhteiskunnassa

Kaarina Karin aloitteesta Suomessa myös vietetään hiihtolomaa.

Kaarina Kari aloitti lääkäriopintojensa jälkeen tohtori-opinnot tutkimalla miten loman vietto vaikuttaa oppilaiden suorituskykyyn, mutta tämä tutkimus jäi kesken. Ruotsissa vieraillessaan Kari pääsi oman kokemuksen kautta huomaamaan, miten levännyt ja virkistynyt olo oli koululaisten pääsiäislomalla pohjoisessa vietetyn hiihtoretken jälkeen.

Tämän mallin hiihtoretkistä Kari toi Suomeen 1929 ja ryhtyi ajamaan hiihtolomaa.

”Olisi suotavaa, että Kouluhallitus sopivaan aikaan talven aikana järjestäisi 3-4 päiväisiä hiihtolomia, jolloin kaikki oppilaat olisivat velvollisia lähtemään opettajiensa kanssa yhteiselle hiihtoretkelle.”

Tahko Pihkala sai lopulta ajettua Kaarina Karin esiin nostaman hiihtoloman käytäntöön, mutta nykypäivänä Kaarina Kari olisi ollut kansalaisaloitteen tekijä, joka käynnisti prosessin.

Kari kantoi oman vastuunsa yhteisöstään ja ympäröivästä yhteiskunnasta.

Hänellä oli aktiivinen rooli rakentaa parempaa yhteiskuntaa ympärilleen. Hän ei arastellut tarttua toimeen, oli kyseessä sitten sota-ajan kunta Laatokan Karjalassa, jossa hän lääkärinä toimiessaan kipusi tarvittaessa papin pönttöön pitämään jumalanpalveluksia, tai pyrki liikuntakasvatuksensa kautta kohottamaan suomalaisten yleistä terveyttä ja ryhtiä.

Kaarina Kari otti käyttöön sanan terveyskasvatus ja kehotti juomaan kylmää vettä aamuisin, nukkua ikkuna auki ja käydä säännöllisillä kävelylenkeillä. Kaarina Kari tiesi yhteiskuntavastuunsa, eikä arastellut tuoda omaa panostaan ihmisten hyvinvointiin.


Suomen voimistelun suurkisat 1938: Presidentti P.E. Svinhuvud, Carl Emil Mannerheim ja Kaarina Kari.


Aikansa bloggaaja

Ensimmäinen suomalainen radioasema aloitti toimintansa 1923, kun Kaarina Kari oli 35-vuotias. Televisio tuli puolestaan Suomeen 1950-luvulla.

Jälleen Kari oli aikaansa edellä. Hän kirjoitti terveyspakinoita ja piti jo 1929 lähtien radiossa voimistelutunteja ja myöhemmin terveyteen liittyviä esityksiä.

”Nyt koittavat ilon päivät niille monille, jotka jo kauvan aikaa ovat toivoneet saavansa voimistella radion välityksellä.” Nykymaailmassa Kaarina Karilla olisi varmaan terveysliikuntaan erikoistunut blogi ja hän tubettaisi terveyskasvatukseen ja voimisteluun liittyvää sisältöä erilaisten videoiden muodossa.

Innovatiivinen Kari oli jo aikoinaan. Hän kehitti uuden voimisteluvälineen voimavanteen ja kumivannevoimistelun ikääntyvien ihmisten aikuislatistumaa ehkäisemään. Lisäksi Kari on voimistelun Uskollisuuden Kiltojen kantaäiti.

Kari sai 60-vuotisjuhlissaan idean kilta-toiminnasta ja vuotta myöhemmin Kilta oli koko liiton uusi toimintamuoto. Ensimmäinen Uskollisuuden Kilta perustettiin Helsingin Naisvoimistelijoihin, jossa Kari myös itse ohjasi ja voimisteli.

Kiltaan kuuluminen merkitsi uskollisuutta tovereille, yhdistykselle ja koko liitolle. Kiltojen ei ajateltu toimivan vain jäsenten omaksi hyväksi, vaan niiden tuli toimia seuransa nuorten jäsenten tukena ja välittää heille kokemuksiaan ja tietojaan. Yhä edelleen kiltatoiminta on voimisteluseuroissa tätä.

Saattaisimme Kaarina Karin kanssa keskustella haastattelun lopuksi tiukkasävyisesti, mutta leivonnaisistamme nauttien naisten kilpaurheilusta, sillä Karin mielestä kilpaurheilu ei sovi eikä kuulu naisille. Voisimme todeta yhdessä olosuhteiden olevan edelleen polttava keskustelunaihe voimistelussa, olivathan salit ääriään täynnä myös Karin aikaan. Todeta yhdistystoiminnan ja naisten roolin siinä muuttuneen aikojen saatossa, mutta erota kuitenkin sulassa sovussa jatkaen kenties kumpainenkin kohti Kisakalliota ja voimisteluleiriä.

Lähteenä käytetty Irja Kleemolan kirjaa Kaarina Kari – Liikuntaa koko elämä.


Tiesitkö että:

Kaarina Karin johtaessa SNLL:ää, sen hallitus päätti ruveta viettämään erityistä naisvoimistelulla omistettua päivää. Naisvoimistelupäivänä haluttiin osoittaa kunnioitusta suomalaisen naisvoimistelun uranuurtajalle SNLL-liiton perustajalle Elin Kalliolle. Elin Kallion toinen etunimi oli Oihonna, joka 1920-luvun almanakassa vietti nimipäiväänsä marraskuun 14. päivä. Tästä johtuen naisvoimistelupäivä päätettiin viettää vuosittain sinä sunnuntaina, joka on lähinnä tätä merkkipäivää. Nykyään Voimisteluliiton syyskokous järjestetään marraskuun toisena viikonloppuna, kenties juuri Elin ”Mamma” Kallion merkkipäivästä jääneenä ajankohtana.