Liikuntatilat on suunniteltava huolellisesti

12.11.2018 |

Julkaisimme Erkki Tervon kirjoittaman artikkelin voimistelunolosuhteista sekä yhteistyöstä koulujen kanssa Voimistelu-lehdessä 2/2013. Siitä asti ja sitäkin olosuhdetyötä on tehty unelmoiden  ja määrätietoisesti. Voimistelusaleja on alkanut nousta ympäri Suomen, kuten KeurusJumpan sali, jossa Erkki oli jälleen yksi puuhamiehistä.

Liikuntatilat on suunniteltava huolellisesti

Alkuperäisteksti: Erkki Tervo

Voimistelutilojen suunnittelu -opas on laadittu Suomen Voimisteluliiton toimeksiannosta eri voimistelulajien kilpailu- ja harjoittelutilojen suunnittelua varten. Useiden lajien valmennus- ja harrastustoiminta järjestetään koulujen liikuntatiloissa, minkä vuoksi teos sisältää runsaasti ohjeita koulujen liikuntatilojen suunnitteluun. Kun koulut ja voimisteluseurat toimivat hyvässä yhteistyössä salien kalustamisessa, siitä hyötyvät alueen nuorison lisäksi myös aikuisliikkujat.

Opettajat tekevät merkittävän osan työstään liikuntasalissa, josta he muokkaavat vaihtelevia oppimisympäristöjä oppilaiden liikunnallisen toimintakyvyn kehittämiseksi. Eri-ikäiset ja liikunnallisesti eritasoiset oppilaat ovat salissa kuitenkin ryhminä varsin lyhyen ajan, ja se asettaa salin toiminnallisuudelle ja muunneltavuudelle suuria vaatimuksia.'

Liikuntasaliin yhdistettävä telinetila on erityisen hyödyllinen, ja se lisää salin käyttömahdollisuuksia. Telinetila saadaan nopeasti käyttöön avaamalla sitä salista erottava väliseinä. Raskaita telineitä ei tarvitse siirtää erikseen liikuntasalin puolelle, joten toiminnan käynnistäminen ja päättäminen on sujuvaa.

Oppaassa on ohjeet telinetilojen sijoittamiseen ja valmiit mittapiirustukset neljästä erilaisesta vaihtoehdosta. Kokonaan toinen kysymys on, miten päättäjät saadaan hyväksymään kustannuksia jonkin verran nostavat lisäneliöt tilaohjelmaan. Materiaalia asian esittelyyn on Ekin jumppavideoissa Jyväskylän yliopiston moniviestimessä. Kun päättäjät saadaan katsomaan videolta esimerkiksi vammaisten toimintaa telinetilassa, asenteet tulevat myönteisemmiksi. Mikä on hyvää vammaisille, on hyvää myös muille.

Opettajat mukaan suunnitteluun

Opettajien tulee päästä mukaan salien suunnitteluun jo ennen tilaohjelman laatimista. Suunnittelu. ja rakennustoimikunnat ovat pieniä, eikä niissä ole tilaa yksittäisille opettajille. Asiantuntijoita sen sijaan kuunnellaan, ja sille paikalle pääsee olemalla aktiivinen. Taustatiedon hankkiminen on hyvä aloittaa jo ennen varsinaisten suunnittelijoiden valitsemista. Yleisimmin käyttäjiä kuullaan, kun rakennusprojektia käynnistetään ja ensimmäiset luonnokset ovat jo valmiina. Opettajalle, ehkä myös suunnittelijoille, uuden koulun rakentaminen on ainutkertainen projekti, ja välineet käytännöntiedon siirtämisestä suunnittelijoiden käyttöön puuttuvat.

Rakennuspiirustuksista on yksinkertaista arvioida salin kokoa ja pelialueita, mutta jo oheisalueiden toimivuuden arviointi on vaativampaa. Rakennuspiirustukset ovat lisäksi täynnä viivoja, joiden merkitys ei liikunnan- ja luokanopettajan koulutuksella kovin nopeasti aukea.

Suunnittelijat kuulevat rakennuksen valmistuttua ihmetteleviä kysymyksiä ratkaisuistaan. Käyttäjille puolestaan ihmetellään, miksi nämä eivät ole kertoneet asioista aikaisemmin, vaikka on kysytty. Jälkiviisaus on toki helpoin viisauden laji, mutta tärkeämpää on löytää kanavat ja keinot ennalta vaikuttamiseen.

Opettajilta pyydetään myös usein viime tipassa ”huomiseksi pitää saada” -luetteloita saliin sijoitettavista telineistä ja niiden määristä. Aikaisemmin tätä tarvetta ei ollut, koska kouluhallitus oli julkaissut liikuntasalien ensikertaisen kalustamisen ja varustamisen luettelot. Nyt vastuu asiasta on paikallisella tasolla.

Oppaasta löytyvät luettelot liikuntasali-saliin tai jaettavan salin osiin sijoitettavista tavanomaisista kiinteistä telineistä ja niiden määristä. Niitä voidaan käyttää suunnittelun pohjana muistaen, että uusia laitesovelluksia valmistuu jatkuvasti.

Hyvin suunniteltu ympäristö lisää toiminnallisuutta

Sali- ja laitesuunnittelun lisäksi koko rakennuksen ja ympäristön suunnittelu vaikuttaa niin koululiikunnan kuin iltakäyttäjien harrasteliikunnan onnistumiseen. Hyvän yleissuunnittelun merkitys korostuu, sillä suunnittelijat joutuvat ottamaan huomioon salissa järjestettävän kaiken muun toiminnan.

Rakennussuunnittelijat tuntevat hyvin alansa tekniset ohjeet, mutta eivät välttämättä ole liikuntasalien käytön asiantuntijoita. Esimerkiksi tiedossa on, kuinka monta kertaa ilman on vaihduttava tunnin aikana. Ongelma sen sijaan syntyy, kun ylhäälle heitetty voimistelunauha liikkuu ilmavirran mukana virheellisesti suunnitellun ilmanvaihdon vuoksi tai pallot jäävät kiinni ylärakenteisiin. Koulun tunnit voidaan toteuttaa ilman suuria muutoksia päivittäiseen kalustamiseen, mutta iltakäyttäjien tieltä laitteet on saatava nopeasti varastoon. Se on usein ahdas ja vaikeasti käytettävä niin, että isompien telineiden pitäisi olla nivelbussin tapaan keskeltä saranoituja. Voimistelumattoja lukuun ottamatta sellaisia ei vielä taida olla.

Liikennöinnin, erityisesti kuormausreittien suunnittelu, on yksi vaikeimmista asioista. Sujuvat reitit ovat tärkeitä myös harrastajaryhmien siirtymisiin. Toimintaa haittaa, jos jaettavan salin osiin joudutaan kulkemaan toisten salin osien kautta. Kulkuväylien ja muidenkin tilojen suunnittelussa on hyvä olla ennalta yhteistyössä vammaisliikunnan asiantuntijoiden kanssa. Lähiaikoina on valmistumassa myös uusi opas esteettömien sisäliikuntatilojen suunnitteluun. Kulku- ja kuljetusreitin ei tarvitsisi pujotella koulun läpi hissien ja liuskojen kautta, vaan sujuvin reitti voisi löytyä koulun pihalta samalla tasolla sijaitsevaan saliin. Esimerkiksi koululta toiselle siirrettävät jumppakärryn laitteet saadaan sujuvasti saliin saman väylän kautta, jota pitkin sinne siirrytään pyörätuolilla.

Kirjallisuutta

Voimistelutilojen suunnittelu

Arkkitehti Sinikka Muurimäki, Siren Arkkitehdit Oy ja lehtori (emeritus) Erkki Tervo Jyväskylän yliopiston liikuntatieteiden laitos

Julkaisuun on koottu lajikohtaiset voimistelu- ja liikuntatilojen suunnittelu-, varustus- ja mitoitusohjeet. Julkaisussa on mukana harrastevoimistelu ja kilpavoimistelu. Lajeina ovat rytminen-, teline-, trampoliini-, akrobatia- ja joukkuevoimistelu sekä kilpa-aerobic, TeamGym ja vesivoimistelu.

Kirjassa on myös ohjeistettu liikuntatiloihin liittyvien oheistilojen, kuten pukeutumis-, peseytymis-, varasto-, ensiapu-, ja katsomotilojen suunnittelu talotekniset ja akustiset asiat huomioon ottaen. Julkaisusta saa hyvät perustiedot uusien ja peruskorjattavien tilojen suunnittelua varten.

Teoksen ovat laatineet arkkitehti Sinikka Muurimäki Siren arkkitehdit Oy:stä ja lehtori (emeritus) Erkki Tervo Jyväskylän yliopiston liikuntatieteiden laitokselta. Lajikohtaisia ohjeita ovat antaneet Suomen Voimisteluliiton lajiasiantuntijat. Valvovana ja rahoittajana on toiminut opetus- ja kulttuuriministeriö. Opas on ministeriön liikuntapaikkajulkaisu no 103 ja kustantaja Rakennutieto Oy. Se on tilattavissa rakennustiedon kirjakaupasta, www.rakennustieto.fi.