Pienin tavoittein eteenpäin

12.11.2018 |
Voimistelu-lehdessä 4/2010 julkaisimme artikkelin Mira Keräsestä, usean vuoden menestyksekkään kilpauran jälkeen hän päätti tuolloin keskittyä hetkeksi enemmän opintoihinsa. Nykyisin Keränen luotsaa uransa lopettaneiden urheilijoiden tukiverkostoa Seuraava Maali ry:tä sekä työskentelee eduskunnassa avustajana.

Pienin tavoittein eteenpäin

Alkuperäinsteksti: Saija Suominen

Kuvat: Jouko Keski-Säntti

 

Kilpa-aerobicin nelinkertainen Suomen mestari Mira Keränen on tänä syksynä pitänyt kilpailutaukoa ja keskittynyt opintoihin. Huippu-urheilijan tärkeä voimavara on taustatiimi, josta löytyy apua niin fyysiseen kuin psyykkiseen valmennukseen.

Juuri 24 vuotta täyttänyt Mira Keränen on pitänyt syksyn taukoa kilpailemisesta. Kilpa-aerobicia hän ei ole kuitenkaan jättänyt, vaikka suuri osa ajasta onkin kulunut Turun Yliopiston luentotiloissa.

- "Keskimäärin 18 tuntia kuluu yliopistolla ja siihen päälle vielä kotitehtävät," Mira kertoo opintojen viemästä ajasta. Valtio-oppia opiskeleva Mira otti tietoisen tauon kevään kilpailuiden jälkeen ja päätti panostaa opiskeluun.

- "Yliopistossakin haluaisi tehdä kunnolla sen minkä tekee, joten täksi syksyksi valitsin opintoihin keskittymisen."

Kilpa-aerobicia Mira ei ole kuitenkaan jättänyt.

- "Joka viikko edelleen harjoitellaan, mutta nyt opintojen mukaan. Keskimäärin harjoitusmäärä on noin kahdeksan kertaa viikossa, mutta välillä on kiireisempiä viikkoja, jolloin harjoituksia on vain viisi tai kuusi."

Vaikka opintoihin keskittyminen on haitannut harjoittelua, on Mira silti kehittynyt myös urheilijana.

- "Onneksi fyysisen treenejä on suhteellisen helppo sovittaa opiskelurytmiin. Käyn yleensä ryhmäliikuntatunneilla joista haen aerobiseen kestävyyteen harjoittelua tai sitten kuntosalilla. Lajiharjoituksia on kaksi tai kolme viikossa."

 

Taustatiimi tärkeä

Huippu-urheilija nauttii liikkumisesta.

- "Ihan perusliikunnasta lähtee jo ilo urheilla. Sitä on niin pitkän aikaa tehnyt, että se on sellainen prosessi mistä nauttii. Ihmiset ympärillä ovat myös tärkeitä," Mira kiittelee vahvaa taustatiimiään.

- "Taustatiimi on ollut minulle iso tuki. Keväällä kun kilpailin aktiivisesti, siihen kuuluivat Pertti Sahlberg, Päivi Granholm, Hanna Kiviharju ja Sari Mustajärvi."

Pertin vastuulla oli fysiikan kehittäminen ja lajiharjoitukset, Päivi valmensi liikkeitä ja mietti harjoitteluun sekä kisatilanteisiin liittyviä psyykkisiä kuvioita. Hanna vastasi kilpailukoreografiasta ja Sari auttoi aamutreeneissä. Taustatiimin monipuolisesta osaamisesta on ollut Miralle valtavasti hyötyä.

- *"Psyykkisesti oon saanut hyvää tukea ja harjoittelu on ollut aika kokonaisvaltaista. Omana vahvuutenani pidän vahvan taustatiimin lisäksi tasaisuutta fysiikassa."


Työkaluja harjoitteluun ja elämään

Kun lajivalmentaja on myös ammattilainen psyykkisessä valmennuksessa, on siitä voimistelijalle hyötyä. Psyykkinen valmennus ei ole erillinen kokonaisuus, vaan se nivoutuu muuhun harjoitteluun.

- "Hyvin pitkälle psyykkinen valmennus liittyy lajiharjoitteluun, mm. mielikuvaharjoituksia tehdään salilla. Lisäksi keskustelu kuuluu olennaisena osana valmennukseen."

Tavoitteen asettelu on tärkeässä roolissa psyykkisessä valmennuksessa.

- "Asetetaan tavoitteita yksittäiselle harjoitukselle, yhdelle viikolle ja koko kaudelle. Sitten puretaan esimerkiksi, että miten viime kausi meni ja mitä siitä voisi oppia ja tehdä ensi kaudella paremmin," Mira kertoo.

- "Harjoituskaudella viikon tavoitteena saattaa olla esimerkiksi keskittyminen lattiapätkien nilkan ojennuksiin. Lähempänä kisoja taas lähdetään enemmän positiivisuuden kautta, haetaan itseluottamusta kisasuoritukseen," Mira kertoo esimerkkejä psyykkisestä valmentautumisesta.

- "Avainroolissa on keskustelu mun ja päivin välillä, sitä kautta kaikki on lähtenyt. Tavoitteita asetetaan enemmän harjoituksellisesta näkökulmasta."

- "En ole asettanut mitään kokonaistavoitetta urheilijana, tai vastaavaa. Ei olla päästy niin pitkälle," Mira tuumii.

- "Tavoitteenasettelu on tähdännyt puhtaasti suoritustavoitteisiin," Mira tarkentaa.

Tulevaisuuden lisäksi myös mennyttä puretaan ja siitä otetaan oppia. - Aina kauden jälkeen mietitään, miten kausi meni. Tärkeimpinä asioina mietitään yhdessä Päivin ja muiden kanssa, että mitä kaudesta voisi oppia ja mitä voisi tehdä seuraavalla kaudella vielä paremmin.

Psyykkisen valmennuksen työkaluja voi hyödyntää myös muussa elämässä.

- "Kaikilla elämän osa-alueissa tulee onnistumisia ja epäonnistumisia. Koen, että mulla on urheilun kautta paljon hyviä työkaluja, joita pystyn käyttämään niitä kohdatessani," Mira miettii.

Artikkeli on julkaistu alun perin Voimistelu-lehdessä 4/2010.