”Tarvitsisin henkistä sparrausta ja tiimityötaitoja”

9.10.2018 |

Teimme keväällä 2018 valmennusosaamisen arviointia valmentajille ja urheilijoille suunnatulla mittarilla. Mittari oli rakennettu Suomalaisen valmennusosaamisen mallin mukaisesti ja siihen vastasi n. 350 erilaissa toimintaympäristössä toimivaa valmentajaa. Lisäksi valmentajien osaamista arviointiin myös valmennettavien kautta. Yhteensä 311 voimistelijaa vastasi kyselyyn.

Arviointi toteutetaan uudelleen syksyllä 2020, jolloin tarkoituksena on saada selville, onko strategiakauden aikana tehdyt valinnat lisänneet osaamista tai tuoneet esille uusia osaamistarpeita.

3 kehitystarvetta nousi esille lajitaitojen kehittämisen rinnalle

Valmennusosaamisen arvioinnissa valmentajat nimesivät kehitystarpeikseen voimavarat, sidosryhmäyhteistyön ja tiimityön sekä urheilijan kehittämisen kilpailijaksi.

Valmentajien tulisi pitää kokonaisvaltaisesti huolta jaksamisestaan ja omista voimavaroista. Heidän tulisi määrätietoisella toiminnalla pystyä myös lisäämään valmennustoimintaan voimavaroja ja voimaannuttaa voimistelijoita. Valmentajan kuitenkin kokivat, että aina eivät omat voimavarat riitä. Väsymystä, turtumista ja venymistä arjessa on paljon ja voimavarojen riittämättömyys koettiin ahdistavana. Tähän teemaan onkin jo tartuttu ja osaamisen suunnitelmaan on lisätty voimavarakeskeisiä työskentelytapoja.

Valmentajat tunnistivat arvioinnissa osaavansa hyvin lajitaitojen ja -tekniikan opettamisen, mutta nimesivät sen myös kehittämisen kohteeksi, koska lajit kehittyvät ja lajien vaatimukset nousevat vuosi vuodelta. Osaamisen arvioinnissa kävi myös ilmi, että valmentajat tiedostavat, miten itse oppivat tai millaisia oppijoita heidän voimistelijansa ovat, mutta erilaisten kehittymismenetelmien hyödyntämiseen tarvittaisiin lisää tukea.

Vahvuuksiksi ja top osaamiseksi valmentajat nimesivät oman kehittymismotivaation ja halun oppia uutta. Heillä on arvioinnin mukaan kykyä itsearviointiin ja valmennussuhteiden ja ilmapiirin rakentamiseen. Urheiluosaamisessa vahvuutena on hyvät lajitaidot.

 

Valmennusosaamista koulutusten lisäksi

Osaamiskartoituksen mukaan valmentajien mielestä parhaat tavat, kouluttautumisen rinnalla kehittää itseään, ovat itseopiskelu, verkostoituminen ja yhteistyö seuran sisällä ja ulkopuolella ja 59,4% nimesi leiritoiminnan hyväksi ammattitaidon kehittämisen keinoksi.

Mitä nyt?

Osaamiskartoituksen pohjalta on laadittu osaamiskarttaa. Sen pohjalta rakennetaan parhaillaan osaamisen suunnitelmaa, johon määritellään osaamisen tavoitetasot, nykytaso ja osaamisen kehittämistarpeet sekä resurssit ja vastuut kullekin määritellylle osaamisalueelle.

Mitä on osaamisen kehittäminen Voimisteluliitossa?

Se on monialaista kehittymistä, osaamisstrategioiden sekä tarpeiden tunnistamista ja tavoitteellista kehittämistä. Liitossa tutkitaan ja kehitetään yhteistyössä uusia oppimisen tapoja, määritellään tarpeita, asetetaan tavoitteita, tehdään kokeiluja ja jaetaan tuloksia. Tavoitteena on osaavat ja toimivat seurat. Työtä tehdään niin liitto- kuin seuratasolla.

Tällä hetkellä valmentajille suunnitellaan kokemuspasseja, jo olemassa olevan oppimispassin lisäksi ja oman kehittymisen seuraamisen tueksi. Seuratoiminnan esimiehille järjestetään sparrausta sekä koulutusta ja kehityskeskusteluun on tehty tukimateriaaleja, sillä niihin on kohdistunut toiveita valmentajilta. Osaamista kehittämisen keskeisenä lähtökohtana on työssä oppimisen tukeminen ja siksi seurat oppimisympäristöinä ovat erityisen tuen kohteina ja merkittävässä roolissa mm. koulutuslisenssien ja tutortoiminnan kautta.

Lisää osaamisen uutisista luettavissa myöhemmin syksyllä!

lisätiedot: liisa.lappalainen@voimistelu.fi

kuva: Milla Vahtila, Convention 2018