Terve voimistelija on aina keskiössä

23.12.2019 |

 

Joukkuevoimistelun ja rytmisen voimistelun fysioterapeuttiverkoston arjessa

Valmennustiimit kasvavat ja eri ammattilaisten osaamista hyödynnetään entistä enemmän myös voimistelussa. Joukkuevoimistelun ja rytmisen voimistelun fysioterapeuttiverkostoon kuuluvat ammattilaiset toivovat voivansa tehdä laajaa yhteistyötä valmentajien ja voimistelijoiden kanssa, ja asiantuntijuudellaan ja tuellaan olla apuna viemässä suomalaista voimistelua eteenpäin.

Puolitoista vuotta sitten helsinkiläinen Aino Pitkänen ryhtyi yhdessä Pirjo Vainion kanssa kokoamaan oman työnsä avuksi asiantuntijaverkostoa muista joukkuevoimistelun parissa työskentelevistä fysioterapeuteista. Pitkään joukkuevoimistelijana ja valmentajana toiminut Pitkänen päätyi ammattiin valmistumisen jälkeen Tapanilan Erän joukkuevoimistelijoiden fysioterapeutiksi ja siitä lähtien voimisteluasiakkaiden määrä on ollut kasvussa.

 "Silloisessa työtilanteessani koin olevani hieman yksin. Kaipasin vertaistukea, muita oman alan ammattilaisia, joiden kanssa keskustella ja sparrata työhöni liittyvissä asioissa."

Näin syntyi joukkuevoimistelun fysioterapeuttien verkosto. Järvenpäässä helmikuussa 2017 järjestettyyn ensimmäiseen tapaamiseen kokoontui kahdeksan ammattilaista, ja kokoontumiskerta toisensa jälkeen verkosto on kasvanut.

Lokakuun lopulla pieneen kokoushuoneeseen on ahtautunut 17 ammattilaista. Tuolit on laitettu seinän vierustalle rinkiin, jotta jokainen osallistuja näkee toisensa ja keskustelu käy aktiivisena. Huoneessa lentelee suomen kielen seassa termit kuten apofysiitit ja hamstringit, ja avoimen oviaukon ohitse kulkeva voisi luulla huoneessa puhuttavan ihan omaa kieltään. Mutta huoneesta kumpuava intohimo on aistittavissa ilman terveydenhuollon ammattiosaamistakin.

 

Osana valmennustiimiä

Joukkuevoimistelun ja rytmisen voimistelun parissa työskentelevien fysioterapeuttien verkoston tavoitteena on ammattilaisvoimin yhtenäistää toimintamalleja ja tuottaa materiaalia, harjoitteita ja asiantuntijapalveluita lajin voimistelijoiden ja valmentajien hyödynnettäväksi. Yhteistyöllä valmentajien ja voimistelijoiden kanssa kehitetään voimistelua eteenpäin.  

 "Meidän arjessa terve voimistelija on keskiössä. Joukkuevoimistelu on laji, jota on vaikea tehdä kovalla tasolla vähän. Kun harjoitellaan paljon, tulisi harjoitella oikein, etteivät voimistelijat olisi väsyneitä ja loukkaantuisi, Pitkänen kertoo viitaten myös vahvaan valmentajakokemukseensa."

Voimistelussa valmennustiimit ovat monipuolistuneet, etenkin mitä enemmän tavoitellaan huippuvoimistelun tasoa. Valmentajan lisäksi erityisosaamistaan valmennustyöhön tuovat ravitsemusterapeutit ja lajiosaamisen lisäksi keskitytään henkiseen valmennukseen ja fysiikkavalmennukseen. Yhä useammin fysioterapeutit ovat osa valmennustiimejä.

 "Valmentajalta vaaditaan osaamisen osalta paljon. Me fysioterapeutit voimme täydentää valmentajan osaamista, antaa työkaluja ja tukea valmentajien arkeen", kertoo verkostoon kuuluva joukkuevoimistelun maajoukkueen fysioterapeutti Saara Suoniemi.

 

Lonkkaprojektista tutkimustietoon

Fysioterapeuttien vahvuus on liikkumisen ja toimintakyvyn asiantuntijoina tuoda voimisteluharjoituksiin urheilijoiden terveyttä edistävää ammattitaitoa ja ennaltaehkäistä turhia loukkaantumisia tai rasitusvammoja.

 "Olemme osana valmennustiimejä mukana kokonaisvaltaisessa harjoittelussa ja tarjoamme valmentajille työkaluja fyysisten ominaisuuksien kehittämisessä. Koska ammattitaitoomme kuuluu anatomian, biomekaniikan ja fysiologian osaamista ja seuraamme tuoreimpia kansainvälisiä tutkimuksia, voimme tuoda fyysisen puolen osaamista ja uutta tietotaitoa valmennustiimien käyttöön. Tällöin valmentaja saa keskittyä enemmän lajin ja joukkueen valmentamiseen."

Verkoston fysioterapeutit antavat esimerkkejä työstään ja yhteistyön monimuotoisuudesta seurojen kanssa.

 "Osa valmentajista pyytää meiltä kommentteja kausisuunnitelmiinsa esimerkiksi tavoitteiden ja kuormittavuuden osalta, osan kanssa tehdään yhdessä lämmittelyt tai ollaan treeneissä ulkopuolisina silminä seuraamassa harjoituksia ja tarvittaessa korjaamassa liikepuhtauksia."

Saleilla näkee myös edelleen valmentajien käytössä fysioterapeuttiverkoston luomaa lantion alueelle ja keskivartaloon kohdistuvaa voimaharjoitteluohjelmaa.

 "Tämä lonkkaprojekti oli ensimmäinen asia, minkä verkostona teimme. Teimme kesällä 2018 vammakyselyn joukkuevoimistelun harrastajille, ja vastauksissa nousi esille lonkkakipujen määrä. Tähän perustuen laadimme voimaharjoitusohjelman osaksi arkiharjoittelua, koulutimme valmentajat ohjelman käyttöön ja näin lonkkakipuja on pyritty vähentämään ja ennaltaehkäisemään."

Tulevalle vuodelle on suunnitteilla uusi vammakysely, jonka perusteella halutaan tietää voimistelijoiden tämän hetkinen tilanne.

 "Vastauksien perusteella pystymme kohdentamaan toimia ennaltaehkäistäksemme jatkossa lajinomaisia vammoja. Haluamme voida vastata kentältä nouseviin tarpeisiin."

 

Ei voi harrastella, jos haluaa olla huipulle

Joukkuevoimistelu ja rytminen voimistelu eivät ole vain esteettisiä lajeja, vaan lajivaatimusten kehittyessä täytyy myös voimistelijoiden fyysiset ominaisuudet olla sellaiset, että lajin vaatimia liikkeitä pystytään tekemään puhtaasti.

 "Joukkuevoimistelussa kuormitukseen ja voimaharjoitteluun pitää kiinnittää entistä enemmän huomiota, eikä vain kansainvälisellä huipulla treenatessa,  vaan jo lapsuudesta saakka. Pyrimme auttamaan  valmennusta siinä, että voimaa ja kestävyyttä kehitettäisiin siten, että lajiharjoittelu olisi helpompaa ja  loukkaantumisia tulisi mahdollisimman vähän", Suoniemi kertoo yhdessä verkoston kanssa.  

Suomalaisessa urheilussa puhutaan usein liian yksipuolisesta lajiharjoittelusta, ja saman monimuotoisuuden ja urheilullisuuden perään myös fysioterapeuttien verkosto peräänkuuluttaa. Mutta oli kyseessä joukkuelaji tai ei, yksilöllisyys tulisi aina huomioida.

 "Eri voimistelijat voivat tarvita erilaisia asioita, ja joukkuelajissakin yksilöt kehittyvät eri tahtiin. Ammattiosaamisemme antaa tähän työkaluja ja auttaa mahdollistamaan yksilön kehittymisen. Myös loukkaantumiskierteen katkaisussa tai loukkaantumisen jälkeen lajin pariin palaamisessa autamme."

 

Halu olla avuksi

Auttamisen halu on verkoston tärkeimpiä motiiveja. Käytäntö on osoittanut valmentajien ja fysioterapeuttien yhteistyöllä pystyttävän kehittää suomalaista voimistelua eteenpäin. Fysioterapeuttiverkosto toivoo voivansa olla valmentajien ja voimistelijoiden apuna asiantuntijuutensa osalta.

 "Meillä kaikilla on varmasti halu tehdä lajista kestävää, ja saada voimistelijat jatkamaan mahdollisemman pitkään lajissa. Toivoisimme olevamme helposti lähestyttävä taho, jonka kanssa yhdessä miettiä ja sparrata parhaita toimintatapoja valmentajan ja voimistelijan asettamien tavoitteiden saavuttamiseksi", verkoston jäsenet lausuvat. 

 Paras hyöty meistä on ennaltaehkäisevässä työssä. Yhteistyötä tehdään valmentajien kanssa, mutta aina voimistelija keskiössä.

 

Mikä fysioterapia ja verkosto?

 Fysioterapeuttien verkosto, jossa keskitytään voimisteluun ja urheiluun painottuvan erikoisosaamisen sparraamiseen sekä suomalaisen voimistelun kehittämiseen. Joukkuevoimistelun ja rytmisen voimistelun fysioterapeuttiverkoston toivotaan laajenevan valtakunnalliseksi, koostuen voimisteluun erikoistuneista ammattilaisista ympäri Suomen. Nykyistä verkostoa mallintaen on tarkoitus luoda oma vastaava verkostonsa telinelajien fysioterapeuteille.

Verkostoon liittymisestä tai verkostoon kuuluvien fysioterapeuttien asiantuntemukseen liittyvissä kyselyissä voi olla yhteydessä Voimisteluliiton voimistelun valmennuksen kehittäjään Veera Kainulaiseen p. 050 550 6544 tai veera.kainulainen@voimistelu.fi

 

Teksti on alunperin julkaistu Voimistelu-lehdessä 4/2019. Tekstin on kirjoittanut Sanna Yli-Patola ja kuvat ovat Pinja Tavastin.

Seuratoimijoille