Taiteellisia elämyksiä katsomossa

Istuin olympiastadionin katsomossa Lausannessa Suomen Kalevala-aiheisen kenttänäytöksen lipuessa silmieni eteen 650 voimistelijan voimin.

Teksti: Eila Uitto

Aurinko paistaa ja viivasuorat vinorivit ovat valmiina Lausannen olympiastadionin viheriöllä. Musiikki alkaa ja Suomen lippu riuskan nuoren miehen juoksuttamana liitää kentän kulmasta kulmaan.

Sitten nuo oranssin keltaiset vinorivit joustavin askelin täyttävät kuin auringon säteet kentän nurmen  ”… tahotaanko tänne tanssijoita, laatuisia laulajoita…”, kertoo musiikin sanat. Sinipukuiset Ainot tanssivat kaarevassa muodossa auringonsäteiden lomassa.

Näin alkaa tämän päivän yhden tuotteliaimman ja idearikkaan suurohjelmien koreografin Riikka Virkajärvi-Johnsonin ”Kalevala” kenttänäytös, joka nähtiin kaikessa loistossaan Gymnaestradan suurnäytösten areenalla Lausannen Pontaise stadionilla. Riikan teos 650 naiselle ja nuorelle esittää monitasoisen kertomuksen kalevalaisen naisen, Pohjolan sitkeän Louhen ja sinisen herkän, onnesta unelmoivan Ainon elämästä. Mukana kuvassa myös uhoava nuoriso välkkyvien kilpien kanssa. He tulevat mukaan kentän sivuille rytmikkäillä huudoilla itseään säestäen.

Elämä soljuu tuttua rataa. Eri sukupolven naiset tekevät työtä yhdessä; rivit ja jonot, väriblokit liikkuvat vahvasti. Diagonaalikuviot yhtäaikaisella, kunkin värin omalla voimakkaalla liikkeellä, sekoittavat värit mielenkiintoisesti. Kuinka suomalaisen naisvoimistelun, tanssillisen voimistelun, yksinkertaisilla selkeillä liikkeillä saadaankaan tuo vahva yhteisöllinen kuva, mikä kentältä nousee.

………

Yleisö taputtaa, hurraa, hyvä Suomi! Havahdun, näytelmä päättyi. Vau, mikä draama kenttäohjelman keinoilla 650 naiselle. Hyvä Riikka, hieno taiteellinen kokonaisuus! Näin koreografia kertoi minulle tämän kalevalaisen tarinan. Varmasti jollekin toiselle erilaisen tarinan.  Kertovana kenttäohjelmana se oli omaperäinen ja toimi hyvin. Toivoisinpa todella että mukana olleet voimistelijatkin näkisivät itse, miten he rakensivat yhdessä kentälle upean taideteoksen.

Lue koko juttu Voimistelu-lehdestä 3/11.


« Takaisin