Vuoden kouluttajaksi 2008 valittu Marja Kallioniemi kertoo saaneensa jokaisesta koulutuksesta jotakin.
Yli 30 vuotta ohjaajana ja kouluttajana toiminut Kallioniemi toivookin koulutuksen ilosanomaa levitettävän laajasti.
Espoossa asuva Marja Kallioniemi on toiminut voimistelun ohjaajana 15-vuotiaasta lähtien. Lauttasaaren Pyrinnössä ensimmäisen ohjauksensa vetänyt Kallioniemi kertoo kipinän ohjaamiseen ja kouluttamiseen syttyneen yhteiskoulussa.
- Vaikka olen pienestä asti voimistellut, syttyi se todellinen kipinä liikunnanopettajastani Lauttasaaren yhteiskoulussa, Kallioniemi kertoo viitaten Tellervo Perttilään.
- Kyllä se palo alkoi sieltä, hän painottaa asiaa lämpimästi.
Kallioniemi toteaa olevansa pedagogi luonteeltaan. Hän nauttii opettamisesta ja analysoimisesta. Helsingin ranskalais-suomalaisessa koulussa liikunnan ja terveystiedon lehtorina työskentelevä nainen kertookin pitävänsä aivojumpasta, jossa saa miettiä miten asiat olisi hyvä opettaa ja kouluttaa.
- Sen oivaltaminen on oma haasteensa.
Innostus tarttuu
Kallioniemi on kouluttanut voimistelun saralla niin lapsia, nuoria, aikuisia kuin valmentajiakin. Tällä hetkellä hänen sydäntään lähellä on FlowGymnastics eli tanssillinen voimistelu.
- Mutta olen kyllä kaikkiruokainen voimistelun suhteen, hän huomauttaa.
Kallioniemen aurinkoisuus loistaa puhelimen läpi haastattelun aikana. Nainen kokeekin positiivisuuden ja innostavan luonteen olevan avainasia myös kouluttamisessa.
- Innostus tarttuu herkästi oppijoihin ja se pursuaa ulos kouluttajasta.
Innostavan luonteen lisäksi Kallioniemi kokee kouluttajalle olevan eduksi se, että kouluttaja tietää opettamansa asian vaikka sitten takaperin.
- Se asia on tultava selkärangasta, hän sanoo.
Hektisyys on trendi
Koulutusrintama on muuttunut vuosien saatossa paljon. Kallioniemi näkee etenkin viimeisten 20 vuoden aikana koulutuksien vaihtaneen muotoaan alati. Yksi näkyvimmistä muutoksista on varmasti koulutuksien pituudet. Ennen pidettiin pitkiä, jopa kahden viikon mittaisia koulutuksia. Nyt koulutushetket pyritään puristamaan päivään tai kahteen.
Teksti: Anne Lius-Liimatainen
Kuva: Svolin arkisto