1870-LUKU
Miesten ensimmäinen voimisteluseura Turnföreningen i Helsingfors perustetaan 1875. Perustajana on Mauriz Waenerberg. Seuraavana vuonna ovat vuorossa naisvoimistelijat ja syntyy Gymnastikföreningen för Fruntimmer i Helsingfors, jonka perustajina olivat Elin Waenerberg (myöhemmin Kallio), Mauritzin pikkusisko ja Betty Sahlsten.
1890-LUKU
Seura- ja liittotoiminnan aloittelua ja opettelua. Siinä heijastui kansanterveyteen ja kansalaiskasvatukseen tähtäävän liikunnan rinnalla myös naisten vapautumisen ja itsenäistymisen aate. Naiset perustavat maan ensimmäisen urheilun keskusjärjestön Finska Kvinnors Gymnastikförbund - Suomen Naisten Voimisteluliitto 1896.
1900-LUKU
Säännöllisesti vietetyillä voimistelujuhlilla vahvistettiin joukkoon kuulumisen tunnetta. Suomalainen Voimistelu- ja Urheiluliitto SVUL perustetaan 1900.
1910-LUKU
Kouluttamisen vuosikymmen. Säännöllinen ohjaajakoulutus käynnistyi. Käynnistäjinä toimivat Elin Kallio ja Anni Collan. Anni Collan perusti KISAKENTTÄ -lehden 1911. Hän toimi puheenjohtajana vuosina 1917-22. Vuoden 1912 Tukholman Olympialaisiin osallistuivat sekä mies- että naisvoimistelijat näytösohjelmilla. Merkkijärjestelmällä haluttiin ohjata kunnon kohottamista. TUL perustettiin 1918.
1920-LUKU
Suomenkieliset ja ruotsinkieliset erosivat omiksi liitoikseen 1921. SNVL:n puheenjohtajksi tuli Kaarina Kari 1922-1954 ja ruotsinkielisten Elli Björkstén. 1929 Helsingissä järjestettiin maan ensimmäiset kansainväliset naisvoimistelujuhlat - suurimmat Pohjoismaissa siihen asti järjestetyistä, osanottajia oli yli 6.000 useasta eri maasta. Jäsenmäärä oli 2.440.
1930-LUKU
Uutena alueena astui kuvaan tunturihiihto. Oma tunturimaja nousi Pallastunturien tuntumaan Vatikuruun. Hiihtokurssitoiminta oli vilkasta. Tunturihiihdossa ladun aukaisijan asema kuuluu SNLL:lle. Berliinin Olympialaisissa esiintyi Hilma Jalkasen johtama naisvoimistelujoukkue ja Kaarina Karin johtama kansantanhujoukkue. SVL ja SNLL järjestivät yhdessä Voimistelun Suurkisat, joihin osallistui 9950 mies- ja naisvoimistelijaa. Maan korkein johto presidenttipari ja sotamarsalkkaa myöten oli juhlavieraina.
1940-LUKU
Sodan värittämällä vuosikymmenellä SNLL luopui keskusliiton asemastaan ja liittyi SVUL:oon sekä siirtyi piirijärjestelmään, palkkasi toiminnanohjaajia ja osti Kisakallion, josta alettiin rakentaa omaa liikuntaopistoa. 1948 Suurkisoissa nähtiin SVL:n ja SNLL:n yhteinen, massiivinen kenttänäytös, jota ryhdyttiin kutsumaan avioliittovoimisteluksi.
Vuoden 1948 Lontoon Olympialaisissa telinevoimistelijoilla oli kaikkien aikojan menestys - 10 mitalia.
1950-LUKU
Gymnaestradat alkoivat 1953. Suomalaiset ovat olleet mukana jokaisessa Gymnaestradassa alusta alkaen.
SNLL liittyi Uuden Voimistelun Kansainväliseen Liittoon LIGYMM ja Liisa Orkosta tuli sen monivuotinen varapresidentti. Hilma Jalkasen maine modernin voimistelun kehittäjänä ulottui valtamerten taakse länteenja itään. Helsingin Olympialaisissa nähtiin naisvoimistelunäytös. Liisa Orko oli valittu XV Olympialaisten naisvoimistelun yhteisvaliokunnan puheenjohtajaksi. SNLL liittyi IAPESGW:iin. Ikääntyvien voimistelu- ja kiltatoiminta alkoi. Ensimmäinen kilta perustettiin Helsingin Naisvoimistelijoihin.
1960-LUKU
Jäsenmäärä oli kaksinkertaistunut 20 vuodessa. Näyttävien Suurkisojen vuosikymmen.
Liisa Orkolle myönnettiin 1965 Suomen urheilun suuri ansioristi.
1970-LUKU
Kurssi- ja koulutustoiminta laajentui entisestään. Liitto sai päätoimisen koulutusohjaajan ja järjestöohjaajan. Vuonna 1977 tehtiin laaja kuntakohtainen peruskartoitus, jolla selvitettiin seurojen senhetkinen tila ja tulevaisuudennäkymät. SNLL -87 projektin tavoitteeksi asetettiin entistä toimivampi, tehokkaampi ja kattavampi seuraverkosto. Jäsenmäärä lähti tavoiteltuun viiden prosentin vuosikasvuun. Uutena toimintamuotona tuli ohjelmaan rytminen kilpavoimistelu.
1980-LUKU
Jäsenmäärä ylittää 100.000 vuonna 1989.
Kuntoliikunta on noussut entistä tärkeämmäksi toimintamuodoksi. Gymnaestradassa Zürichissa 1982 Raija Riikkalan koreografia Suomen Suvi nousee kansainväliseksi ihastelun kohteeksi. Liitot muuttivat Radiokadulle.
1990-LUKU
SVoLi syntyy 1994. Liitot palaavat juurilleen: SNLL, FSG ja TUL:n naistoimikunta ja rytmisen kilpavoimistelun jaostot yhtyvät. Yhdentymisneuvottelujen alusta mukana ollut Suomen Voimisteluliitto vetäytyy loppusuoralla. Uusi SVoLi jatkoi entistä kilpailupainotteisempana, mutta myös kuntoliikuntaa kehittäen
Suomalainen naisliikunta vietti 100-vuotisjuhliaan uudessa olomuodossaan SVoLina 1996.
Seuratoiminnan kehittämiseksi suunniteltu SVoLi 2000 -ohjelma käynnistyi 1997.
2000-LUKU
SVL:n viimeinen puheenjohtaja Erkki Vuori ja "vanhan" SVoLi:n puheenjohtaja Kirsti Partanen veivät lopulta yhdentymishankkeen päätökseen. Aloite yhteisen liiton perustamiseen tuli SVL:n vuoden 2002 syyskokoukselta. Neuvottelut käynnistyivät keväällä 2003 SVoLi:n saatua kevätkokoukseltaan neuvotteluvaltuudet. Syksyllä 2003 hankkeen selvitysmieheksi tuli opetusministeriön neuvotteleva virkamies Timo Haukilahti. SVL purettiin ja uusi Suomen Voimisteluliitto Svoli näki tiukkojen neuvottelujen jälkeen päivänvalon 13.11.2004. Toiminta alkoi täysipainoisesti vuoden 2005 alusta.
